Mitä hyvää parisuhteessa?

Siis parisuhde on yks tärkeimmistä asioista ainakin mulla. Saa sitä aitoa läheisyyttä eikä mitään yhden yön pikapanoja mistä ei jää ku paska maku suuhun. Saa jakaa itselle tärkeitä asioita toisen kanssa, tuntea toisen aidon rakkauden ja ennenkaikkea saa sen ihanan pienen nyytin vahvistamaan tätä rakkautta. Ja kyllä parisuhteessakin voi ja saakin käydä baareissa, ei se siihen lopu jos alkaa seurustelemaan. Mutta se sinkkuna olemisen yksinäisyys on kaikista pahinta. Nyt voi vaan ottaa puhelimen käteen ja soittaa toiselle jos kovasti on ikävä ja aina saa käpertyy toisen syliin nukkumaan, ei tari yksin mennä kylmään sänkyyn. Siin viel sitte voi vaikka hassutella tai puuhstella jotain mukavaa ennen nukkumaanmenoa. :) lähinnä se yhdessä tekeminen ja oleminen on se mikä siinä parisuhteessa on todella tärkeää. Eikä sitä seksiä kylläkään ainakaan meillä mistään pakosta harrasteta, sitä harrastetaan silloink un molemmista siltä tuntuu ja siinä pitää myös silloin olla se tunne mukana eikä vaan niin et se on vaan jotain pakolla tehtävää hommaa.

Itselle ei ainakaan sinkkuelämä sovi ei ollenkaan. Jotenkin sitä tuntee itsensä "vajaaksi" ei ole sitä ihmistä jolle purkaa omat huolet ja murheet kuin myös suuret ilonaiheet, ei ole ihmistä jonka viereen painautua illalla nukkumaan ja tuntea miten ne voimakkaan ihanat käsivarret kiertyvät suojelevasti oman kropan ympärille. Eikä tarvi lähteä etsimään jostain kapakoista yhden yön juttuja joita sit katuu jälkeenpäin ankarasti vaan on se oma kulta jonka kanssa nää asiat sujuu ihan yhteisymmärryksessä. Siis ainahan voi kavereidenkin kanssa keskustella mut se ei ole kuitenkaan sama asia se. JA ku ite oon muutenkin niin äidillinen niin on ihan itsestään selvää et sen lapsen haluaa kans joku päivä ja sitä nyt ei ainakaan voi edes kuvitellakaan tekevänsä jonku yhden yön hoidon kans, vastuutontahan se sellainen olis!

Mut tää vaan mielipide seurustelun ihanuudesta. :)

"Ja sitten pitäisi harrastaa seksiä säännöllisesti tai parisuhde kuivuu kasaan, jos ei satukaan huvittamaa"

jos seksi ei kiinnosta niin on parempi pysyä sinkkuna. ilman seksiä parisuhde ei ole mikän parisuhde vaan ihan kaverisuhde.

meppis kirjoitti:

Siis parisuhde on yks tärkeimmistä asioista ainakin mulla. Saa sitä aitoa läheisyyttä eikä mitään yhden yön pikapanoja mistä ei jää ku paska maku suuhun. Saa jakaa itselle tärkeitä asioita toisen kanssa, tuntea toisen aidon rakkauden ja ennenkaikkea saa sen ihanan pienen nyytin vahvistamaan tätä rakkautta. Ja kyllä parisuhteessakin voi ja saakin käydä baareissa, ei se siihen lopu jos alkaa seurustelemaan. Mutta se sinkkuna olemisen yksinäisyys on kaikista pahinta. Nyt voi vaan ottaa puhelimen käteen ja soittaa toiselle jos kovasti on ikävä ja aina saa käpertyy toisen syliin nukkumaan, ei tari yksin mennä kylmään sänkyyn. Siin viel sitte voi vaikka hassutella tai puuhstella jotain mukavaa ennen nukkumaanmenoa. :) lähinnä se yhdessä tekeminen ja oleminen on se mikä siinä parisuhteessa on todella tärkeää. Eikä sitä seksiä kylläkään ainakaan meillä mistään pakosta harrasteta, sitä harrastetaan silloink un molemmista siltä tuntuu ja siinä pitää myös silloin olla se tunne mukana eikä vaan niin et se on vaan jotain pakolla tehtävää hommaa.

Itselle ei ainakaan sinkkuelämä sovi ei ollenkaan. Jotenkin sitä tuntee itsensä "vajaaksi" ei ole sitä ihmistä jolle purkaa omat huolet ja murheet kuin myös suuret ilonaiheet, ei ole ihmistä jonka viereen painautua illalla nukkumaan ja tuntea miten ne voimakkaan ihanat käsivarret kiertyvät suojelevasti oman kropan ympärille. Eikä tarvi lähteä etsimään jostain kapakoista yhden yön juttuja joita sit katuu jälkeenpäin ankarasti vaan on se oma kulta jonka kanssa nää asiat sujuu ihan yhteisymmärryksessä. Siis ainahan voi kavereidenkin kanssa keskustella mut se ei ole kuitenkaan sama asia se. JA ku ite oon muutenkin niin äidillinen niin on ihan itsestään selvää et sen lapsen haluaa kans joku päivä ja sitä nyt ei ainakaan voi edes kuvitellakaan tekevänsä jonku yhden yön hoidon kans, vastuutontahan se sellainen olis!

Mut tää vaan mielipide seurustelun ihanuudesta. :)

Lue lisää

Että miehesi on ihan samaa mieltä sen ihanuudesta? Monissa pariskunnissa toinen on tyytyväinen ja toinen kaipailee jotakin muuta. Yleensä kyllä nainen.
Mies taas yrittää toteuttaa arisuhteessa samoja juttuja kuin teki sinkkunakin eli katselee pornoa ja muita naisia. Yleensä se vaimo sitten pahoittaa ainakin salaa niistä mielensä ja syllisyyskierre on valmis.

Jo edellinen viestisi näytti toteen mikä oma kantasi parisuhteeseen on. En ymmärrä mitä sinä niistä parisuhteen kannattajien ajatuksista edes piittaisit, ellet sitten ihan vaan pahansuopuuttasii haluaisi heidän ajatuksiaan tyrmätä.

Niin joo ja.. kirjoitti:

Että miehesi on ihan samaa mieltä sen ihanuudesta? Monissa pariskunnissa toinen on tyytyväinen ja toinen kaipailee jotakin muuta. Yleensä kyllä nainen.
Mies taas yrittää toteuttaa arisuhteessa samoja juttuja kuin teki sinkkunakin eli katselee pornoa ja muita naisia. Yleensä se vaimo sitten pahoittaa ainakin salaa niistä mielensä ja syllisyyskierre on valmis.

Lue lisää

Jaa-a... minä taas joudun patistamaan miestä viettämäään poikien iltoja ja harrastamaan. Pornoakin saa surffata ja katsella naisia. Mitäs väliä sillä on ketä katsoo, kun se tulee kuitenkin kotiin minun kanssa.

Niin joo ja.. kirjoitti:

Että miehesi on ihan samaa mieltä sen ihanuudesta? Monissa pariskunnissa toinen on tyytyväinen ja toinen kaipailee jotakin muuta. Yleensä kyllä nainen.
Mies taas yrittää toteuttaa arisuhteessa samoja juttuja kuin teki sinkkunakin eli katselee pornoa ja muita naisia. Yleensä se vaimo sitten pahoittaa ainakin salaa niistä mielensä ja syllisyyskierre on valmis.

Lue lisää

"Että miehesi on ihan samaa mieltä sen ihanuudesta? Monissa pariskunnissa toinen on tyytyväinen ja toinen kaipailee jotakin muuta. Yleensä kyllä nainen.
Mies taas yrittää toteuttaa arisuhteessa samoja juttuja kuin teki sinkkunakin eli katselee pornoa ja muita naisia. Yleensä se vaimo sitten pahoittaa ainakin salaa niistä mielensä ja syllisyyskierre on valmis."

Niin mitenkäs homot? Nehän on nyt aivan unohdettu tästä keskustelusta. Parisuhde voi myös olla muutakin kuin mies ja nainen.

Annappa ku mäkin vähän yleistän sitten:
Ja oliskohan kuitenkin niin, että miehet on vaan rehellisiä siinä parisuhteessa, siinä missä taas nainen hyssyttelee ja juoruilee kavereilleen kuinka sika oma mies on. Kyllä se nyt vaan menee aika monesti niin, että nainen kun ottaa kavereiden kanssa kunnolla huikkaa niin sitä juostaankin kaupungilla lähes hame korvissa, flirttaillaan miehille vain kokeillakseen omaa viehätysvoimaansa ja sitten sitä ollaankin jonkun juipin höylättävänä ja syyllisyydentunnosta tehdään rikosilmoitus raiskatuksi tulemisesta.

Sitä saa pirtin pomon ja vakituist pillua..Se on tärkeätä ellei osaa itse siivota,niin pirtti pomo päättää
siitäkin...Toiseksi pillu ei ole aina hausa...

meppis kirjoitti:

Siis parisuhde on yks tärkeimmistä asioista ainakin mulla. Saa sitä aitoa läheisyyttä eikä mitään yhden yön pikapanoja mistä ei jää ku paska maku suuhun. Saa jakaa itselle tärkeitä asioita toisen kanssa, tuntea toisen aidon rakkauden ja ennenkaikkea saa sen ihanan pienen nyytin vahvistamaan tätä rakkautta. Ja kyllä parisuhteessakin voi ja saakin käydä baareissa, ei se siihen lopu jos alkaa seurustelemaan. Mutta se sinkkuna olemisen yksinäisyys on kaikista pahinta. Nyt voi vaan ottaa puhelimen käteen ja soittaa toiselle jos kovasti on ikävä ja aina saa käpertyy toisen syliin nukkumaan, ei tari yksin mennä kylmään sänkyyn. Siin viel sitte voi vaikka hassutella tai puuhstella jotain mukavaa ennen nukkumaanmenoa. :) lähinnä se yhdessä tekeminen ja oleminen on se mikä siinä parisuhteessa on todella tärkeää. Eikä sitä seksiä kylläkään ainakaan meillä mistään pakosta harrasteta, sitä harrastetaan silloink un molemmista siltä tuntuu ja siinä pitää myös silloin olla se tunne mukana eikä vaan niin et se on vaan jotain pakolla tehtävää hommaa.

Itselle ei ainakaan sinkkuelämä sovi ei ollenkaan. Jotenkin sitä tuntee itsensä "vajaaksi" ei ole sitä ihmistä jolle purkaa omat huolet ja murheet kuin myös suuret ilonaiheet, ei ole ihmistä jonka viereen painautua illalla nukkumaan ja tuntea miten ne voimakkaan ihanat käsivarret kiertyvät suojelevasti oman kropan ympärille. Eikä tarvi lähteä etsimään jostain kapakoista yhden yön juttuja joita sit katuu jälkeenpäin ankarasti vaan on se oma kulta jonka kanssa nää asiat sujuu ihan yhteisymmärryksessä. Siis ainahan voi kavereidenkin kanssa keskustella mut se ei ole kuitenkaan sama asia se. JA ku ite oon muutenkin niin äidillinen niin on ihan itsestään selvää et sen lapsen haluaa kans joku päivä ja sitä nyt ei ainakaan voi edes kuvitellakaan tekevänsä jonku yhden yön hoidon kans, vastuutontahan se sellainen olis!

Mut tää vaan mielipide seurustelun ihanuudesta. :)

Lue lisää

nii just on joku jonka kans olla ja tehä kaikkee!! Ite kans inhoon "sinkkuna" olemista etenki ku toi vehtailu puoli on sillo vajavaista, mut minkäs sille mahtaa ku ei oo ulkoilma ihmisiä tai muutenkaa viihry missää kapakoissa juoppojen seuras. ja ohan se kivempi men koisii useimmite ku on joku viekus, eikä yhtää haittais vaik ois monta vuotta sama ihminen siin viekus.. mut kuitenki eläis omaa elämää siin sivuski!!! en jaksanu leesaa koko juttuu :D tai osittain.. mut ite enemmä tykkään seurustella ku olla sinkkuna vaikkei se oma elämä hirmusti muutu sinkkuna olemisesta :D mut hyvä se on vähäki muutos. tai no miust ainaki..

Niin joo ja.. kirjoitti:

Että miehesi on ihan samaa mieltä sen ihanuudesta? Monissa pariskunnissa toinen on tyytyväinen ja toinen kaipailee jotakin muuta. Yleensä kyllä nainen.
Mies taas yrittää toteuttaa arisuhteessa samoja juttuja kuin teki sinkkunakin eli katselee pornoa ja muita naisia. Yleensä se vaimo sitten pahoittaa ainakin salaa niistä mielensä ja syllisyyskierre on valmis.

Lue lisää

kattele muita miehii? ei se parisuhte sitä tarkota ettei vois muita ihmisii katella. Ei se kuitenkaa mikää kahle oo!! tia pitäis olla ja huonos suhtees ei oo pakko olla jos silt tuntuu.. how easy is that?

Niin joo ja.. kirjoitti:

Että miehesi on ihan samaa mieltä sen ihanuudesta? Monissa pariskunnissa toinen on tyytyväinen ja toinen kaipailee jotakin muuta. Yleensä kyllä nainen.
Mies taas yrittää toteuttaa arisuhteessa samoja juttuja kuin teki sinkkunakin eli katselee pornoa ja muita naisia. Yleensä se vaimo sitten pahoittaa ainakin salaa niistä mielensä ja syllisyyskierre on valmis.

Lue lisää

Eikö parisuhteeseen mennä vasta sitten kun ollaan yhdessä päätetty. Silloin kai molemmat suht. tyytyväisiä. Yli 30:n vuoden kokemuksella. PS sitä pornoa voi katsella, jos se kotielämän voittaa, se ei ole keltään pois. Kysymys on omanarvontunnosta.

