Riittääkö mikään koskaan?!

Ajattelin kertoa tänne ongelmastani, joka näyttää vain seuraavan. Sitä on vaikea muotoilla sanoiksi, mutta yritän. Olen ollut sinkkuna pari vuotta, olen tykästynyt yksin olemiseen, vapauteen tehdä mitä huvittaa, vapauteen tutustua kehen haluaa. Tottakai jokainen haluaa rinnalleen sen sielunkumppanin tms. mutta mä olen ollut yllättävän tyytyväinen ilman mitään. Nyt kun sitten tapasin ihmisen, jonka kanssa synkkaa niin olen jumissa. En tiedä voinko enää oppia seurustelemaan!? Onko muilla käynyt yksinolon jälkeen vastaavasti? Aina myös päässä on ajatus, mitä jos löydänkin vielä jonkun paremman, sopivamman, komeamman, hauskemman... :( Tapasimme ensimmäistä kertaa kasvotusten ja niinkin typerä asia kuin miehen hermostuneisuus ja jännittyneisyys jäi vaivaamaan. Eikö se ole niin, että kun jännittää oikeasti tykkää toisesta!? itseä ei jännittänyt.

Tuleeko kellään muulla hirveä myötähäpeä olo kun huomaa toisen jännittävän, pakkoliikkeitä, takertelu sanoissaan? miksen koe, että se olisi söpöä!?

Vai kertooko tämä vain sisimmässäni olevasta vaimeasta äänestä, joka sanoo että ei ole valmis tapailemaan ketään, saatika seurustelemaan!!??

Haluaisin uskoa, että kun kohtaan oikean tyypin niin sitten se on menoa eikä mitään sisäistä taistelua. Sitoutumiskammoa voisi kutsua tutustumiskammoksi!?

olipa ympäripyöreää ja tyhjänpäiväista..
7398
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

no jaa vaikka olen mies niin voisin kuvitella että jos olen kahvilla jonkun naisen kanssa tutustumassa joka ei niin kauheasti heti kättelyssä sytytä eikä kiinnosta, niin mua voisi häiritä sen hermostuneisuus. jos olisin siihen ihan lääpälläni ja itsekin vähän hermostunut ja nainen mun tasoa paremman näköinen niin naisen hermostuneisuus voisi tuntua positiiviseltakin, ehkä.

Äänestä

Jos kyseinen mies on sinusta kiinnostunut, kannattaa antaa tutustumiselle mahdollisuus. Tapaa useamman kerran ennen kuin teet päätöstä oletko kiinnostunut vai et. Voit yllättyä positiivisesti. Tutustumispelko on hyvä ilmaisu, sillä siitähän tuossa on kyse; vaikka sanoit että sinua ei jännittänyt tapaaminen, onko sinulla tarve pistää peli poikki ennen kuin se on alkanutkaan?

Äänestä

että olet nuoruuden viattomuutesi menettänyt lutka.

"Vai kertooko tämä vain sisimmässäni olevasta vaimeasta äänestä, joka sanoo että ei ole valmis tapailemaan ketään, saatika seurustelemaan!!??"

Kyllä, se kertoo juuri siitä että olet lutkaamisella itsesi lyönyt pysyvästi parisuhteeseen kelpaattomaksi.

Äänestä
  • No 28-vuotiaalla tuskin on enää mitään "nuoruuden viattomuutta" tallella..Mutta ettehän te lutkittelijat muutenkaan mistään mitään ymmärrä..

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    No 28-vuotiaalla tuskin on enää mitään "nuoruuden viattomuutta" tallella..Mutta ettehän te lutkittelijat muutenkaan mistään mitään ymmärrä..

    Täällä ihmiset heittäytyvät kurpiksi jo 25-vuotiaina ja alkavat puhua "nuoruuden päivistä"?

    Varsinkin naiset näkyvät tekevän niin.

    Äänestä

  • Mies1985 kirjoitti:

    Täällä ihmiset heittäytyvät kurpiksi jo 25-vuotiaina ja alkavat puhua "nuoruuden päivistä"?

    Varsinkin naiset näkyvät tekevän niin.

    Ei se tarkoita sitä, että olisi "heittäytynyt kurpaksi" vaan yleensä on jo sen verran nähty elämää siinä iässä, että viattomuus on väkisinkin kadonnut (mikä on toisaalta ikävää..)

    Niin ja miehet pitävät vielä 40-vuotiaanakin itseään "miehen alkuna"

    Äänestä

Ole huoleti. Kyllä sinäkin löydät itsellesi riittävän miehen. Saatattepa ehkä tehdä lapsia, rakentaa omakotitalon ostaa loisteliaan henkilöauton ja hankkia kalliin rotukoiran. Mies vain voi ajatella sinusta samoin kuin sinä ajattelet nyt miehistä. Sinä olet vain joku päivä miehellesi riittämätön ja miehesi jättää sinut kylmästi lähtien riittävämmän naisen perään. Tällä naisella saattaa olla miehesi mielestä kiihottavampi takamus, isommat rinnat, seksikkäämpi vartalo, tulisempi katse, ihan mitä vain.

Jos jotain positiivista pitäisi etsiä niin voit ainakin olla huoletta tuosta sinun sitoutumiskammostasi. Vaikka haluaisitkin sitoutua jonkun miehen kanssa ikuisesti niin miehesi voi olla täysin toistamieltä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


n28.... kirjoitti:

Ajattelin kertoa tänne ongelmastani, joka näyttää vain seuraavan. Sitä on vaikea muotoilla sanoiksi, mutta yritän. Olen ollut sinkkuna pari vuotta, olen tykästynyt yksin olemiseen, vapauteen tehdä mitä huvittaa, vapauteen tutustua kehen haluaa. Tottakai jokainen haluaa rinnalleen sen sielunkumppanin tms. mutta mä olen ollut yllättävän tyytyväinen ilman mitään. Nyt kun sitten tapasin ihmisen, jonka kanssa synkkaa niin olen jumissa. En tiedä voinko enää oppia seurustelemaan!? Onko muilla käynyt yksinolon jälkeen vastaavasti? Aina myös päässä on ajatus, mitä jos löydänkin vielä jonkun paremman, sopivamman, komeamman, hauskemman... :( Tapasimme ensimmäistä kertaa kasvotusten ja niinkin typerä asia kuin miehen hermostuneisuus ja jännittyneisyys jäi vaivaamaan. Eikö se ole niin, että kun jännittää oikeasti tykkää toisesta!? itseä ei jännittänyt.

Tuleeko kellään muulla hirveä myötähäpeä olo kun huomaa toisen jännittävän, pakkoliikkeitä, takertelu sanoissaan? miksen koe, että se olisi söpöä!?

Vai kertooko tämä vain sisimmässäni olevasta vaimeasta äänestä, joka sanoo että ei ole valmis tapailemaan ketään, saatika seurustelemaan!!??

Haluaisin uskoa, että kun kohtaan oikean tyypin niin sitten se on menoa eikä mitään sisäistä taistelua. Sitoutumiskammoa voisi kutsua tutustumiskammoksi!?

olipa ympäripyöreää ja tyhjänpäiväista..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu