Jos ero tulisi. Ei ole avioehtoa.Minä hoitovapaalla ja mies töissä (maksaa lainat,laskut) .Minä ostan ruoat jne.mitä pystyn. Meillä omakotitalo ,auto,vene ja ei mitään säästöjä.Lainaa on kyllä mutta talo 4 kertaa sen arvo.Anoppi sanoi että mies voisi riitauttaa asian kun on maksanut lainat jne.eikö kaiki ole yhteistä kuitenkin.Osaako joku selittää ihan selkokielellä asian.Rautalangasta.
Miten meidän omaisuus menisi
anoppi uhoaa
14867
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
voi riitauttaa, sillä olet hoitanut lapsia kotona. On yhteistä, puoliksi menee ilman avioehtoa. Ota yhteyttä oikeusaputoimistoon, älä anoppiin.
Kun tuota avioehtoa ei ole, niin kaikki menee kylmästi "puoliksi". Tarkemmin ottaen homma menee niin, että ensin lasketaan molempien nettovarallisuus, ja sitten rikkaampi maksaa köyhemmälle tasinkoa niin, että molemmilla on yhtä monta rahaa taskussa.
Eli lasketaan molempien oma varallisuus miinus omat velat, lisättynä tietysti osuuksilla yhteisistä varallisuuksista ja veloista.
Kun ei ole avioehtoa, niin ei ole mitään merkitystä sillä, kenen omaisuutta mikäkin on ollut ennen avioliittoa tai kumpi on mitä tehnyt/maksanut avioliiton aikana. Lisäksi avioliitossa on puolisoiden välinen elatusvelvollisuus, joka joissain tietyissä tapauksissa koskee myös hetken eron jälkeistä aikaa.
Minulla on sama tilanne edessä, ei avioehtoa ja puoliksi laitetaan kaikki.
Siitä minulla ei kuitenkaan ole käsitystä, kuinka tarkasti jako tehdään. Lasketaanko siihen kaikki pankkitilit, varmaan joo mutta käydäänkö tiliotteita taaksepäin läpi mahdollisten käteisnostojen ja patjan sisään jemmausten löytämiseksi.
Kenelläkään tietoa tästä?
myös minua: osituksen perustehan muodostuu käsittääkseni siitä päivästä, kun eron 1-vaihe tulee vireille?
Olenko siis tilivelvollinen omien palkkarahojeni käytöstä ennen tuotakin päivää, kun ositusta aletaan tehdä?
Jako tehdään just niin tarkasti tai suurpiirteisesti kuin itse haluatte. Jos jompikumpi tykkää tehdä tikusta asiaa, niin hyvin siihen saa aikaa ja rahaa palamaan, kun aletaan kaikkea setviä. Eikä varmaan onnistu ilman hommaan erikoistunutta juristia.
Mutta jos olette sopuisammin lähdössä eri suuntiin, niin sovitte, että kumpikin vie omansa (tietenkin, ettekä ala riitelemään puolison mummultaan saamasta korvattomasta kahvikupista, ehtaa antiikkia 50-luvulta...), ja sen lisäksi katsotte, että kun toinen saa enemmän huonekaluja, niin toinen sitten astioita. Siihen malliin sen saa tehdä ihan ilman ensimmäistäkään ärräpäätä, ihan itsestä on kiinni.
Ei avioerosta ole pakko tehdä mitään rakettitiedettä, eikä tarvitse välittää siitä, kun "paras kaveri" jälkikäteen vannoutuneesti toteaa, että "sua vedettiin nenästä, sulle olis kuulunut 3 euroo enemmän". Mutta jos oikein riitelyttää, niin ei kun selaamaan hyvää juristia keltaisilta sivuilta...
Teette niin tarkan osituksen kuin haluatte. Yleensä kyllä merkittävimmille asioille lyödään hintalappu, kuten autot, veneet, kalliimpi kodinelektroniikka yms. Loput sitten jaetaan sulle-mulle periaatteella.
Osituksen peruste tosiaan muodostuu siitä päivästä, kun erohakemus on tullut vireille käräjäoikeuteen. Eli käytännössä se päivä, kun erohakemus on sinne kiikutettu, yksin tai yhdessä allekirjoitettuna. Tämän päivän mukaan katsotaan pankkitilien saldot, velat yms asiat. Mutta omaisuuserien (kuten talot, veneet, mökit) arvot lasketaan osituspäivän mukaan. Esimerkki: puolisolla A on 100kpl Nogian osakkeita eron vireilletulopäivänä. Hän ostaa jälkeenpäin 50 osaketta lisää ja ositus suoritetaan vasta puolen vuoden jälkeen. Osituksessa huomiodaan vain nuo 100 kpl osakkeita osituspäivän arvon mukaan.