Niin joo ja.. kirjoitti:

Että miehesi on ihan samaa mieltä sen ihanuudesta? Monissa pariskunnissa toinen on tyytyväinen ja toinen kaipailee jotakin muuta. Yleensä kyllä nainen.
Mies taas yrittää toteuttaa arisuhteessa samoja juttuja kuin teki sinkkunakin eli katselee pornoa ja muita naisia. Yleensä se vaimo sitten pahoittaa ainakin salaa niistä mielensä ja syllisyyskierre on valmis.

Lue lisää

mikäli nainen tajuaa pitää omasta kropastaan huolta.. ja muutenkin ei lopeta lauttautumista sen takii etteikö muka tarvis enää ku on jo hankittuna mies. Sillon miehelle ei tuu ees mielee kattoo pornoo ko oma muija on jo aikamoinen kissa.

meppis kirjoitti:

Siis parisuhde on yks tärkeimmistä asioista ainakin mulla. Saa sitä aitoa läheisyyttä eikä mitään yhden yön pikapanoja mistä ei jää ku paska maku suuhun. Saa jakaa itselle tärkeitä asioita toisen kanssa, tuntea toisen aidon rakkauden ja ennenkaikkea saa sen ihanan pienen nyytin vahvistamaan tätä rakkautta. Ja kyllä parisuhteessakin voi ja saakin käydä baareissa, ei se siihen lopu jos alkaa seurustelemaan. Mutta se sinkkuna olemisen yksinäisyys on kaikista pahinta. Nyt voi vaan ottaa puhelimen käteen ja soittaa toiselle jos kovasti on ikävä ja aina saa käpertyy toisen syliin nukkumaan, ei tari yksin mennä kylmään sänkyyn. Siin viel sitte voi vaikka hassutella tai puuhstella jotain mukavaa ennen nukkumaanmenoa. :) lähinnä se yhdessä tekeminen ja oleminen on se mikä siinä parisuhteessa on todella tärkeää. Eikä sitä seksiä kylläkään ainakaan meillä mistään pakosta harrasteta, sitä harrastetaan silloink un molemmista siltä tuntuu ja siinä pitää myös silloin olla se tunne mukana eikä vaan niin et se on vaan jotain pakolla tehtävää hommaa.

Itselle ei ainakaan sinkkuelämä sovi ei ollenkaan. Jotenkin sitä tuntee itsensä "vajaaksi" ei ole sitä ihmistä jolle purkaa omat huolet ja murheet kuin myös suuret ilonaiheet, ei ole ihmistä jonka viereen painautua illalla nukkumaan ja tuntea miten ne voimakkaan ihanat käsivarret kiertyvät suojelevasti oman kropan ympärille. Eikä tarvi lähteä etsimään jostain kapakoista yhden yön juttuja joita sit katuu jälkeenpäin ankarasti vaan on se oma kulta jonka kanssa nää asiat sujuu ihan yhteisymmärryksessä. Siis ainahan voi kavereidenkin kanssa keskustella mut se ei ole kuitenkaan sama asia se. JA ku ite oon muutenkin niin äidillinen niin on ihan itsestään selvää et sen lapsen haluaa kans joku päivä ja sitä nyt ei ainakaan voi edes kuvitellakaan tekevänsä jonku yhden yön hoidon kans, vastuutontahan se sellainen olis!

Mut tää vaan mielipide seurustelun ihanuudesta. :)

Lue lisää

yhden illan juttuja? sellaisen kanssa mennessään ei voi tietää mitä saa ja riski on aina olemassa, mutta vapaaehtoisesti siihen ryhtyneenä ei sitä katua kannata.

Mun täytyy sanoa että eronneena naisena vietän nyt elämäni onnellisinta aikaa. Kukaan ei enää koskaan nälvi, arvostele ja kiusaa minua omassa kodissani. Kelpaan vihdoinkin (itselleni). Oikeasti elämäni on mukavaa koska minulla on ystäviä, juttuseuraa ja saan hyväksyntää. Kaikkea sitä mitä parisuhteessa kaipasin.

Voin tietysti seurustella mukavan miehen kanssa, mutta en usko että ikinä enää muutan asumaan miehen kanssa. Oli sen verran kova kokemus etten toista kertaa tee samaa virhettä.
Suhdekin pysyy virkeänä kun ei tarvitse olla "pakosta yhdessä" vaan voi tavata silloin kun molemmille sopii.

Yksi nainen. kirjoitti:

Mun täytyy sanoa että eronneena naisena vietän nyt elämäni onnellisinta aikaa. Kukaan ei enää koskaan nälvi, arvostele ja kiusaa minua omassa kodissani. Kelpaan vihdoinkin (itselleni). Oikeasti elämäni on mukavaa koska minulla on ystäviä, juttuseuraa ja saan hyväksyntää. Kaikkea sitä mitä parisuhteessa kaipasin.

Voin tietysti seurustella mukavan miehen kanssa, mutta en usko että ikinä enää muutan asumaan miehen kanssa. Oli sen verran kova kokemus etten toista kertaa tee samaa virhettä.
Suhdekin pysyy virkeänä kun ei tarvitse olla "pakosta yhdessä" vaan voi tavata silloin kun molemmille sopii.

Lue lisää

Ihan samoin täälläkin! Hirveä liitto vihdoin takana työorjavuosineen!
Nyt saa levätä ja olla rauhassa! Kaduttaa,että aikoinaan menin naimisiin!
Ainoa hyvä asia on lapset,mutta nekin olisi voinut tehdä ilman rajoittavaa instituuttia!
En enää ikinä muuta miehen kanssa yhteen! Seurustella voin,mutta yöt ollaan sit miehen kämpillä!
Mun kämpille ei oo tervetulleita kuin lapset kavereineen ja omat ystäväni! Ei miehet likasukkineen!

Vihdoin vapaa!! kirjoitti:

Ihan samoin täälläkin! Hirveä liitto vihdoin takana työorjavuosineen!
Nyt saa levätä ja olla rauhassa! Kaduttaa,että aikoinaan menin naimisiin!
Ainoa hyvä asia on lapset,mutta nekin olisi voinut tehdä ilman rajoittavaa instituuttia!
En enää ikinä muuta miehen kanssa yhteen! Seurustella voin,mutta yöt ollaan sit miehen kämpillä!
Mun kämpille ei oo tervetulleita kuin lapset kavereineen ja omat ystäväni! Ei miehet likasukkineen!

Lue lisää

Siis mitä järkee on edes mennä naimisiin/asumaan saman katon alle jos toinen on noin kauhea? Eikö sillo kannattais vaan jättää se mies ja jatkaa ite elämää jonkun muun kans? ei meillä ainakaan ole tuommoisia ongelmia, molemmat halutaan olla yhdessä ja molemmat kohtelee toisiaan samalla tavalla arvostavasti eikä niinku orjaa tms. Siis onhan näitä ihmisiä joka lähtöön mut ei se et jos yks ihminen on ollu kauhea toista kohtaan tarkoita todellakaan sitä, et kaikki olis tuommoisia eli ei saa yleistää myöskään näissä asioissa!

Ja ite ainakin voin sanoo sen, et sen kyl tuntee sit ku se oikee osuu kohdalle..siis sitä rakkauden ja hyvän olon tunnetta ei voi sanoin kuvailla mikä tunne siinä on silloin kyseessä! Eli kyl mä ainakin edelleen oon sitä mieltä et kyl parisuhde aina päihittää sinkkuelämän 101-0. Tai siis ainakin mun kohdalla. Ehkä mua ei sit tosiaan oo luotu elämään yksin, koska parisuhteessa eläminen on mulle niin ihana asia..tai sit mä vaan oon just kohdannu sen mulle oikean ja se tuntuu sen takia näin ihanalta asialta! =)

meppis kirjoitti:

Siis mitä järkee on edes mennä naimisiin/asumaan saman katon alle jos toinen on noin kauhea? Eikö sillo kannattais vaan jättää se mies ja jatkaa ite elämää jonkun muun kans? ei meillä ainakaan ole tuommoisia ongelmia, molemmat halutaan olla yhdessä ja molemmat kohtelee toisiaan samalla tavalla arvostavasti eikä niinku orjaa tms. Siis onhan näitä ihmisiä joka lähtöön mut ei se et jos yks ihminen on ollu kauhea toista kohtaan tarkoita todellakaan sitä, et kaikki olis tuommoisia eli ei saa yleistää myöskään näissä asioissa!

Ja ite ainakin voin sanoo sen, et sen kyl tuntee sit ku se oikee osuu kohdalle..siis sitä rakkauden ja hyvän olon tunnetta ei voi sanoin kuvailla mikä tunne siinä on silloin kyseessä! Eli kyl mä ainakin edelleen oon sitä mieltä et kyl parisuhde aina päihittää sinkkuelämän 101-0. Tai siis ainakin mun kohdalla. Ehkä mua ei sit tosiaan oo luotu elämään yksin, koska parisuhteessa eläminen on mulle niin ihana asia..tai sit mä vaan oon just kohdannu sen mulle oikean ja se tuntuu sen takia näin ihanalta asialta! =)

Lue lisää

Ei sitä tienny silloin 25 vuotta sitten nuorena tyttönä,miksi se avioliitto muuttuu!!
ootappa sinäkin,kun ne ruusunpunaiset silmälasit putoo..
oot niin naivi..niin naivi,että ihan säälittää!!

Voi sua! kirjoitti:

Ei sitä tienny silloin 25 vuotta sitten nuorena tyttönä,miksi se avioliitto muuttuu!!
ootappa sinäkin,kun ne ruusunpunaiset silmälasit putoo..
oot niin naivi..niin naivi,että ihan säälittää!!

Lue lisää

Kultaseni, jos itse olet ollut naivi nuorena ja sittemmin epäonnistunt elämässäsi, sehän ei tarkoita että meille muille kävisi/olisi käynyt samoin. :) Tsemppiä jatkoon!

täti-ihminen in love kirjoitti:

Kultaseni, jos itse olet ollut naivi nuorena ja sittemmin epäonnistunt elämässäsi, sehän ei tarkoita että meille muille kävisi/olisi käynyt samoin. :) Tsemppiä jatkoon!

Surullisen monelle kuitenkin niin käy..Miten muuten noin ilkeästi ajattelet,että olisin epäonnistunut elämässäni? En suinkaan ole! En todellakaan ole koskaan ajatellut,että se mies on vain minun elämääni! Ja eihän niin saa edes ajatella! Toivottavasti itse elät muutakin elämää,kuin kuplassa miehesi kanssa! Jos se kupla poksahtaa,jäät totaalisen yksin!!
Minulla on hyvin koulutetut lapset ja olen itsekkin hyvässä työssä,missä viihdyn..erossa möimme asuntomme ja asun nyt ihanassa merenrantaosakkeessa,joka on minulle sopivan kokoinen!
Käyn vuosittain parhaan ystäväni kanssa ulkomailla ja olen terve,hoikka ja kaunis vielä ikäisekseni,joten en todellakaan ole mikään epäonnistuja mielestäni??
Ihannoin vain sinkun elämää ja olen onnellinen saadessani sitä vihdoin itsekkin elää!!
Siitähän tässä oli muistaakseni kyse?
Tuo liiallinen ihannointi parisuhteessa ei vain mene enään tämänikäiselle läpi..onnee sulle kuitenkin yritykseesi..tarviit sitä!

Voi sua! kirjoitti:

Ei sitä tienny silloin 25 vuotta sitten nuorena tyttönä,miksi se avioliitto muuttuu!!
ootappa sinäkin,kun ne ruusunpunaiset silmälasit putoo..
oot niin naivi..niin naivi,että ihan säälittää!!

Lue lisää

kaikki eronneet ovat luusereita jotka eivät osaa elää muiden kanssa, ja nyt sitten täällä haukkuvat parisuhteessa eläviä. tuskin tuollaisia eronneitä ämmiä kukaan enään edes huolisi.

Voi sua! kirjoitti:

Ei sitä tienny silloin 25 vuotta sitten nuorena tyttönä,miksi se avioliitto muuttuu!!
ootappa sinäkin,kun ne ruusunpunaiset silmälasit putoo..
oot niin naivi..niin naivi,että ihan säälittää!!

Lue lisää

Niin surullisen totta..Silti haluan uskoa että on olemassa myös ihan oikeaa Rakkautta joka kestää joillakin ikuisesti. Itse en taida miehelleni olla se suuri Rakkaus, mutta kuitenkin olen saanut niin paljon hyvääkin tässä liitossa etten näe oikeutetuksi lähteä enään itselleni sitä vaatimaan/etsimään. Tai sitten mies joku kaunis päivä sen itse huomaa ja lähtee..

Voi sua!! kirjoitti:

Surullisen monelle kuitenkin niin käy..Miten muuten noin ilkeästi ajattelet,että olisin epäonnistunut elämässäni? En suinkaan ole! En todellakaan ole koskaan ajatellut,että se mies on vain minun elämääni! Ja eihän niin saa edes ajatella! Toivottavasti itse elät muutakin elämää,kuin kuplassa miehesi kanssa! Jos se kupla poksahtaa,jäät totaalisen yksin!!
Minulla on hyvin koulutetut lapset ja olen itsekkin hyvässä työssä,missä viihdyn..erossa möimme asuntomme ja asun nyt ihanassa merenrantaosakkeessa,joka on minulle sopivan kokoinen!
Käyn vuosittain parhaan ystäväni kanssa ulkomailla ja olen terve,hoikka ja kaunis vielä ikäisekseni,joten en todellakaan ole mikään epäonnistuja mielestäni??
Ihannoin vain sinkun elämää ja olen onnellinen saadessani sitä vihdoin itsekkin elää!!
Siitähän tässä oli muistaakseni kyse?
Tuo liiallinen ihannointi parisuhteessa ei vain mene enään tämänikäiselle läpi..onnee sulle kuitenkin yritykseesi..tarviit sitä!

