Varhaisteini

itse sain huuli lävistykseni jtn 15- 16 vuotiaana, äiti ei ollut 100% sen puolesta mutta sanoi että se on sitten oma vastuuni siitä ettei tulehdu tai saa töitä. äitini antaa ottaa sellaisia lävistyksiä joista ei jää näkyvää jälkeä esim kieli (kieltä ei paljoa näytellä) ja sen voi pakkotilanteissa peittää, esim en saa ottaa poskeen lävistystä.

jos minulla olisi lapsi niin antaisin hänen ottaa lävistyksen 15-17 vuoden iässä kun on tarpeeksi vastuullinen ihminen jne. että se riippuu aivan tyttärenne luonteesta.

Itse otin 13 vuotiaana nenäkorun,14 vuotiaana kulmaan, 15 napaan ja 16 vuotiaana huuleen. Äitini tykkäsi niistä, isäni tosin ei pahemmin. Omalla rahalla maksoin.( Maksoin aikoinaan myös ensimmäisen puhelimen itse, puhelin kun myös on minusta asia millä ala-asteelainen ei mitään tee, vaikka nykyisin moinen kaikilla on.) Nykyisin olen 23 ja en enää mitää noista lävistyksistä edes pidä

Kannattaa se mainita tyttärellesi, että niihin aika moni 20 vuoden jälkeen kyllästyy (ainakin minun tutuistani) ja, että jos hän haluaa esimerkiksi kesätöitä voi lävistys olla este moneen paikkaan-.

Jos itselläni olisi lapsi joka koruja haluaisi, antaisin varmaan luvan, jos hän _itse_ maksaa lävistyksen. Ehdottaisin nenää tai huulta ja ohuimmalla tapilla, minulla nimittäin niissä ei edes näy enää minkäänlaista jälkeä vaikka koru menee yhä läpi. Kulmakorut sensijaan kasvoivat ulos ja niistä on molemmissa kulmissa yhä jäljet.

alle 13 vuotias tosin on sinänsä nuori, mutta nämä lävistykset tuppaavat nykyään olemaan tosi yleisiä, kuin korvakorut, eli ehkä itse antaisin luvan jos saisin itse tulla mukaan liikkeeseen jne. Tosin en ole varma suostuuko liikkeet edes vanhempien luvalla lävistämään alle 16 vuotiaita?

Siinä en näe mitään pahaa, että korvissa olisi enemmän reikiä. Tatuointiin en suostuisi, sekun on perumaton ja lisäksi kallis.

Riippuu, onko lapsesi kehittynyt siihen tasoon, että voi itse huolehtia lävistyksestä. Olet tiukka itsekkin, mutta nuoret kokeilevat kaikkea. Ja lävistykset on yleisiä, ei luuleta heti mummonpotkijaks jos löytyy. Ja lävistykset voi olla kauniitakin.
Olen ehkä 'löysä', mutta toiset korvakorut lapseni saa jos haluaa. Vaikka kolmannetkin, ne ei näy kunnolla. Lävistyksetkin sallin, niin yleisiä ne on. Omanikin juuri 13 täyttävä.

Kerron vähä omista taustoistani. Olen ite innostunut lävistyksistä jo joskus 9 vuotiaana, äitini ei ikinä hyväksynyt niitä eikä oikeen vieläkään. Korviin äitini sentään antoi laittaa niin paljon kuin jaksoin. Joskus sitten hieman innostuin ja laitoin napakorun ollessani 12 tai 13 vuotias, mutta jouduin sen sitten ottamaan pois koska äitini ei siitä tykännyt. Ja olen tässä lyhyen elämäni aikana jo halunnut vaikka minkämoisia lävistyksiä mutta ne ovat aika suureksi osaksi kaikki jääneet ottamatta, äitini ansiota. : ) Lävistyksethän ovat nykypäivänä yleistymässä todella hurjaa vauhtia, esimerkiksi kaupan kassoillakaan ei olla enään niin tarkkoja siitä että onko jotain naamassa tai muualla, mutta taas hoitoalalla ollaan hyvin tarkkoja, ja yleisesti siellä ei mitään sitten saakaan olla.
Nyt olen 17 vuotias ja olen tässä vuoden aikana ottanut kieleen ja napaan lävistykset (osittain siksi niihin koska ne ovat sellaisia paikkoja jotka eivät kauheasti näy.) Ja äitini ei ole niitä enään vastaan vaikka aina aikaisemmin hokenut että vasta 18 vuotta täytettyä saa ottaa. Minusta äitini tapa oli hyvä ettei antanut kaikkia haluamiani lävistyksiä ottaa mutta pähimpaan 'himoon' saatoin sitten korviini laittaa. : ) Tatuointia itsenikin tekisi mieli mutta äiteni on aika hyvin saanut sen minun päähäni että vasta 18 vuotta täytettyäni, ja niin on parempi, koska tatuointi on paljon isompi juttu ja yleensä ikuinen, siihen tarvitsee jopa vuosien mietinnän..

