Ei tarvitse paljon miettiä ymmärtääkseen mistä johtuu tämän päivän nuorisotyöttömyys. 90-luvun alun laman aikana työttömyys lisääntyi voimakkaasti, leikattiin työttömyysturvaa ja tukityöllistämisvaroja. Perheiden joissa oli työttömyyttä tulotaso laski ja työttömyysjaksot pitenivät. Ja kun perheiden tulotaso laski niin lasten harrastuksiin ja perheen muuhun vapaa-ajan viettoon käytettävän rahan määrä pieneni ja perheiden sosiaalinen elämä kaventui. Syntyi ilmiö lama-ajan lapset. Nyt nämä lapset ovat nuoria tai nuoria aikuisia ja Suomessa on ennätyksellisen suuri nuorisotyöttömyys. Syy ja seuraus ovat selvät.
Perheet joita työttömyys nykyisin koettelee ovat samanlaisen elintason, ehkä jopa heikomman varassa kuin mitä olivat lama-ajan perheet. Eli edelleen kylvetään tulevan nuorisotyöttömyyden siemeniä. Toisaalla laitetaan rahaa nuorten aktivointeihin sun muuhun vastaavaan ja uskotaan, että asiat korjautuisivat. Eivät ne korjaudu jos perheiden perusasiat eivät ole kunnossa.
Perheet joita työttömyys nykyisin koettelee ovat samanlaisen elintason, ehkä jopa heikomman varassa kuin mitä olivat lama-ajan perheet. Eli edelleen kylvetään tulevan nuorisotyöttömyyden siemeniä. Toisaalla laitetaan rahaa nuorten aktivointeihin sun muuhun vastaavaan ja uskotaan, että asiat korjautuisivat. Eivät ne korjaudu jos perheiden perusasiat eivät ole kunnossa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Työ jota on tarjolla on sellaista jossa ihminen vedetään piippuun, se on sitä tehokkuusajattelua. Ennen oli työ inhimillistä kun nykyään se on ihan sairaan stressaavaa. En usko millään ongelmien syyksi perheiden varattomuutta tai sosiaalisen elämän kaventumista. Työssä on vika jos nuoret eivät sitä jaksa ja vaaditaan ihan liikaa. Palkaton työharjoittelu on vääryys eikä motivoi ketään. 25v sitten kun itse nuorena opiskelin sain aina työstä taskurahaa. Kukaan ei harjoittelun nimissä kehdannut ilmaiseksi teetättää niin kuin nykyään. Yhteiskunta on muuttunut pahaksi. Niin kauan kun aktivointi tarkoittaa työtä ilman minkäänmoista korvausta siitä niin pahemmaksi vaan menee. Palkka on se joka motivoi.
"Niin kauan kun aktivointi tarkoittaa työtä ilman minkäänmoista korvausta siitä niin pahemmaksi vaan menee."
Monilla nuorilla ei ole mitään käsitystä siitä mitä työn tekeminen oikeasti tarkoittaa. Joillakin ei ole ollut koskaan kosketuspintaa työelämään, ei edes vanhempiensa kautta. Ei ole koskaan saatu palkkaa koska työkokemukset ovat juuria näitä harjoitteluja ja muita palkattomia töitä, ei silloin opita mitä työn tekeminen oikeasti tarkoittaa. Työssäkäynnin rutiinit eivät ole tuttuja jos kotona on ollut toistuvaa työttömyyttä, työttömänä olemisen rutiinit ovat tutumpia.
Työttömyydestä on tullut normaali olotila, työssäkäynti on jotain vieraampaa. Katkera työtön tai muuten vaan joutilas vanhempi kotona, siinäpä on roolimallia nuorelle, tällainen käytös periytyy. Ei nuori tiedä eikä osaa vaatia sellaista mitä hänellä ei ole koskaan ollut.
Ei se mene ihan noinkaan suoraan, vaikka noin on kiva ajatella. Työttömien lapsi näkee ainaisen rahanpuutteen yms. Itse taas näin köyhyyden, äiti oli kotiäiti ja isä aina töissä, mutta rahaa ei ollut koskaan. En nähnyt sellaista mallia, että työnteolla tulisi rahaa, vaan näin sen, että isällä teetettiin töitä vaikka kuinka, mutta rahaa tuli vähän. Mutta työttömien lapsi ei jää työttömäksi roolimallin vuoksi, vaan moni nimenomaan haluaa sitä omaa rahaa, mitä ei kotoa saa. Mutta - jos vanhemmat ovat työttömänä, ei ole sitä vanhempien työpaikkaa minne päästä kesätöihin. Myös se, että vanhemmat ovat työttömiä, on iso miinus työpaikkaa haettaessa. Siinä sitä sitten vasta katkeroituu.
sitä on kiva kehitellä kaikenlaisia ihme teorioita, mutta raaka yksinkertainen totuus on se, että mitä korkeammassa asemassa vanhempasi ovat, sitä helpommin sinun on saada töitäkin. Työttömän lapselle se on vaikeinta.