Lue lisää

"Minulla on hyvin koulutetut lapset ja olen itsekkin hyvässä työssä,missä viihdyn..erossa möimme asuntomme ja asun nyt ihanassa merenrantaosakkeessa,joka on minulle sopivan kokoinen!
Käyn vuosittain parhaan ystäväni kanssa ulkomailla ja olen terve,hoikka ja kaunis vielä ikäisekseni,joten en todellakaan ole mikään epäonnistuja mielestäni??"

Ompas sulla hienot elämänarvot. Se kellä ei ole tuota kaikkea, niin on sitten vai elämässään epäonnistuja? Voi sitä olla köyhä, ruma ja sairas ja silti ei ole epäonnistuja. Me ihmiset emme päätä, onnistummeko me täällä vaan elämässä saattaa tulla mitä vaan vastaan.

Voi sua! kirjoitti:

Ei sitä tienny silloin 25 vuotta sitten nuorena tyttönä,miksi se avioliitto muuttuu!!
ootappa sinäkin,kun ne ruusunpunaiset silmälasit putoo..
oot niin naivi..niin naivi,että ihan säälittää!!

Lue lisää

kyllä minä ainakin olen vielä 22 vuoden jälkeen onnellinen ja tyytyväinen valintaani. Tosin vietimme toistakymmentä vuotta kahdestaan, joten elämäämme on rikastuttamassa vielä pieni lapsi. Ei kaikki liitot muutu helvetiksi.

Vihdoin vapaa!! kirjoitti:

Ihan samoin täälläkin! Hirveä liitto vihdoin takana työorjavuosineen!
Nyt saa levätä ja olla rauhassa! Kaduttaa,että aikoinaan menin naimisiin!
Ainoa hyvä asia on lapset,mutta nekin olisi voinut tehdä ilman rajoittavaa instituuttia!
En enää ikinä muuta miehen kanssa yhteen! Seurustella voin,mutta yöt ollaan sit miehen kämpillä!
Mun kämpille ei oo tervetulleita kuin lapset kavereineen ja omat ystäväni! Ei miehet likasukkineen!

Lue lisää

Kolmen kuukauden kuluttua jokun kaljupään kainalossa haaveilet yhteisestä tulevaisuudesta. Ja kun haistelet siinä sen likasukkia, alat jälleen natkuttaa ja nälviä. Ja sit saat taas levätä ja olla rauhassa :D

wamic kirjoitti:

kaikki eronneet ovat luusereita jotka eivät osaa elää muiden kanssa, ja nyt sitten täällä haukkuvat parisuhteessa eläviä. tuskin tuollaisia eronneitä ämmiä kukaan enään edes huolisi.

Lue lisää

Kirjoitan tähän- -koska set Keskikalja vapautui Suomessa,reippaaseen jokapäiväiseen käyttöön..Niin onhan sitä iloisem olemus sitten.SANOISIN parisuve on monien sattumien suma.
JK.Ja eikun parisehteeseen...vakaan seksin pariin.(ei vapaan)
Näyttä siltä,että tämän kirjoittaja on Hako Tiellä asiasta.Nyt suuta kuivaa...

siis toimii jos molemmat on samaa mieltä. Sinä olet tyytyväinen etkä kaipaa mutta entä se toinen?
Uskotko että mies kokee syvälliset keskustelut naisen kanssa mukavampina kuin miesten kanssa saunajutut ja kaljoittelun? Moni mies kaipaa kyllä tietokonepelejä enemmän kuin naiset,,,hmmm
Yleensä kait naiset on valmiimpia liopumaankin sinkkujutuista?

juuuuu.. kirjoitti:

siis toimii jos molemmat on samaa mieltä. Sinä olet tyytyväinen etkä kaipaa mutta entä se toinen?
Uskotko että mies kokee syvälliset keskustelut naisen kanssa mukavampina kuin miesten kanssa saunajutut ja kaljoittelun? Moni mies kaipaa kyllä tietokonepelejä enemmän kuin naiset,,,hmmm
Yleensä kait naiset on valmiimpia liopumaankin sinkkujutuista?

Lue lisää

Hahhahhahhah!
Voi vitsi näitten nuorien kuvitelmia!!'
Tottakai se on ihanaa muutaman vuoden..
KAIKKI on rakastuneita vuosikaudet..mut kaikki vaan muuttuu..
Tuutta sit huomaan..aikanaan..
Minäkin kuvittelin ensimmäiset 10 vuotta,että ME ollaan ne ainoot oikeesti rakastavat..
Toiset 10 vuotta ajattelin,et ollaan aika rakastuneita..
Seuraavat 5 vuotta ihmettelin mieheni käytöstä..
Nyt luulen,etten tuntenut miestäni sitten ollenkaan..
Miksi luulette eroja olevan aina vaan enempi?
Toiseen ei voikkaan loppupeleissä luottaa..

parempi yksin.. kirjoitti:

Hahhahhahhah!
Voi vitsi näitten nuorien kuvitelmia!!'
Tottakai se on ihanaa muutaman vuoden..
KAIKKI on rakastuneita vuosikaudet..mut kaikki vaan muuttuu..
Tuutta sit huomaan..aikanaan..
Minäkin kuvittelin ensimmäiset 10 vuotta,että ME ollaan ne ainoot oikeesti rakastavat..
Toiset 10 vuotta ajattelin,et ollaan aika rakastuneita..
Seuraavat 5 vuotta ihmettelin mieheni käytöstä..
Nyt luulen,etten tuntenut miestäni sitten ollenkaan..
Miksi luulette eroja olevan aina vaan enempi?
Toiseen ei voikkaan loppupeleissä luottaa..

Lue lisää

Miksi tässäkin keksutelussa oletetaan, että jos on sinkku, niin sitten on lukuisia seksikumppaneita ja elämä muutenkin täynnä biletystä ja harrastuksia, jottei tarvitsisi olla yksin ja jotta saisi jonkin tyhjiön täytettyä?

En kaipaa seksiä enkä halimisia kuin hyvin satunnaisesti, en biletä, en myöskään harrasta mitään erityistä ja rakastan olla yksin! On vain ihanaa loikoilla ja vaan olla rauhassa omassa kodissani, kukaan ei vaadi seksi- tai siivouspalveluita tai röhnötä sohvalla katsomassa urheilua tai pornoa netissä. Olenkin todella onnekas, kun synnyin erityisen itsenäiseksi ja riippumattomaksi naiseksi!

Kyllä se vain on niin, että kahden ihmisen elämäntyylin ja mieltymysten sovittelu yhteen on todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, siksi suurin osa eroaa elämänsä aikana useammankin kerran. Totta kai se onnistuu suhteen alussa, mutta mitenkäs sitten useamman vuoden päästä? Varsinkin naiset joutuvat usein joustamaan aika paljon, toisin kuin miehet, jotka monesti näyttävät elävän aivan kuten sinkkuaikoinaa, vaikka olisiki parisuhteessa...ilmankos naiset ovat tyytymättömiä ja hakevat eroa useammin - tätä kirjoittaessa alkaa moni palikka loksahtelemaan kohdalleen. Onneksi en koskaan ole ollut naiivi tässä asiassa!

Solteira kirjoitti:

Miksi tässäkin keksutelussa oletetaan, että jos on sinkku, niin sitten on lukuisia seksikumppaneita ja elämä muutenkin täynnä biletystä ja harrastuksia, jottei tarvitsisi olla yksin ja jotta saisi jonkin tyhjiön täytettyä?

En kaipaa seksiä enkä halimisia kuin hyvin satunnaisesti, en biletä, en myöskään harrasta mitään erityistä ja rakastan olla yksin! On vain ihanaa loikoilla ja vaan olla rauhassa omassa kodissani, kukaan ei vaadi seksi- tai siivouspalveluita tai röhnötä sohvalla katsomassa urheilua tai pornoa netissä. Olenkin todella onnekas, kun synnyin erityisen itsenäiseksi ja riippumattomaksi naiseksi!

Kyllä se vain on niin, että kahden ihmisen elämäntyylin ja mieltymysten sovittelu yhteen on todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, siksi suurin osa eroaa elämänsä aikana useammankin kerran. Totta kai se onnistuu suhteen alussa, mutta mitenkäs sitten useamman vuoden päästä? Varsinkin naiset joutuvat usein joustamaan aika paljon, toisin kuin miehet, jotka monesti näyttävät elävän aivan kuten sinkkuaikoinaa, vaikka olisiki parisuhteessa...ilmankos naiset ovat tyytymättömiä ja hakevat eroa useammin - tätä kirjoittaessa alkaa moni palikka loksahtelemaan kohdalleen. Onneksi en koskaan ole ollut naiivi tässä asiassa!

Lue lisää

Happamia sanoi kettu.... ;)

Olemme seurustelleet 10 vuotta, eikä minusta tunnu, että kumpikaan rajoittaisi toisen tekemisiä ja olemisia. Väliin asuimme eri maissakin, työtilanteiden vuoksi. Ainoa rajoittava tekijä on oma halu: kun ei kukaan muu kiinnosta kuin se oma kumppani, joka on paitsi paras rakastaja, myös paras kaveri. Toki luonnollisesti molemmilla on myös omia kavereita, joiden kanssa vietetään aikaa, ei se ole kumppanilta pois, päin vastoin.

Saat kaikin mokomin uskotella itsellesi, että juuri sinä olet erityisen itsenäinen ja riippumaton, ja että parisuhteessa elävät naiset ovat epäitsenäisiä. Heitäkin tietysti on, mutta on myös meitä, joilla on vaan käynyt uskomattoman hyvä tuuri ja on löytynyt juuri itselle sopiva kumppani .. niitä "oikeitahan" ei ole olemassakaan. ;)

Mutta mieluummin toki yksin kuin huonossa suhteessa.

juuuuu.. kirjoitti:

siis toimii jos molemmat on samaa mieltä. Sinä olet tyytyväinen etkä kaipaa mutta entä se toinen?
Uskotko että mies kokee syvälliset keskustelut naisen kanssa mukavampina kuin miesten kanssa saunajutut ja kaljoittelun? Moni mies kaipaa kyllä tietokonepelejä enemmän kuin naiset,,,hmmm
Yleensä kait naiset on valmiimpia liopumaankin sinkkujutuista?

Lue lisää

Olemme molemmat samaa mieltä, joten se toimii. Miestäni ei voisi vähempää kiinnostaa mitkään äijäköörien saunajuopottelut. Mieluummin kuntoilee ja harrastaa omia harrastuksiaan. Onneksi!

Aika vähäistä on elämä, jos se pyörii kaljan, pelien ja seksisuhteiden ympärillä, mutta jokaisella on tietysti vapaus siihen. Onneksi on myös vapaus tehdä toisin.

Ps. Minä olen meidän suhteessa hiljaisempi persoona. Mieheni tykkää siis jutella minuakin enemmän.

pois! kirjoitti:

Olemme molemmat samaa mieltä, joten se toimii. Miestäni ei voisi vähempää kiinnostaa mitkään äijäköörien saunajuopottelut. Mieluummin kuntoilee ja harrastaa omia harrastuksiaan. Onneksi!

Aika vähäistä on elämä, jos se pyörii kaljan, pelien ja seksisuhteiden ympärillä, mutta jokaisella on tietysti vapaus siihen. Onneksi on myös vapaus tehdä toisin.

Ps. Minä olen meidän suhteessa hiljaisempi persoona. Mieheni tykkää siis jutella minuakin enemmän.

Lue lisää

Kyllä huomaa että täällä taas katkerien ihmisten kellot kalkattaa. Siis eihän se sitä tarkoit et jos jollakin on avio/avoliitto epäonnistunut tarkoita sitä et kaikilla käy samoin. Kyl meillä ainakin molemmat nauttii suunnattomasti toistensa läheisyydestä ja yhteisestä ajasta jota saamme yhdessä viettää. Eikä meillä kumpikaan rajoita toisen tekemisiä/harrastuksia siis mie saan mennä kavereiden kans niin paljon kun haluan ja vastaavasti mies saa pelata pelejään rauhassa sinä aikana ja muulloinkin. Ei tulis mieleenkään alkaa "nalkuttaa" toiselle hänen pelaamisestaan niinkuin ei hänelle tulis mieleenkään nalkuttaa minulle jos olen sopinut kavreiden kans menoja, päinvastoin hän on aina iloinen et on kavereita joiden kanssa voi viettää naisten kesken aikaa. Ja sit tottakai hänen kanssaan sit oma aikansa joka on vielä enemmän(toki eri tavalla)laatuaikaa. :)

Ja yhdessä olo ei meillä todellakaan ole mitään nalkuttamista ja valittamista, baariin mennään aina yhdessä(se on sovittu näin) sillä pidän tuota luottamuksen asiana ettei mennä erilleen baareissa ja sielläkin ollaan yhdessä koko ilta ilman et kumpikaan rupeis edes ajattelee vieraisiin pöytiin katselemista. :) kyl se ainut ihminen ketä siellä haluaa katsella ja johon edes on yhtään mielenkiintoa on se oma kulta.

Solteira kirjoitti:

Miksi tässäkin keksutelussa oletetaan, että jos on sinkku, niin sitten on lukuisia seksikumppaneita ja elämä muutenkin täynnä biletystä ja harrastuksia, jottei tarvitsisi olla yksin ja jotta saisi jonkin tyhjiön täytettyä?