No et kyllä jumalauta anna ottaa tuossa iässä mitään lävistyksiä, tatskoista puhumattakaan! Naurettavaa touhua, kato pitää saada esittää ja lesottaa, ne on nuo nuoret siinä iässä.

Itse sain 12 vuotiaana nenäkorun. Luin siitä hirveästi netistä ja äitini sanoi vain että mä en siihen puutu jos se tulehtuu että hoidat sitten itte. Ja niin hoidinkin eikä siinä mitään. Korviin voisit antaa toiset reiät otaa niissä ei mitään pahaa ole, mutta lävistyksen kanssa kannattaa miettiä yhdessä.

Ite kerjäsin lävistystä jostain 13-v. lähtien. Äiti ei siihen myöntynyt, mutta sain laittaa lisää korviksia. Siinä vaiheessa kun menin lukioon, oli toisessa korvassa 3 ja toisessa 4 korvista. Ala-asteen lopussa tais olla kaks kummassaki korvassa.

Nyt vanhempana (25-v.) oon ihan tyytväinen ettei äiti antanu periksi teinille. Kyllä ne lävistykset ehtii laittaa siinä vaiheessa kun voi ite rahoittaaki ne. Tähän mennessä oon keränny ihooni parikymmentä reikää joista äiti ei tykkää yhdestäkään mutta eipä tuo enää sille kuulukkaan.

Yks sukulaistyttö sanoi että sillä on luokkakaverilla kasvoissa lävistys ja kyseinen tyttö on 11-v. Se on jotain käsittämätöntä että ala-asteelaisen annetaan laittaa muita kuin korvakoruja.

Kyllä sellaset 12 veet tytöt saa näyttää kaikin tavoin pahiksilta napakorut ja tupakkahuulessa:)

Itse oon halunnu lävistyksiä 10 vuotiaasta asti. Sain korvikset 7 vuotiaana ja tokat 12 vuotiaana. Septumin menin ottamaan salaa 14 vuotiaana. Daithin sain 4 kuukauden suostuttelimisen jälkeen 14 vuotiaana ja snake bitesit 15 vuotiaana aikasena synttärilahjana. Äiti ja iskä ei vieläkää tykkää mun lävistyksistä mutta on ymmärtäny, että se ei oo niitten naama tai niitten iho. Ja kuhan en käytä niiden rahoja niin kaikki on fine. Nyt 16 vuotiaana löytyy microdermal poskipäästä, septum, kaks nenäkorua (yks molemmin puolin), snake bitesit, kielikoru, industrial, helix, daith, 8 ja 6 mm venärit. Kielikorusta ja microdermalista synty kauhea metakka, ja sanoin kummallekkin suoraan, et ''Luulin et rakastatte mua, ettekä mun ulkonäköä''. Hiljaa on pysyny. Riippuu tietty kuinka vanha tyttäres on. Kunhan ymmärtää, että jää arpi/arvet ja tulehdusvaara on aina olemassa nii mikä ettei. Tosin kukaan lävistäjä ei tee muita kun korviksia alle 14 vuotiaalle ja silloinkin lupalapun kanssa.