Mutta totta on ympäristön vaikutus lapsen kehitykseen. Kasvuympäristö muokkaa lapsen psyykkisiä ominaisuuksia. Jos ympäristö on passiivinen eikä sosiaalista kanssakäymistä juurikaan ole niin nämä tekijät tulevat näkymään lapsen ja nuoren kehityksessä ja psyykkisissä ominaisuuksissa. Ja jos tällainen tilanne on kestänyt koko lapsuuden ja nuoruuden ajan niin näitä asioita on myöhemmin vaikea muuttaa.
Samaa mieltä kanssasi, että työttömän lapsen työn saanti ja menestyminen on vaikeampaa ja vaatii paljon enemmän ponnistuksia kuin lapsen jolla on elänyt taloudellisesti ja sosiaalisesti vakaimmissa ja vauraammissa oloissa.
Ja faktaa on myös se, että 90-luvun lama-ajan lapset ovat nyt aikuisiässä ja päällä on erittäin suuri nuorisotyöttömyys. Mielestäni näiden kahden asian välillä on olemassa selvä yhteys.
Sinänsä pitää vielä lisätä tähän, että meillä maalaistolloilla oli kerran yhden päällikön kaupunkilaiskakara kesätyökaverina. Arvaa kuka teki työt ja kuka sai parhaat työtodistukset? Vinkki, ne eivät olleet samat...No ei omissani työtodistuksissa ollut mitään valittamista, mutta otti päähän kun kirjoitin pöydän kulmalla toisten töitä häirinneelle juoruajalle (itse sihteerin hommia mm.) työtodistukseen pomon ohjeen mukaan: ahkeruus kiitettävä, työtaito kiitettävä..
"Ja faktaa on myös se, että 90-luvun lama-ajan lapset ovat nyt aikuisiässä ja päällä on erittäin suuri nuorisotyöttömyys. Mielestäni näiden kahden asian välillä on olemassa selvä yhteys."
Mistätähn näitä teorioita oikein kehitellään ? Työttömyys pääsääntöisesti johtuu siitä, ettei OLE TÖITÄ. Töiksi ei lasketa ilman palkkaa tehtäviä puuhasteluita milloin milläkin pajalla.
Sitähän varten aikuiset ovat ovat olemassa että opettaa nuorta työn tekemiseen eikä sitävarten että nuorille vittuillaan. Minä olen aina osannunnut motivoida nuoria työntekoon enkä ole esittäytynyt minään orjapiiskurina. Ei nuorilta voi odottaa sellaista mitä meille iäkkäämmille on tullut iänkokemuksena vaan pitäisi aikuisen tervejärkisen ihmisen osata nuorta kannustaa oikein, jos väärille urille lähtee niin siitä ei tule yhtään mitään. Nuoret ihmiset ovat herkkiä kuten kaikki muistamme omasta nuoruudestamme. Tehokkuusajattelu on vienyt kaiken inhimillisyyden työelämästä kun ihmisen pitää heti olla yli- ihminen ja osata vitun kaikki.
Nuori joka alkaa heti lapsia tehtailemaan on vaarassa syrjäytyä. Ei mitään ammattia eikä työkokemusta vaan alkaa heti paksuksi. Samoin syrjäytyy ne elatusmaksuja pakoilevat miehetkin ellei joku ämmä ala uudestaan kakaraa lisää tekemään ja miehen elämän pelastamaan.
Hyppäsit asiasta kolmanteen kuin joku ufo!
on ""Monilla nuorilla ei ole mitään käsitystä siitä mitä työn tekeminen oikeasti tarkoittaa"". Johtuu usein siitä että nuorilla ei enää samat mahdollisuudet kesätyöpaikkihin kuin aikaisemmin. Nuoruudessani firmoilla oli ihan kiintiötkin kesätyöpaikoille jonne pääsi 16 vuotiaatkin tekemään töitä. Itse jakelin lehtiä jo 14 vuotiaana ja 16 vuotiaasta eteenpäin tein kaikki kesät töitä opiskelujen ohella, myös talvilomilla. Tänään ei ei ole harvinaista että 25 vuotias ammatistaan vastavalmistunut ei ole tehnyt päivääkään töitä. Muistaakseni oikein niin omat vanhempani antoivat ymmärtää että kesätyön tekeminen on vähän niin kuin velvoite ja miehuuskoe että pärjää sitten aikanaan töissä. Tämänpäivän vanhemmat eivät ehkä kasvata lapsiaan samalla tavalla. Toinen syy ehkä se että yritykset eivät enää varaa samalla tavalla määrärahoja kesätyöntekijöille. 25-vuotia joka ei päivääkään ole tehnyt töitä on jo niin tottunut elämäntilaanteeseen ja tulemaan toimeen yhteiskunta turvin ettei se työnhaku enää intohimoisesti onnistu. Eli muodostuu tämmöinen "kun töitä ei tyrkytetä" asenne.
Kuka keksii miten kaikki saadaan pysymään mukana yhteiskunnassa ja maassa jossa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi työpaikkoja. Tämän päivän Hesari kertoi, että suomalaisilla firmoilla on 1/2 miljoonaa työpaikkaa muualla maailmassa. Ja lähimaissa eniten?
Missä on yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja pitäisikö sitä olla
yrityksillä ei ole muuta vastuuta kuin tuottaa mahd. suurta voittoa osakkaille.