En kaipaa seksiä enkä halimisia kuin hyvin satunnaisesti, en biletä, en myöskään harrasta mitään erityistä ja rakastan olla yksin! On vain ihanaa loikoilla ja vaan olla rauhassa omassa kodissani, kukaan ei vaadi seksi- tai siivouspalveluita tai röhnötä sohvalla katsomassa urheilua tai pornoa netissä. Olenkin todella onnekas, kun synnyin erityisen itsenäiseksi ja riippumattomaksi naiseksi!

Kyllä se vain on niin, että kahden ihmisen elämäntyylin ja mieltymysten sovittelu yhteen on todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, siksi suurin osa eroaa elämänsä aikana useammankin kerran. Totta kai se onnistuu suhteen alussa, mutta mitenkäs sitten useamman vuoden päästä? Varsinkin naiset joutuvat usein joustamaan aika paljon, toisin kuin miehet, jotka monesti näyttävät elävän aivan kuten sinkkuaikoinaa, vaikka olisiki parisuhteessa...ilmankos naiset ovat tyytymättömiä ja hakevat eroa useammin - tätä kirjoittaessa alkaa moni palikka loksahtelemaan kohdalleen. Onneksi en koskaan ole ollut naiivi tässä asiassa!

Lue lisää

Oot oivaltanut oikein!
Itse olen ollut 2 kertaa aviksessa ja kummallakin kerralla "ajautunut!" niihin..Luullut,että kyllä se onni jatkuu ja paskan marjat!! Se on tasan 15 vuotta viimestään ja loppu ihan paskaa..
Ukot tosiaan alkaa jostain kumman syystä yli nelikymppisinä leikkiin teinejä ja tämä on ystäväpiirissänikin pantu merkille!
Ollaan aateltu se niin,että kun alkaa näillä olla niitä erektioongelmia,niin se flirttailu pikkutyttöjen kanssa jotenkin näitten elähtäneitten ukkojen mielessä tekee gutaa!! Ja mikäs siinä! naikoon vaikka simpasseja,jos se seksi siten tuntuu hyvältä! Mut en ihmettele yhtään,et naiset ei sitä viitsi sietää!!
Kyllähän naisellekkin se 25vuotiaan kanssa pano olis tosiaan ihanaa..mutta ei sitä sen haaveen takia itteensä naurettavaksi tee..
Elo miehen kanssa on enimmäkseen kurjaa,mutta onneksi tuli kuitenkin ne lapset tehtyä..niitä voi kyllä tehdä halutessaan ilman ukon kanssa asumistakin! Joten ikisinkku,olet joka asiassasi ihan täysin oikeessa! Nauti hyvästä valinnastasi!!

rakastunutrakastettu kirjoitti:

Happamia sanoi kettu.... ;)

Olemme seurustelleet 10 vuotta, eikä minusta tunnu, että kumpikaan rajoittaisi toisen tekemisiä ja olemisia. Väliin asuimme eri maissakin, työtilanteiden vuoksi. Ainoa rajoittava tekijä on oma halu: kun ei kukaan muu kiinnosta kuin se oma kumppani, joka on paitsi paras rakastaja, myös paras kaveri. Toki luonnollisesti molemmilla on myös omia kavereita, joiden kanssa vietetään aikaa, ei se ole kumppanilta pois, päin vastoin.

Saat kaikin mokomin uskotella itsellesi, että juuri sinä olet erityisen itsenäinen ja riippumaton, ja että parisuhteessa elävät naiset ovat epäitsenäisiä. Heitäkin tietysti on, mutta on myös meitä, joilla on vaan käynyt uskomattoman hyvä tuuri ja on löytynyt juuri itselle sopiva kumppani .. niitä "oikeitahan" ei ole olemassakaan. ;)

Mutta mieluummin toki yksin kuin huonossa suhteessa.

Lue lisää

Sulle rakastunutrakastettu..
Eräät miehet tuolla toisessa keskustelussa selittivät,että JOKA mies haaveilee koko elämänsä panoista 20 vuotiaan kanssa..omaa akkaa naidaan,mutta se ihana haave on se nuori tiukkalihainen vamppi..
Sitten vielä kirjoittelivat,että omalle eukolle siitä ei ikinä tietenkään kerrota,ettei seksi sen kans lopu..jotkut vaan jää nettipornoilusta nuorten naisten kanssa kiinni ja silloin paljastuu eukolle..
että kiva jos sulla luottamusta vaan riittää..tahtoo joskus ne ruusunpunaiset silmälasit kuitenkin pudota ja totuus tulla julki..Mut jospa säkin oot sitten NIIN avaramielinen,et jaksat vaan rakastaa,vaikka ukkos jäis joskus rysän päältä kiinni..
10 vuotta liitossakaan ei oikeestaan kerro vielä mitään..
teillä on vasta vaikeudet edessäpäin.

meppis kirjoitti:

Kyllä huomaa että täällä taas katkerien ihmisten kellot kalkattaa. Siis eihän se sitä tarkoit et jos jollakin on avio/avoliitto epäonnistunut tarkoita sitä et kaikilla käy samoin. Kyl meillä ainakin molemmat nauttii suunnattomasti toistensa läheisyydestä ja yhteisestä ajasta jota saamme yhdessä viettää. Eikä meillä kumpikaan rajoita toisen tekemisiä/harrastuksia siis mie saan mennä kavereiden kans niin paljon kun haluan ja vastaavasti mies saa pelata pelejään rauhassa sinä aikana ja muulloinkin. Ei tulis mieleenkään alkaa "nalkuttaa" toiselle hänen pelaamisestaan niinkuin ei hänelle tulis mieleenkään nalkuttaa minulle jos olen sopinut kavreiden kans menoja, päinvastoin hän on aina iloinen et on kavereita joiden kanssa voi viettää naisten kesken aikaa. Ja sit tottakai hänen kanssaan sit oma aikansa joka on vielä enemmän(toki eri tavalla)laatuaikaa. :)

Ja yhdessä olo ei meillä todellakaan ole mitään nalkuttamista ja valittamista, baariin mennään aina yhdessä(se on sovittu näin) sillä pidän tuota luottamuksen asiana ettei mennä erilleen baareissa ja sielläkin ollaan yhdessä koko ilta ilman et kumpikaan rupeis edes ajattelee vieraisiin pöytiin katselemista. :) kyl se ainut ihminen ketä siellä haluaa katsella ja johon edes on yhtään mielenkiintoa on se oma kulta.

Lue lisää

Peloittaako kuitenki,että mönkään menee..?
Vähän on selittelyn makua! Mukavaa jos teillä kestää,mut en usko kuitenkaan!
Vaikutat vähän nuorelta..ihmiset vain tuppaa muuttumaan suhteen edetessä,näät sitten..
Ei ne ihmiset turhaan eroo,syitä löytyy,mitä ei ois voinu suhteen ensi vuosina kuvitellakkaan..

meppis kirjoitti:

Kyllä huomaa että täällä taas katkerien ihmisten kellot kalkattaa. Siis eihän se sitä tarkoit et jos jollakin on avio/avoliitto epäonnistunut tarkoita sitä et kaikilla käy samoin. Kyl meillä ainakin molemmat nauttii suunnattomasti toistensa läheisyydestä ja yhteisestä ajasta jota saamme yhdessä viettää. Eikä meillä kumpikaan rajoita toisen tekemisiä/harrastuksia siis mie saan mennä kavereiden kans niin paljon kun haluan ja vastaavasti mies saa pelata pelejään rauhassa sinä aikana ja muulloinkin. Ei tulis mieleenkään alkaa "nalkuttaa" toiselle hänen pelaamisestaan niinkuin ei hänelle tulis mieleenkään nalkuttaa minulle jos olen sopinut kavreiden kans menoja, päinvastoin hän on aina iloinen et on kavereita joiden kanssa voi viettää naisten kesken aikaa. Ja sit tottakai hänen kanssaan sit oma aikansa joka on vielä enemmän(toki eri tavalla)laatuaikaa. :)

Ja yhdessä olo ei meillä todellakaan ole mitään nalkuttamista ja valittamista, baariin mennään aina yhdessä(se on sovittu näin) sillä pidän tuota luottamuksen asiana ettei mennä erilleen baareissa ja sielläkin ollaan yhdessä koko ilta ilman et kumpikaan rupeis edes ajattelee vieraisiin pöytiin katselemista. :) kyl se ainut ihminen ketä siellä haluaa katsella ja johon edes on yhtään mielenkiintoa on se oma kulta.

Lue lisää

Ei se mitään katkeruutta ole,jos tietää miten homma menee..Kyllä se on huvittuneisuutta pikemminkin,kun huomaa miten lapsellisia voi vielä aikuiset olla!! Jotain liibalaabaa höpötetään,vaikka tosiasiassahan se on niin,et se TOINEN aattelee liitosta noin siirappisesti ja se TOINEN on hiljaa..kun on täysin eri mieltä..Siinähän se myrsky sit tuleekin,kun huomaa,et onkin ajatellut vain YKSIN asioista niin hunajamaisesti ja toinen sit yllättää..
Akat varsinkin kuvittelee asioitten olevan niin kuin ne haluaa..oikeesti ne ei ole niin..akat vain luulee niin..Kuulisittepa ja näkisittepä esim.työpaikoilla,miten ne siippanne käyttäytyvät ja puhuvat asioistaan..kun ette ole niskan päällä päsmäröimässä..yllättyisitte kovasti..Kovin mairittelevasti eivät teistä "rakkaistaan" keskustele..heh heh..

yksin mukavampaa.. kirjoitti:

Peloittaako kuitenki,että mönkään menee..?
Vähän on selittelyn makua! Mukavaa jos teillä kestää,mut en usko kuitenkaan!
Vaikutat vähän nuorelta..ihmiset vain tuppaa muuttumaan suhteen edetessä,näät sitten..
Ei ne ihmiset turhaan eroo,syitä löytyy,mitä ei ois voinu suhteen ensi vuosina kuvitellakkaan..

Lue lisää

Nimim. yksin mukavampaa, älä viitsi olla masentava ja kuulostaa noin katkeralta. Toivottavasti et mene livenä sanomaan noin kellekään onnelliselle pariskunnalle, nolottais sun puolesta ihan liikaa.

Realismia oikeasti! kirjoitti:

Ei se mitään katkeruutta ole,jos tietää miten homma menee..Kyllä se on huvittuneisuutta pikemminkin,kun huomaa miten lapsellisia voi vielä aikuiset olla!! Jotain liibalaabaa höpötetään,vaikka tosiasiassahan se on niin,et se TOINEN aattelee liitosta noin siirappisesti ja se TOINEN on hiljaa..kun on täysin eri mieltä..Siinähän se myrsky sit tuleekin,kun huomaa,et onkin ajatellut vain YKSIN asioista niin hunajamaisesti ja toinen sit yllättää..
Akat varsinkin kuvittelee asioitten olevan niin kuin ne haluaa..oikeesti ne ei ole niin..akat vain luulee niin..Kuulisittepa ja näkisittepä esim.työpaikoilla,miten ne siippanne käyttäytyvät ja puhuvat asioistaan..kun ette ole niskan päällä päsmäröimässä..yllättyisitte kovasti..Kovin mairittelevasti eivät teistä "rakkaistaan" keskustele..heh heh..

Lue lisää

No ongelma onkin sitten siinä kuinka kusipäisen tyypin on alunperin valinnut ja kuinka silmät kiinni voi elää, itsepetos on niin helppoa ja niin tuhoisaa. Ja realismi ei ole yhtä kuin että suojelee itseään kaikelta ja kaikilta ja elää kyynisenä ja katkerana koko elämänsä. Ei tarvitse rakentaa pilvilinnoja mutta ei myöskään hautautua yksinäisyyteen vain sen takia että pelkää saavansa turpiinsa jos rupeaa mihinkään suhteeseen kenenkään kanssa.

Avaa silmäs hyville JA pahoille tosiasioille, se on realismia.

niin naivinhelppoo.. kirjoitti:

Sulle rakastunutrakastettu..
Eräät miehet tuolla toisessa keskustelussa selittivät,että JOKA mies haaveilee koko elämänsä panoista 20 vuotiaan kanssa..omaa akkaa naidaan,mutta se ihana haave on se nuori tiukkalihainen vamppi..
Sitten vielä kirjoittelivat,että omalle eukolle siitä ei ikinä tietenkään kerrota,ettei seksi sen kans lopu..jotkut vaan jää nettipornoilusta nuorten naisten kanssa kiinni ja silloin paljastuu eukolle..
että kiva jos sulla luottamusta vaan riittää..tahtoo joskus ne ruusunpunaiset silmälasit kuitenkin pudota ja totuus tulla julki..Mut jospa säkin oot sitten NIIN avaramielinen,et jaksat vaan rakastaa,vaikka ukkos jäis joskus rysän päältä kiinni..
10 vuotta liitossakaan ei oikeestaan kerro vielä mitään..
teillä on vasta vaikeudet edessäpäin.

Lue lisää

...on perhanan paljon sanottu. Onhan kulissiliitossa eläviä homoseksuaalejakin.

Mutta en kiistä etteikö väitteessä olisi perää. En vaan ymmärrä mikä siinä on niin pahaa. Haaveet on haaveita, eikä se tarkoita edes sitä että niitä lähdettäisiin toteuttamaan vaikka olisi tilaisuuskin. Onhan se totta kait kiihottava ajatus olla nuoren naisen kanssa, mutta kyllä se nuoren naisen ihanuuskin karisee, jos joutuisi sen kanssa oikeasti elämään, kaksikymppisenä kun on aika erilainen arvomaailma kuin nelikymppisenä.