Sikälimikäli ei ole pelättävissä, että toinen osapuoli on siirtänyt avio-oikeuden alaista omaisuutta "tuulensuojaan", niin turhaa homma tiliotteiden läpikäynti on. Osituksessa kun ei mitenkään huomoida kuka on maksanut mistäkin mitä ja kuinka paljon. Toki puolisot voivat aika vapaasti sopia keskenään näistäkin asioista, mutta virallinen kaava jakaa vain kaiken avio-oikeuden alaisen omaisuuden puoliksi.
"Kun ei ole avioehtoa, niin ei ole mitään merkitystä sillä, kenen omaisuutta mikäkin on ollut ennen avioliittoa"
NO itseasiassa tietenkin sillä on merkitystä, kenen nimissä omaisuus on. Eli jos vaikka auto ja talo ovat miehen nimissä, ei miehen tarvitse niistä antaa konkreettisesti puolikasta vaimolle, vaan ne jäävät miehen nimiin osituksenkin jälkeen ja mies kuittaa tasingon rahalla (jos haluaa pitää omaisuuden ja kuitata tasingon rahalla).
Ole huoleti,puoliksi menee kaikki!
Saat vielä elatusmaksut lapsille!
Jos hankala anoppi,myrkytä se rotanmyrkyllä! :D
Täälläki sama tilanne edessä. avioero.
miten se menee käytännössä kun olemme yhdessä ottaneet talolainan, ja nyt maksaneet sitä kaksi vuotta pois. laina perutaan, vai? miten jos toinen haluaa jäähä asumaan siihen taloon eron jälkeen?
laina perutaan? Eihän avioero sitä muuta, että teillä on talo ja siitä lainaa. Jos sovussa päätätte, että toinen jää taloon asumaan, hän ottaa sitten koko lainan vastatakseen. Noin lyhyessä ajassa ettet ihmeitä ole ehtineet varmaankaan lainaa lyhentämään eli sinänsä mitään "puolikasta talosta" ei lähtevä osapuoli tule saamaan, ainoastaan velka hänen osaltaan lakkaa - sikäli kun pankki tähän järjestelyyn suostuu, kyse ei kaiketi ole ihan muutamasta kymppitonnista?
Niinhän se karkeasti menee, että otetaan kummankin nettovarallisuus (johon talokin kuuluu) ja siitä vähennetään velat pois, ja mitä viivan alle jää, määrää mahdollisen tasingon maksamisen.
Joko talo myydään ja voittorahat pistetään osituksessa "puoliksi", tai sitten taloon jäävä lunastaa koko talon velkoineen päivineen itselleen. Taloon jäävän pitää tietysti neuvotella laina kokonaan itselleen (käytännössä uusi laina), ja luonnollisesti lainahoitokykyä pitää olla.
Toki voi tehdä niinkin, että puolisot omistavat talon eron jälkeenkin puoliksi, mutta tällaisesta järjestelystä on käytännössä pitkän päälle vain harmia: asiat tuppaavat mutkistumaan ajan myötä. Luonnollisesti asuntoon jäävä puoliso on vuokranmaksuvelvollinen exälleen siitä exänsä omistamasta puoliskosta. Tämä vuokranmaksuvelvoite tulee viimeistään voimaan siitä päivästä alkaen, kun käräjäoikeus on tuominnut lopullisen eron 2. vaiheen jälkeen.
halvimman pesänjakajan.Tulisi olemaan kova vastus mulle miehestä jota anoppi ohjaa.
Ensinnäkin tarvitset ihkaoman lakimiehen. Tämä sitten hakee käräjäoikeudelta virallista pesänjakajaa. Omatoimisesti ei kannata lähteä yrittämään moista, liian monta lain kiermuraa johon amatööri voi kompastua...
Pesänjakaja on siis hänkin lakimies, ja tuntiveloitukset pyörii siellä 100-150 eur/tunti. Kymmenessä tunnissa tekee jo paljon, eli silloin laskua kertyisi 1000-1500 euroa. HUOM: pesänjakajan kustannukset maksavat puolisot aina puoliksi, joten mistään ihmeellisen suurista euromääristä ei puhuta loppujenlopuksi. Varsinkin kun sitä vertaa ositettavaan omaisuuteen.
Oikeusturvakeskus on ? saanko sieltä apua? tulot ovat minimissä (hoitovapaalla itse) mies töissä mutta eihän hänen tuloja katsota vai..........