Jos ajatukset pukee teoiksi, on asia toki eri, mutta en oikeasti ymmärrä mikä oikeus kellään ihmisellä on toisen ajatuksiin ja unelmiin. Ei taatusti löydy kahta ihmistä, jonka jokainen haave ja unelma olisi identtinen, ja vielä harvinaisempaa olisi että sellaiset edes toisensa löytäisivät. Minusta on käsittämätöntä, että jos ei löydä täydellisen yhteensopivaa ihmistä, olisi sitten parempi olla yksin koko elämä.

yksin mukavampaa.. kirjoitti:

Peloittaako kuitenki,että mönkään menee..?
Vähän on selittelyn makua! Mukavaa jos teillä kestää,mut en usko kuitenkaan!
Vaikutat vähän nuorelta..ihmiset vain tuppaa muuttumaan suhteen edetessä,näät sitten..
Ei ne ihmiset turhaan eroo,syitä löytyy,mitä ei ois voinu suhteen ensi vuosina kuvitellakkaan..

Lue lisää

"Peloittaako kuitenki,että mönkään menee..?"

sunko mielestä on sitten parempi elää koko elämä yksin? kyllä itsellä on sinkkuajat edelleen hyvässä musitissa ja sunnuntaina yksin krapulassa (tai vaikka ilman krapulaa) herääminen ei ole mun juttu.

se on kiinni siitä parisuhteen onnellisuudesta. jos suhde tökkii niin mitä siinä pyörimään? ja jos lapsia haluaa niin sitten olis hyvä jos niillä olisi se isä sekä äiti.

"Ei ne ihmiset turhaan eroo,syitä löytyy,mitä ei ois voinu suhteen ensi vuosina kuvitellakkaan.."

se on sen ajan murhe. ei elämää kannata elää elämättä ja aina vaan varsmitellen ja riskejä vältellen.

juuuuu.. kirjoitti:

siis toimii jos molemmat on samaa mieltä. Sinä olet tyytyväinen etkä kaipaa mutta entä se toinen?
Uskotko että mies kokee syvälliset keskustelut naisen kanssa mukavampina kuin miesten kanssa saunajutut ja kaljoittelun? Moni mies kaipaa kyllä tietokonepelejä enemmän kuin naiset,,,hmmm
Yleensä kait naiset on valmiimpia liopumaankin sinkkujutuista?

Lue lisää

Ainakin minä keskustelen mieluummin naiseni kanssa, kuin vietän loputtomia kaljailtoja ja tietokonepelisessioita. Tosin parisuhde ei merkitse täydellistä luopumista muusta elämästä, se että nökötettäisiin koko ajan keskenämme on ahdistava ja mahdoton ajatus.

Think3r kirjoitti:

...on perhanan paljon sanottu. Onhan kulissiliitossa eläviä homoseksuaalejakin.

Mutta en kiistä etteikö väitteessä olisi perää. En vaan ymmärrä mikä siinä on niin pahaa. Haaveet on haaveita, eikä se tarkoita edes sitä että niitä lähdettäisiin toteuttamaan vaikka olisi tilaisuuskin. Onhan se totta kait kiihottava ajatus olla nuoren naisen kanssa, mutta kyllä se nuoren naisen ihanuuskin karisee, jos joutuisi sen kanssa oikeasti elämään, kaksikymppisenä kun on aika erilainen arvomaailma kuin nelikymppisenä.

Jos ajatukset pukee teoiksi, on asia toki eri, mutta en oikeasti ymmärrä mikä oikeus kellään ihmisellä on toisen ajatuksiin ja unelmiin. Ei taatusti löydy kahta ihmistä, jonka jokainen haave ja unelma olisi identtinen, ja vielä harvinaisempaa olisi että sellaiset edes toisensa löytäisivät. Minusta on käsittämätöntä, että jos ei löydä täydellisen yhteensopivaa ihmistä, olisi sitten parempi olla yksin koko elämä.

Lue lisää

Miehillä vaan ei ne haaveet tahdo pysyä piilossa..vaan monta kertaa täälläkin palstoilla on ollut näitä järkyttyneitä naisia,kun on selvinnyt esim.pornoilut koneella..ja kännissä käyttäytymiset baareissa..kyllä näitä esimerkkejä on täälläkin pilvinpimein..
Kyllä semmoiset vaan syö suhdetta..saahan sitä silmät ymmyrkäisinä uskotella,et just sulla on semmoinen suhde,missä ei ongelmia tunneta..tahtoo vaan oikeesti ne ongelmat kuitenkin aikanaan sitten tulla suhteeseen kuin suhteeseen..ja suhde kaatuu.
Ja enpä lähtis itse kyllä sen perusteella suhteeseen,ettei tartte olla yksin!!
Eikö sitä nyt kuitenkin pitäisi edes ensin rakastua toiseen!!

joopa joo kirjoitti:

No ongelma onkin sitten siinä kuinka kusipäisen tyypin on alunperin valinnut ja kuinka silmät kiinni voi elää, itsepetos on niin helppoa ja niin tuhoisaa. Ja realismi ei ole yhtä kuin että suojelee itseään kaikelta ja kaikilta ja elää kyynisenä ja katkerana koko elämänsä. Ei tarvitse rakentaa pilvilinnoja mutta ei myöskään hautautua yksinäisyyteen vain sen takia että pelkää saavansa turpiinsa jos rupeaa mihinkään suhteeseen kenenkään kanssa.

Avaa silmäs hyville JA pahoille tosiasioille, se on realismia.

Lue lisää

Täällä on jo monta kertaa mainittu sana "yksin."
Luulenpa,että suhde ei kestä,jos aatellaan vain sitä,etteipähän tarvi olla yksin..?
Eiköhän se rakastuminen kuitenkin olisi siinä suhteessa tärkeintä?
Ihminen voi olla yksin,mutta ei silti yksinäinen..se on itsestä kiinni!
Sitten sitä yksin onkin,kun kumppani huomaa,ettei jaksa sen toisen kainalosauvana enää olla,kun toiselle on kehittynyt läheisriippuvuus,kun ei osaa eikä halua yksin olla!!
Väärä syy mennä toisen kanssa yhteen!!
Voi ottaa vaikka koiran,jos rakkautta ei ole kumppanin kanssa!!

tokspox kirjoitti:

Ainakin minä keskustelen mieluummin naiseni kanssa, kuin vietän loputtomia kaljailtoja ja tietokonepelisessioita. Tosin parisuhde ei merkitse täydellistä luopumista muusta elämästä, se että nökötettäisiin koko ajan keskenämme on ahdistava ja mahdoton ajatus.

Lue lisää

Noin minunkin mieheni ajatteli vielä 5vuotta sitten..no..nyt on kuitenkin alkanut ne baari-illat kiinnostaan taas eronneitten kavereittensa kanssa..!!
Selitys kuuluu tänäpäivänä:"siellä on muutkin kaverit ja me keskustellaan kaikesta,mikä ei naisia kiinnosta.." Joo..mä laittelenkin tässä lapsia nukkumaan,sit pitäs vielä viikata pyykit..tätä kotielämää..
mitä piti yhdessä hoidella..hohhoijaa..niin ne ajat muuttuu ja ajatukset!

mikä peikko? kirjoitti:

Täällä on jo monta kertaa mainittu sana "yksin."
Luulenpa,että suhde ei kestä,jos aatellaan vain sitä,etteipähän tarvi olla yksin..?
Eiköhän se rakastuminen kuitenkin olisi siinä suhteessa tärkeintä?
Ihminen voi olla yksin,mutta ei silti yksinäinen..se on itsestä kiinni!
Sitten sitä yksin onkin,kun kumppani huomaa,ettei jaksa sen toisen kainalosauvana enää olla,kun toiselle on kehittynyt läheisriippuvuus,kun ei osaa eikä halua yksin olla!!
Väärä syy mennä toisen kanssa yhteen!!
Voi ottaa vaikka koiran,jos rakkautta ei ole kumppanin kanssa!!

Lue lisää

Mikä kusipää? Miten voit toisia noin arvostella? Onko kaikki eronneet miehet muka kusipäitä?
Pitäiskö miestenkin sitten nimitellä kaikkia eronneita naisia huoriksi?
Kyllä se eronnu pari on yleensä kumpikin ihan fiksu ihminen! Se roihuava tunne on kuitenkin kuollut,eikä läheskään kaikki ota vaan sitä kumppania sen vuoksi,ettei tarttis olla yksin!!!
Siihen tarpeeseen riittää lemmikkieläimenkin ottaminen..
Oletko koskaan sinäkään ollut edes rakastunut?
SE on se syy,miksi pariudutaan..ei se yksinolemisen pelko..se on väärä syy!

joopa joo kirjoitti:

No ongelma onkin sitten siinä kuinka kusipäisen tyypin on alunperin valinnut ja kuinka silmät kiinni voi elää, itsepetos on niin helppoa ja niin tuhoisaa. Ja realismi ei ole yhtä kuin että suojelee itseään kaikelta ja kaikilta ja elää kyynisenä ja katkerana koko elämänsä. Ei tarvitse rakentaa pilvilinnoja mutta ei myöskään hautautua yksinäisyyteen vain sen takia että pelkää saavansa turpiinsa jos rupeaa mihinkään suhteeseen kenenkään kanssa.

Avaa silmäs hyville JA pahoille tosiasioille, se on realismia.

Lue lisää

Kylläpä"joopajoo" vaikuttaa itse aika katkeralta tapaukselta..
Kukas täällä on valittanu olevansa joku kyyninen ja katkera?
Asiallista keskustelua muuten,mutta...joku on vain aika suvaitsematon sinkuille?
Erot on kuitenkin nykyaikana liian yleisiä,että kukaan enään mihinkään pilvilinnoihin uskois..
Eiköhän se sinkkuus on kuitenkin aika lailla sinkun oma päätös..
Jotkuthan tieten menee heti sen ekan vastaantulijan kans yhteen..ja pakko on onnistua!

niin naivinhelppoo.. kirjoitti:

Sulle rakastunutrakastettu..
Eräät miehet tuolla toisessa keskustelussa selittivät,että JOKA mies haaveilee koko elämänsä panoista 20 vuotiaan kanssa..omaa akkaa naidaan,mutta se ihana haave on se nuori tiukkalihainen vamppi..
Sitten vielä kirjoittelivat,että omalle eukolle siitä ei ikinä tietenkään kerrota,ettei seksi sen kans lopu..jotkut vaan jää nettipornoilusta nuorten naisten kanssa kiinni ja silloin paljastuu eukolle..
että kiva jos sulla luottamusta vaan riittää..tahtoo joskus ne ruusunpunaiset silmälasit kuitenkin pudota ja totuus tulla julki..Mut jospa säkin oot sitten NIIN avaramielinen,et jaksat vaan rakastaa,vaikka ukkos jäis joskus rysän päältä kiinni..
10 vuotta liitossakaan ei oikeestaan kerro vielä mitään..
teillä on vasta vaikeudet edessäpäin.

Lue lisää

Jos löydät uuden työpaikan ja uusia haasteita ajatteletko heti että siitä seuraa huono ilmapiiri, haasteeton työ ja lopputilit. Toivottavasti et!
Sillä jos asenne on tuo niin mikään asia elämässä ei onnistu. Vaikka olenkin nuori ja naivi niin ei pidä alkaa kyyniseksi marttyyriksi jo alle kolmekymppisenä.

Sinun pitää uskoa itseensä, uskoa miestä ja uskoa parisuhteeseen.
Ei kaikkea pidä tietää. On parempi elää niin ettei tiedä miehen pettävät tai katselevan pornoa. Kyllä se mies varmaan sitten kertoo kun asiat ovat niin että haluaa erota.

Jos avioero tulee, niin se tulee. Sitten erotaan ja yritetään selvitä asian yli. Sen jälkee taas alkaa uusi vaihe elämässä. Voi katsella uutta miestä, nauttia sinkkuudesta ja tavata kavereita ym. ja löytää toisia eronneita.

yksin parempi! kirjoitti:

Oot oivaltanut oikein!
Itse olen ollut 2 kertaa aviksessa ja kummallakin kerralla "ajautunut!" niihin..Luullut,että kyllä se onni jatkuu ja paskan marjat!! Se on tasan 15 vuotta viimestään ja loppu ihan paskaa..
Ukot tosiaan alkaa jostain kumman syystä yli nelikymppisinä leikkiin teinejä ja tämä on ystäväpiirissänikin pantu merkille!
Ollaan aateltu se niin,että kun alkaa näillä olla niitä erektioongelmia,niin se flirttailu pikkutyttöjen kanssa jotenkin näitten elähtäneitten ukkojen mielessä tekee gutaa!! Ja mikäs siinä! naikoon vaikka simpasseja,jos se seksi siten tuntuu hyvältä! Mut en ihmettele yhtään,et naiset ei sitä viitsi sietää!!
Kyllähän naisellekkin se 25vuotiaan kanssa pano olis tosiaan ihanaa..mutta ei sitä sen haaveen takia itteensä naurettavaksi tee..
Elo miehen kanssa on enimmäkseen kurjaa,mutta onneksi tuli kuitenkin ne lapset tehtyä..niitä voi kyllä tehdä halutessaan ilman ukon kanssa asumistakin! Joten ikisinkku,olet joka asiassasi ihan täysin oikeessa! Nauti hyvästä valinnastasi!!

Lue lisää

25 vuotiaan kanssa ihanaa ja NOPEAAAAAA :)))

juuuuu.. kirjoitti:

siis toimii jos molemmat on samaa mieltä. Sinä olet tyytyväinen etkä kaipaa mutta entä se toinen?
Uskotko että mies kokee syvälliset keskustelut naisen kanssa mukavampina kuin miesten kanssa saunajutut ja kaljoittelun? Moni mies kaipaa kyllä tietokonepelejä enemmän kuin naiset,,,hmmm
Yleensä kait naiset on valmiimpia liopumaankin sinkkujutuista?

Lue lisää

tietokonepelejä...". Kuules, yksikään M I E S ei kaipaa mitään tietokonepelejä, pikkupojat niitä kaipaa. Olivat sitten 10 tai 20 vuotiaita. Voihan vittu, T I E T O K O N E P E L E J Ä, aikuinen mies. Kyllä te pennut olette oikeasti tyhmiä ja lapsellisia. Ei mikään ihme ettei parisuhdekaan toimi jos ajatukset ovat tuolla tasolla.

.mies. kirjoitti:

"Peloittaako kuitenki,että mönkään menee..?"

sunko mielestä on sitten parempi elää koko elämä yksin? kyllä itsellä on sinkkuajat edelleen hyvässä musitissa ja sunnuntaina yksin krapulassa (tai vaikka ilman krapulaa) herääminen ei ole mun juttu.

se on kiinni siitä parisuhteen onnellisuudesta. jos suhde tökkii niin mitä siinä pyörimään? ja jos lapsia haluaa niin sitten olis hyvä jos niillä olisi se isä sekä äiti.

"Ei ne ihmiset turhaan eroo,syitä löytyy,mitä ei ois voinu suhteen ensi vuosina kuvitellakkaan.."

se on sen ajan murhe. ei elämää kannata elää elämättä ja aina vaan varsmitellen ja riskejä vältellen.

Lue lisää

aluksihan se tuntuu ihanalta kun löytää jonkun.pidemmän päälle eli n.vuoden kahden jälkeen rupee nyppimään koko touhu kun arki astuu kuvioihin.kaikki menee rutiinilla,nainnista lähtien...jos kohta enää sama eukko kovin kiihottaakaan enää.parempi kuin käsi mutta ihania naisia näkee joka puolilla muutenkin.kaupoissa,kadulla jne vaikket ravintoloissa enää viihtyisikkään.kiusaus on kova,moraali pistää vastaan!!oisko poikamiehenä taas parempi vai eikö?mitä jos löytyisi uusi,oisko senkään kanssa kauan hyvä tai jos ei löydä mitään...?jääkö tyhjä luu käteen lopulta?

parempi yksin.. kirjoitti:

Hahhahhahhah!
Voi vitsi näitten nuorien kuvitelmia!!'
Tottakai se on ihanaa muutaman vuoden..
KAIKKI on rakastuneita vuosikaudet..mut kaikki vaan muuttuu..
Tuutta sit huomaan..aikanaan..
Minäkin kuvittelin ensimmäiset 10 vuotta,että ME ollaan ne ainoot oikeesti rakastavat..
Toiset 10 vuotta ajattelin,et ollaan aika rakastuneita..
Seuraavat 5 vuotta ihmettelin mieheni käytöstä..
Nyt luulen,etten tuntenut miestäni sitten ollenkaan..
Miksi luulette eroja olevan aina vaan enempi?
Toiseen ei voikkaan loppupeleissä luottaa..

Lue lisää

Hei parempi yksin! Samalla tavoin minäkin ajattelin ja uskoin:(. Takana 15v avioliitto, enkä usko enään..

niin naivinhelppoo.. kirjoitti:

Sulle rakastunutrakastettu..
Eräät miehet tuolla toisessa keskustelussa selittivät,että JOKA mies haaveilee koko elämänsä panoista 20 vuotiaan kanssa..omaa akkaa naidaan,mutta se ihana haave on se nuori tiukkalihainen vamppi..
Sitten vielä kirjoittelivat,että omalle eukolle siitä ei ikinä tietenkään kerrota,ettei seksi sen kans lopu..jotkut vaan jää nettipornoilusta nuorten naisten kanssa kiinni ja silloin paljastuu eukolle..
että kiva jos sulla luottamusta vaan riittää..tahtoo joskus ne ruusunpunaiset silmälasit kuitenkin pudota ja totuus tulla julki..Mut jospa säkin oot sitten NIIN avaramielinen,et jaksat vaan rakastaa,vaikka ukkos jäis joskus rysän päältä kiinni..
10 vuotta liitossakaan ei oikeestaan kerro vielä mitään..
teillä on vasta vaikeudet edessäpäin.

Lue lisää

Siis nää sun viestit täällä kertoo vaan siitä miten katkeroitunut olet oman epäonnistumises takia! Ei kaikkien liitot todellakaan kaadu vaikka oltais oltu jo 10 tai 20 vuotta yhdessä! Se riippuu ihan susta itestäs et millasen kumppanin itelles valitset.

Et voi tulla tänne sanomaan et meidän jotka seurustelemme tai olemme naimisissa että meidän kaikkien liitot loppuis ennemmin tai myöhemmin..päinvastoin, meillä ainakin ollaan niin onnellisessa vaiheessa suhdetta et ollaan jo aloitettu perheen lisäyksen hankina..että näin onnellisia voi ihmiset parisuhteessa olla.

Minna99999 kirjoitti:

25 vuotiaan kanssa ihanaa ja NOPEAAAAAA :)))

Madonnalla on kolme nuorta miestä kierrossa, ja varmaan maistuu. :) ...joten se mitä miehet niin myös naiset.

yksin mukavampaa.. kirjoitti:

Peloittaako kuitenki,että mönkään menee..?
Vähän on selittelyn makua! Mukavaa jos teillä kestää,mut en usko kuitenkaan!
Vaikutat vähän nuorelta..ihmiset vain tuppaa muuttumaan suhteen edetessä,näät sitten..
Ei ne ihmiset turhaan eroo,syitä löytyy,mitä ei ois voinu suhteen ensi vuosina kuvitellakkaan..

Lue lisää

Nimimerkille yksin mukavampaa; ei todellakaan pelota enkä edes ajattele tuota asiaa. Kun ei satu olemaan ajankohtaista, päinvastoin. Meillä jo perheen lisäyksen hankinta menossa ja yhteen muutot suunnitteilla ym ym.

Ei vois elämä ihanampaa enää olla ku on löytänyt sen oman rakkaan joka kanssa aidosti rakastaa mua ja näyttää sen joka päivä teoillaan. :)

meppis kirjoitti:

Nimimerkille yksin mukavampaa; ei todellakaan pelota enkä edes ajattele tuota asiaa. Kun ei satu olemaan ajankohtaista, päinvastoin. Meillä jo perheen lisäyksen hankinta menossa ja yhteen muutot suunnitteilla ym ym.

Ei vois elämä ihanampaa enää olla ku on löytänyt sen oman rakkaan joka kanssa aidosti rakastaa mua ja näyttää sen joka päivä teoillaan. :)

Lue lisää

Kuulostaa tosi ihanalta jne. mutta toivottavasti sulla on jalat maassa ja tajuat, mitä tarkoittaa sana 'ensihuuma'. Kaikkien tutkimusten mukaan rakastuminen kestää pari vuotta, minkä jälkeen testataan, onko tosiystävyyttä ja todellista rakkautta niin paljon että se pitää yhdessä. Vähän läheisriippuvaiselta toi vaikuttaa - jossain vaiheessa kumpikin tarvitsee sitä omaa tilaa, ollakseen oma itsensä eikä pelkästään symbioosissa toisen kanssa. Asuminen yhdessä varmasti antaa osviittaa, millaisen ihmisen kanssa on sitoutumassa. Toivottavasti se jälkikasvu osaa odottaa sen verran, että tulee vähän enempi yhteistä kokemusta matkamittariin.

Meillä 24 vuosi menossa ja luulin kaiken olevan hyvin..
Nyt paljastunut kuitenkin miehen suhde 3 vuoden takaa..en olisi ikinä voinut uskoa!!..oon aivan maassa.!!
Mies silloin komennustöissä toisella paikkakunnalla ja mulle muka soitteli niin rakastuneena..ja koko ajan asunut sen toisen luona siellä ollessa! oma työkaverinsa sen minulle kertoi..mies vaan nolona ja seliseli..
Ei näköjään voi koskaan kehenkään luottaa..meidän korttitalo hajosi.

ukko olikin m....u! kirjoitti:

Meillä 24 vuosi menossa ja luulin kaiken olevan hyvin..
Nyt paljastunut kuitenkin miehen suhde 3 vuoden takaa..en olisi ikinä voinut uskoa!!..oon aivan maassa.!!
Mies silloin komennustöissä toisella paikkakunnalla ja mulle muka soitteli niin rakastuneena..ja koko ajan asunut sen toisen luona siellä ollessa! oma työkaverinsa sen minulle kertoi..mies vaan nolona ja seliseli..
Ei näköjään voi koskaan kehenkään luottaa..meidän korttitalo hajosi.

Lue lisää

Okei, totta kai parisuhde sopii joillekin, mutta ilmeisesti vain hyvin pienelle osalle väestöstä, paljon pienemmälle kuin se ihmismäärä, joka harrastaa parisuhteita (eli suurin osa). Miksi muuten olisi niin paljon eroa, pettämistä ja kiukuttelua toisen ihmisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä täälläkin? Okei, toisaalta niistä ongelmista avaudutaankin varmaan enemmän näillä palstoilla ja tyytyväiset pariskunnat ovat hiljaa eivätkä kailota onneaan netin parisuhdepalstoilla...

Varmasti hyvä parisuhde voittaa yksinolon, mutta ei aina. Puhunkin siis vain omasta puolestani, enkä muuten ole katkera. Muutama kokemus on takana, enkä vaihtaisi niitä pois, opin niistä paljon siitä, mitä parisuhde vaatii ja mitä se parhaimmillaan antaa. Ei vaan sovi mulle. Toki ajatukset voivat muuttua, mutta pitäisi myös muistaa se, kuten joku täällä jo hyvin sanoikin, että onni on liian tärkeä asia annettavaksi (kokonaan) toisen ihmisen käsiin. Eli parisuhdekin on muuttuva tila, jossa tämän päivän onni ja rakkaus voi olla mennyttä huomenna. Toki ymmärrän myös sen, ettei mitään saa, jos ei edes yritä ja että on ihan hyvä asia, että ihmiset uskaltavat jopa heittäytyä suhteeseen tietämättä siitä, miten huomenna käy. Sitä vaan en tajua, ettei joillain ihmisillä ole edes pienintäkään back-up plania esim. pettämisen varalle (aika moni kuitenkin pettää, mutta sille ollaan kovin sokeita, eikä uskota, että sitä sattuu omalle kohdalle, vaikka tilastot kertovat ihan muuta) ja sitten suhteen loppuessa ollaan ihan maansa myyneitä, kun ei tästäkään tullut taas mitään.

On tietysti mahdollista, että elän vielä joskus parisuhteessa ja onnellisena. On myöskin mahdollista, ettei sitä tapahdu. Joka tapauksessa aion pitää kiinni siitä, että sen mahdollisen tulevan suhteen loppuessa en ole ihan kuin maani myynyt ja surkeana syömässä suklaata sydänsuruihin, vaan että silloinkin seison kahdella jalalla ja katse kirkkaana kohti tulevaa (joo, saattaa olla helpommin sanottu, mutta olenkin tällainen).

Solteira kirjoitti:

Okei, totta kai parisuhde sopii joillekin, mutta ilmeisesti vain hyvin pienelle osalle väestöstä, paljon pienemmälle kuin se ihmismäärä, joka harrastaa parisuhteita (eli suurin osa). Miksi muuten olisi niin paljon eroa, pettämistä ja kiukuttelua toisen ihmisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä täälläkin? Okei, toisaalta niistä ongelmista avaudutaankin varmaan enemmän näillä palstoilla ja tyytyväiset pariskunnat ovat hiljaa eivätkä kailota onneaan netin parisuhdepalstoilla...

Varmasti hyvä parisuhde voittaa yksinolon, mutta ei aina. Puhunkin siis vain omasta puolestani, enkä muuten ole katkera. Muutama kokemus on takana, enkä vaihtaisi niitä pois, opin niistä paljon siitä, mitä parisuhde vaatii ja mitä se parhaimmillaan antaa. Ei vaan sovi mulle. Toki ajatukset voivat muuttua, mutta pitäisi myös muistaa se, kuten joku täällä jo hyvin sanoikin, että onni on liian tärkeä asia annettavaksi (kokonaan) toisen ihmisen käsiin. Eli parisuhdekin on muuttuva tila, jossa tämän päivän onni ja rakkaus voi olla mennyttä huomenna. Toki ymmärrän myös sen, ettei mitään saa, jos ei edes yritä ja että on ihan hyvä asia, että ihmiset uskaltavat jopa heittäytyä suhteeseen tietämättä siitä, miten huomenna käy. Sitä vaan en tajua, ettei joillain ihmisillä ole edes pienintäkään back-up plania esim. pettämisen varalle (aika moni kuitenkin pettää, mutta sille ollaan kovin sokeita, eikä uskota, että sitä sattuu omalle kohdalle, vaikka tilastot kertovat ihan muuta) ja sitten suhteen loppuessa ollaan ihan maansa myyneitä, kun ei tästäkään tullut taas mitään.

On tietysti mahdollista, että elän vielä joskus parisuhteessa ja onnellisena. On myöskin mahdollista, ettei sitä tapahdu. Joka tapauksessa aion pitää kiinni siitä, että sen mahdollisen tulevan suhteen loppuessa en ole ihan kuin maani myynyt ja surkeana syömässä suklaata sydänsuruihin, vaan että silloinkin seison kahdella jalalla ja katse kirkkaana kohti tulevaa (joo, saattaa olla helpommin sanottu, mutta olenkin tällainen).

Lue lisää

Aloittajalla on kovin kielteinen kuva parisuhteesta, mutta suhteitahan on monenlaisia. Jos yksi kokemus on huono, ei kannata ajatella että kaikki ovat. Pitää vain osata valita sellainen kumppani, jonka kanssa yhteiselo on hyvää, ja pitää omaksua sellaiset yhteiset pelisäännöt, ettei aloittajan mainitsemia haittapuolia suhteeseen päästetä. itsestähän se on kiinni!

Olen ollut onnellisesti parisuhteessa parikymmentä vuotta, ilman että olisi rajoitettu vapautta harrastaa ja elää niin kuin itse haluan. Toinen on toki huomioitava, mutta yhteiselo ei ole este elää itsenäisesti kun vaan ei loukkaa toisiaan. ja vieraitten vilkuiluhan ei kiinnostakaan jos suhde on tarpeeksi hyvä.

Plussapuolina on että on kumppani jokapäiväisenä seurana, joku jonka kanssa jakaa ilot ja surut, joku jota ihailla ja jolta saat itse huomiota, hellyyttä, seksiä, keskustelua, tukea, apua. Kyllä se yksinelon voittaa.

Solteira kirjoitti:

Okei, totta kai parisuhde sopii joillekin, mutta ilmeisesti vain hyvin pienelle osalle väestöstä, paljon pienemmälle kuin se ihmismäärä, joka harrastaa parisuhteita (eli suurin osa). Miksi muuten olisi niin paljon eroa, pettämistä ja kiukuttelua toisen ihmisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä täälläkin? Okei, toisaalta niistä ongelmista avaudutaankin varmaan enemmän näillä palstoilla ja tyytyväiset pariskunnat ovat hiljaa eivätkä kailota onneaan netin parisuhdepalstoilla...

Varmasti hyvä parisuhde voittaa yksinolon, mutta ei aina. Puhunkin siis vain omasta puolestani, enkä muuten ole katkera. Muutama kokemus on takana, enkä vaihtaisi niitä pois, opin niistä paljon siitä, mitä parisuhde vaatii ja mitä se parhaimmillaan antaa. Ei vaan sovi mulle. Toki ajatukset voivat muuttua, mutta pitäisi myös muistaa se, kuten joku täällä jo hyvin sanoikin, että onni on liian tärkeä asia annettavaksi (kokonaan) toisen ihmisen käsiin. Eli parisuhdekin on muuttuva tila, jossa tämän päivän onni ja rakkaus voi olla mennyttä huomenna. Toki ymmärrän myös sen, ettei mitään saa, jos ei edes yritä ja että on ihan hyvä asia, että ihmiset uskaltavat jopa heittäytyä suhteeseen tietämättä siitä, miten huomenna käy. Sitä vaan en tajua, ettei joillain ihmisillä ole edes pienintäkään back-up plania esim. pettämisen varalle (aika moni kuitenkin pettää, mutta sille ollaan kovin sokeita, eikä uskota, että sitä sattuu omalle kohdalle, vaikka tilastot kertovat ihan muuta) ja sitten suhteen loppuessa ollaan ihan maansa myyneitä, kun ei tästäkään tullut taas mitään.

On tietysti mahdollista, että elän vielä joskus parisuhteessa ja onnellisena. On myöskin mahdollista, ettei sitä tapahdu. Joka tapauksessa aion pitää kiinni siitä, että sen mahdollisen tulevan suhteen loppuessa en ole ihan kuin maani myynyt ja surkeana syömässä suklaata sydänsuruihin, vaan että silloinkin seison kahdella jalalla ja katse kirkkaana kohti tulevaa (joo, saattaa olla helpommin sanottu, mutta olenkin tällainen).

Lue lisää

Vastaus kuin suoraan omalta näppikseltä. Ei parisuhde oli onni ja autuus, niinkuin ei sinkkuuskaan.
Se on osittain valinta, ripaus tuuria ja luonnekin ratkaisee :) Myös elämänkokemus saattaa hieman vaikuttaa ajatuksiin ja tekoihin... Mutta ihmiset ja tilanteet muuttuu.

Ei muuten mua ainakaan pelota pätkääkään et menis mönkään tää juttu. Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni mulla on sellainen olo et tää todella toimii ja on niin todellista rakkautta ettei sitä aikaisemmin ole edes kokenut. Sillä vaikka luulin, että miesystäväni jättää mut kun kuulee mubn menneisyydestä (se mulle ollut aina arka paikka) niin tämä ei todellakaan sitä tehnyt vaan sanoi ettei sillä ole mitään väliä. Niinkuin ei tietysti pitäisikään olla mut kun aiemmissa jutuissa on näyttänyt olevan. :( jotenkin nyt etenkin viiemisimpien parin kuukauden aikana olen tullut koko ajan varmemmaksi et tää juttu kestää sillä nyt on ns.ylitetty se raja mis oon "normaalisti" tullu jätetyks ja edelleen vaan rakkaus kukoistaa.

meppis kirjoitti:

Ei muuten mua ainakaan pelota pätkääkään et menis mönkään tää juttu. Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni mulla on sellainen olo et tää todella toimii ja on niin todellista rakkautta ettei sitä aikaisemmin ole edes kokenut. Sillä vaikka luulin, että miesystäväni jättää mut kun kuulee mubn menneisyydestä (se mulle ollut aina arka paikka) niin tämä ei todellakaan sitä tehnyt vaan sanoi ettei sillä ole mitään väliä. Niinkuin ei tietysti pitäisikään olla mut kun aiemmissa jutuissa on näyttänyt olevan. :( jotenkin nyt etenkin viiemisimpien parin kuukauden aikana olen tullut koko ajan varmemmaksi et tää juttu kestää sillä nyt on ns.ylitetty se raja mis oon "normaalisti" tullu jätetyks ja edelleen vaan rakkaus kukoistaa.

Lue lisää

"Niinkuin olen jo sanonut niin kaikillehan tietenkään parisuhde ei välttämättä sovi, mutta on aika älytöntä lähteä täällä yleistämään että kaikkien suhteet päättyy eroon kun näin ei kuitenkaan ole. ihan sama jos minä sanoisin et kaikki täällä kirjoittavat alkavat uuteen suhteeseen kun kuitenkaan näin ei välttämättä tapahdu koskaan..jos ihminen ei suhdetta ei se sitä halua mut turha sen takia tulla tänne muille räkättää jos joku nyt elää onnellisessa parisuhteessa et heillekin käy huonosti jos itselle on käynyt. Jokainen suhde on ainutlaatuinen eikä sitä voi koskaan verrata mihinkään toisen suhteeseen."

Suurin osa kuitenkin eroaa ainakin sen muutaman kerran elämänsä aikana. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö suhteeseen kannattaisi lähteä. Eikä täällä räkätetä, vaan yritetään keskustella ja kaivaa asiasta esiin monia puolia, mutta sekään ei tietenkään kaikille sovi. Eli voithan aina poistua, jos aiheesta keskustelu ei kiinnosta tai on sinun mielestäsi turhaa räksyttämistä ja anna muiden keskustella ja yleistää miten haluavat.

Just! Joku täällä vaan puolustaa sitä ainoaa oikeaa heidän uskomatonta hautaan asti menevää parisuhdettaan ja ottaa heti pultin,kun joku uskaltaa vähän kyseenalaistaa tuollaista ihmeellistä paatosta ja sanoa mielipiteensä?
Se on sitten räkyttämistä? Onko se pelko kuitenkin niin suuri sen oman suhteen hajoamisen takia,että ei pystytä sen toisen kantoja sulattamaan..?
Jos joku on jo parisuhteessa elänyt ja lapset tehnyt ja nauttii nyt sinkkuelämästään..niin tämä ainoa oikea parisuhteessaan oleva haukkuu hänen elämänsä pilalle menneeksi?
Aika lapsellista ja tyhmää käytöstä?
Ap.kuitenkin tietääkseni kaipaili kommentteja kummastakin elämäntavasta..
Itse olen vielä parisuhteessa,mutta miehen alkoholinkäytön takia olen eroamassa ja valitettavasti täytyy tällekkin yksiainoaoikealiittoihmiselle..sanoo,että oikein odotan tulevia sinkkuvuosia..enkä ole katkera liitostanikaan,mieheni ei ollut vielä juoppo seurustellessamme nuorena ja avioiduttuamme,ja monta monituista hyvää vuotta koimme..kiitos hälle niistä! Mutta itse en käytä ollenkaan alkoholia ja koen sen rasitteeksi suhteellemme ja joskus pitää ajatella jo itseäänkin..
Elämä on ollut hyvää ja parempaa on vielä edessä! Ei se ero mikään epäonnistumisen merkki ole!
On vain aika tehdä jo jotain muutakin..Yksinoleminen ei ole minulle ongelma!

miettikääpä vähän! kirjoitti:

Just! Joku täällä vaan puolustaa sitä ainoaa oikeaa heidän uskomatonta hautaan asti menevää parisuhdettaan ja ottaa heti pultin,kun joku uskaltaa vähän kyseenalaistaa tuollaista ihmeellistä paatosta ja sanoa mielipiteensä?
Se on sitten räkyttämistä? Onko se pelko kuitenkin niin suuri sen oman suhteen hajoamisen takia,että ei pystytä sen toisen kantoja sulattamaan..?
Jos joku on jo parisuhteessa elänyt ja lapset tehnyt ja nauttii nyt sinkkuelämästään..niin tämä ainoa oikea parisuhteessaan oleva haukkuu hänen elämänsä pilalle menneeksi?
Aika lapsellista ja tyhmää käytöstä?
Ap.kuitenkin tietääkseni kaipaili kommentteja kummastakin elämäntavasta..
Itse olen vielä parisuhteessa,mutta miehen alkoholinkäytön takia olen eroamassa ja valitettavasti täytyy tällekkin yksiainoaoikealiittoihmiselle..sanoo,että oikein odotan tulevia sinkkuvuosia..enkä ole katkera liitostanikaan,mieheni ei ollut vielä juoppo seurustellessamme nuorena ja avioiduttuamme,ja monta monituista hyvää vuotta koimme..kiitos hälle niistä! Mutta itse en käytä ollenkaan alkoholia ja koen sen rasitteeksi suhteellemme ja joskus pitää ajatella jo itseäänkin..
Elämä on ollut hyvää ja parempaa on vielä edessä! Ei se ero mikään epäonnistumisen merkki ole!
On vain aika tehdä jo jotain muutakin..Yksinoleminen ei ole minulle ongelma!

Lue lisää

Hyvin kirjoitit!!
Luulenkin pointin olevan sen,että nämä närkästyjät ovat nuorempia ja ne haaveet halutaan pitää..
Vanhemmat ihmiset omaavat kuitenkin jo kokemusta ja varsinkin jos on kauan ollut parisuhteessaan,tai suhteissaan haluavatkin elää jo itselleenkin! Toisessa roikkuminen ei enää kiinnosta..
Kut katselee noita keski-ikäisiä sinkkuja menoissaan,niin aika onnellisilta he vaikuttavat ja jos lapsiakin on aikanaan tehty,niin mitäs yksinäistä siinä sitten olisi..
Ja voihan se sinkkukin vielä rakastua ja mennä jonkun kanssa yhteen..mutta en usko enää keski-ikäisenkään sen takia pariutuvan,ettei tarvitsisi olla yksin? Mitä peloittavaa siinä sitten on?
Olen samaa mieltä ettei yksin olo tarkoita,että olisi yksinäinen,niinkuin tuolla luki..se on sitten oma valinta jos ei halua elämää ympärilleen..
Olkaa te parisuhteissanne olevat onnellisia ja toivotaan ,että näitten erojen keskellä ainakin joillakin onnistuukin! Mutta annetaan näitten sinkkujenkin nauttia elämästään!!He varmasti tietävät,mitä haluavat elämältään paremmin kuin jotkut arvostelijat täällä!!

miettikääpä vähän! kirjoitti:

Just! Joku täällä vaan puolustaa sitä ainoaa oikeaa heidän uskomatonta hautaan asti menevää parisuhdettaan ja ottaa heti pultin,kun joku uskaltaa vähän kyseenalaistaa tuollaista ihmeellistä paatosta ja sanoa mielipiteensä?
Se on sitten räkyttämistä? Onko se pelko kuitenkin niin suuri sen oman suhteen hajoamisen takia,että ei pystytä sen toisen kantoja sulattamaan..?
Jos joku on jo parisuhteessa elänyt ja lapset tehnyt ja nauttii nyt sinkkuelämästään..niin tämä ainoa oikea parisuhteessaan oleva haukkuu hänen elämänsä pilalle menneeksi?
Aika lapsellista ja tyhmää käytöstä?
Ap.kuitenkin tietääkseni kaipaili kommentteja kummastakin elämäntavasta..
Itse olen vielä parisuhteessa,mutta miehen alkoholinkäytön takia olen eroamassa ja valitettavasti täytyy tällekkin yksiainoaoikealiittoihmiselle..sanoo,että oikein odotan tulevia sinkkuvuosia..enkä ole katkera liitostanikaan,mieheni ei ollut vielä juoppo seurustellessamme nuorena ja avioiduttuamme,ja monta monituista hyvää vuotta koimme..kiitos hälle niistä! Mutta itse en käytä ollenkaan alkoholia ja koen sen rasitteeksi suhteellemme ja joskus pitää ajatella jo itseäänkin..
Elämä on ollut hyvää ja parempaa on vielä edessä! Ei se ero mikään epäonnistumisen merkki ole!
On vain aika tehdä jo jotain muutakin..Yksinoleminen ei ole minulle ongelma!

Lue lisää

Hmm. Olen huomannut viestiketjussa sen, että jos joku on kertonut omasta, onnistuneesta pariuhteestaan hyvää, niin kyllä ensimmäiseksi on tullut "räkyttämään" joku eronnut! Että kuinka parisuhteessa elävät ovat sitten lapsellisia, että tulevat vielä huomaamaan jne. Siis eronnut ihminen on täällä ensimmäisenä ottanut pultit. Menehän lukemaan tuolta ylempää uudestaan!

Jos elämä on oikeasti sinkkuna ja eronneena niin ihanaa, niin eikö ole perin outoa tulla sitten tänne heittelemään tuollaisia kommentteja..?

Käytöstapoja! kirjoitti:

Hyvin kirjoitit!!
Luulenkin pointin olevan sen,että nämä närkästyjät ovat nuorempia ja ne haaveet halutaan pitää..
Vanhemmat ihmiset omaavat kuitenkin jo kokemusta ja varsinkin jos on kauan ollut parisuhteessaan,tai suhteissaan haluavatkin elää jo itselleenkin! Toisessa roikkuminen ei enää kiinnosta..
Kut katselee noita keski-ikäisiä sinkkuja menoissaan,niin aika onnellisilta he vaikuttavat ja jos lapsiakin on aikanaan tehty,niin mitäs yksinäistä siinä sitten olisi..
Ja voihan se sinkkukin vielä rakastua ja mennä jonkun kanssa yhteen..mutta en usko enää keski-ikäisenkään sen takia pariutuvan,ettei tarvitsisi olla yksin? Mitä peloittavaa siinä sitten on?
Olen samaa mieltä ettei yksin olo tarkoita,että olisi yksinäinen,niinkuin tuolla luki..se on sitten oma valinta jos ei halua elämää ympärilleen..
Olkaa te parisuhteissanne olevat onnellisia ja toivotaan ,että näitten erojen keskellä ainakin joillakin onnistuukin! Mutta annetaan näitten sinkkujenkin nauttia elämästään!!He varmasti tietävät,mitä haluavat elämältään paremmin kuin jotkut arvostelijat täällä!!

Lue lisää

Kukakohan se tässä närkästyy, sinä ja kaltaisesi parisuhdevihaajat. Hei, jos TE ette onnistu parisuhteessa, se ei tarkota etteikö muut voisi. Ehkäpä ne parisuhteessa viihtyvät eivät koe tekemiään myönnytyksiä uhrauksina ja ylipäätään kokevat parisuhteen muutenkin enemmän "meidän" juttuna jossa toisen tarpeet ovat ihan yhtä tärkeitä kuin omatkin. Mutta sitten on näitä teidän kaltaisianne itsekkäitä paskiaisia, jolle se parisuhdekin merkitsee vain sitä mitä siitä itse saa. Lieneeköhän teillä itsellänne ihan hukassa, mitä se parisuhde oikein tarkoittaakaan?

syyllistämistä kirjoitti:

Hmm. Olen huomannut viestiketjussa sen, että jos joku on kertonut omasta, onnistuneesta pariuhteestaan hyvää, niin kyllä ensimmäiseksi on tullut "räkyttämään" joku eronnut! Että kuinka parisuhteessa elävät ovat sitten lapsellisia, että tulevat vielä huomaamaan jne. Siis eronnut ihminen on täällä ensimmäisenä ottanut pultit. Menehän lukemaan tuolta ylempää uudestaan!

Jos elämä on oikeasti sinkkuna ja eronneena niin ihanaa, niin eikö ole perin outoa tulla sitten tänne heittelemään tuollaisia kommentteja..?

Lue lisää

nii näkyy olevan eronneet täällä kärkkäimmin kitisemässä. Olen nähnyt ihan tarpeeksi keski-ikäisten erityisesti sinkkunaisten "sinkkuilua" ja se jos mikä on kamalaa katsottavaa. Sanotaan täällä parisuhteessa eläviä naiiveiksi, mutta usein nämä eronneet sinkut tekevät itsestään pellejä käyttäytyessään esim. yöelämässä kuin mitkäkin teiniritsat. Mut kiva kun on kivaa...ha!

Kas kun ei kukaan ole maininnut sitä vaihtoehtoa kun ollaan kimpassa mutta asutaan erillään. Siinä on kaikki sinkkuuden ja parisuhteen hyvät puolet yhdessä. On omaa aikaa ja on yhteistä aikaa ja juuri silloin kun niin haluaa. Tämä sopii erityisen hyvin meille keski-ikäisille jotka eivät aiokaan enää avioitua eivätkä perustaa perhettä vaan nauttivat elämästä.

Kaijamaria kirjoitti:

Kas kun ei kukaan ole maininnut sitä vaihtoehtoa kun ollaan kimpassa mutta asutaan erillään. Siinä on kaikki sinkkuuden ja parisuhteen hyvät puolet yhdessä. On omaa aikaa ja on yhteistä aikaa ja juuri silloin kun niin haluaa. Tämä sopii erityisen hyvin meille keski-ikäisille jotka eivät aiokaan enää avioitua eivätkä perustaa perhettä vaan nauttivat elämästä.

Lue lisää

elänyt parisuhteessa jo lähes kohta 10 v. ja tästä ajasta asuimme n. 1 1/2 v. yhdessä. Parisuhde toimii, vaikka emme asukaan yhdessä (kumpikin siis eri paikkakunnalla). Näemme n. 2 kertaa kk:ssa ja olemme yhdessä n. 2-4 päivää ylimääräiset ajat. Olemme kumpikin itsenäisiä ja haluamme/tarvitsemme vapautta, omaa aikaa ja tilaa olla myös omissa oloisamme. Naisena olen kumppaniani vielä itsenäisempi luonne. Kumpikaan meistä ei halua ns. yhteistä pesäkotia, jossa olisimme kahdestaan ja viettäisimme 24/7 vain yhdessä ollen.

En kestäisi sitä että eläisin parisuhteessa, missä asuisimme ja olisimme saman katon alla 24/7. Sen todisti 1 1/2 vuoden yhdessäasuminen ja huomasin, miten suuresti ihmisenä ahdistuin, kun toinen oli liian lähellä ja näen hänet joka päivä naamakkain. Moni varmaan ihmettelee, miten tällainen parisuhde toimii? Ehkäpä kyse onkin vain poikkeavammasta parisuhteesta, missä halutaan olla yhdessä ja erikseen eritavoin ja mikä ei olekaaan niin ja vain se tyypillinen normaali parisuhde, miksi yleensä parisuhde sitten enemmänkin mielletään tai sen käsitetään olevan. Enemmänkin ystävyys-rakkaus-parisuhde, joka vain toimii tällä tavoin/tällä periaatteella.

Kaijamaria kirjoitti:

Kas kun ei kukaan ole maininnut sitä vaihtoehtoa kun ollaan kimpassa mutta asutaan erillään. Siinä on kaikki sinkkuuden ja parisuhteen hyvät puolet yhdessä. On omaa aikaa ja on yhteistä aikaa ja juuri silloin kun niin haluaa. Tämä sopii erityisen hyvin meille keski-ikäisille jotka eivät aiokaan enää avioitua eivätkä perustaa perhettä vaan nauttivat elämästä.

Lue lisää

Parisuhde päättyi 20 yhteisen vuoden jälkeen. Asun nyt aikuisen ja aikuistuvan lapseni kanssa tyytyväisenä elämään.

Erottuani olin aluksi pienoisessa paniikissa. Vaikka minulla onneksi oli ystäviä, tunsin itseni silti yksinäiseksi. Hankalimpia olivat juhlapyhät, kun monesti minulta vietiin lastenikin seura. Mutta totuin hyvin nopeasti helppoon elämään. Ei ollut paineita miehen palvelemisesta eikä yksinäisiä avioliittoviikonloppuja, jolloin mies huiteli huveissaan ja minä päivystin kotona lasten kanssa.

Löysin aika nopeasti erottuani ihanan seurustelukumppanin. Meillä ei ole aikomuksia muuttaa yhteen (kumppanillakin lapsia vielä kotona), mutta jos suhteemme kestää, mikä on hyvin todennäköistä, vuosien päästä varmasti muutamme yhteen.

Tämähän on hienoa aikaa ihmisen elämässä! On oma rakas, mutta myös oma itsenäisyys. Olemme kumpikin olleet samoihin aikoihin elämäntilanteessa, jossa omat kuviot on ollut pakko rakentaa uudestaan. Seurustelu vakikumppanin kanssa on tässä vaiheessa todella hyvä ratkaisu.

Keski-ikäinen voi siis elää ja olla onnellisessa parisuhteessa asumatta samassa asunnossa. Toiset tämmöiset parit jatkavat niin koko lopun elämäänsä. Onneksi meillä on valinnanmahdollisuus ja toivon, että minä ja kumppanini aikoinaan haluamme samaa ratkaisua: yhdessä asumista tai jatkaa hyvää parisuhdetta eri osoitteissa.

Minä ainakin olen hyvin tyytyväinen yksikseni 23 vuoden avioliiton jälkeen.Se vapaus mikä nyt on on ihan sanoinkuvaamattoman ihanata!! Voi tehdä mitä haluaa,ei tarvitse ajatella toista oaspuolta millonkaan.
Joskus harvoin tulee yksinäinen olo mutta voittopuolisesti on käsittämättömän ihana olla.

jos joku ihminen tykkää elellä yksin, niin siinä ei oo mitään ihmeellistä eikä eriskummallista... se vaan tuntuu olevan käsittämätöntä joillekkin..

''- yhteiskunnan hyväksynnän, suvun ja kavereiden kunnioituksen
- Uskottavuus työnhaussa ja työpaikoilla, monesti sinkkua ei oteta yhtä vakavasti''

Vais niin, onko tuo muiden ihmisten kunnioituksen saaminen tässä asiassa sitten muka niin oleellinen seikka..? Itsellä ainakin jää taka-alalle.

Kun tässä vertaan sinkkuutta ja parisuhdetta, niin kyllä otan mieluiten suhteen. Suhteessa kuitenkin on tärkeää toiselle osapuolelle antaa vapautta, jota nykyisestä suhteestani puuttuu. Siksi tämä ahdistus. Kaikesta tarvitsee olla niin tilivelvollinen.

Mutta jaksan vielä katsoa tulevaan ja katsotaan miten tämän nykyisen suhteeni käy. Kyllä sinä päivänä jos päädyn eroon, on odotettavissa rankat sinkkubiletykset ja menemiset, vihdoinkin vapaa! Mutta se, että rakastan miestäni ja seksi sujuu loistavasti, pakottaa minut katsomaan loppuun asti mihin tämä suhde johtaa. Mitä sitten haluan parisuhteelta?
paljon yhteistä matkustelua
biletystä (jota meidän suhde sisältää)
hyvää sexiä
orgasmi
luottamusta ja sen kautta tulevaa vapautta
rakkaus
rahaa, jota käyttää leveään elämään
en halua koskaan tehdä lapsia, joten siksikin suhde voi onnistua, kun eletään vain toisillemme ja unelmillemme

ketsuppikorkki kirjoitti:

Kun tässä vertaan sinkkuutta ja parisuhdetta, niin kyllä otan mieluiten suhteen. Suhteessa kuitenkin on tärkeää toiselle osapuolelle antaa vapautta, jota nykyisestä suhteestani puuttuu. Siksi tämä ahdistus. Kaikesta tarvitsee olla niin tilivelvollinen.

Mutta jaksan vielä katsoa tulevaan ja katsotaan miten tämän nykyisen suhteeni käy. Kyllä sinä päivänä jos päädyn eroon, on odotettavissa rankat sinkkubiletykset ja menemiset, vihdoinkin vapaa! Mutta se, että rakastan miestäni ja seksi sujuu loistavasti, pakottaa minut katsomaan loppuun asti mihin tämä suhde johtaa. Mitä sitten haluan parisuhteelta?
paljon yhteistä matkustelua
biletystä (jota meidän suhde sisältää)
hyvää sexiä
orgasmi
luottamusta ja sen kautta tulevaa vapautta
rakkaus
rahaa, jota käyttää leveään elämään
en halua koskaan tehdä lapsia, joten siksikin suhde voi onnistua, kun eletään vain toisillemme ja unelmillemme

Lue lisää

Itse sinkkuna täytyy sanoa että kun on jo jonkun aikaa ollut sinkku niin kaipaa sitä toista ihmistä vierelleen jonka kanssa voi jakaa arjen ja sitten joskus lapset kun sen aika on.

Nikita83 kirjoitti:

Itse sinkkuna täytyy sanoa että kun on jo jonkun aikaa ollut sinkku niin kaipaa sitä toista ihmistä vierelleen jonka kanssa voi jakaa arjen ja sitten joskus lapset kun sen aika on.

Lue lisää

Kaipaat ihmistä jonka kanssa voit jakaa lapset. Suunnittelet siis eroa jo ennenkuin olet edes suhteessa. Minulle talo, sinulle vanha auto. Minulle tyttö ja koira. Sinulle poika ja laho vene.

pimppaa.

Siistiä että jollain miehelläkin on noin upea mielipide!

Olihan viihdyttävää lukea tätäkin ketjua. Ihanaa että on mielipiteitä, oli ne sitten puolesta tai vastaan. Itse kyllä juuri nyt olen vastaavaa asiaa pohtinut, kun neljän sinkkuvuoden jälkeen tapasin miehen, joka todella sai mut miettimään, että mitäs jos sittenkin....Olen siis eronnut ja lapsellinen ja sen jälkeen pitkässä suhteessa elänyt ja nyt tosiaan 4v sinkkuillut akankutale. Sinkkuna oli ihanaa kun tosiaan ei tarvinnu tilitellä kellekkään jos ei halunnut, sai mennä, tulla ja panna miten lystäs, mä kuitenkin tein sen nätisti vakipanon kans, ei mitään yhenyön säätöjä, ne ei oo mun juttu. Sinkkuna kaverit on kyllä arvossaan, koska ne sit on ainakin mulle niitä joille tilittää arjen tähtihetket ja ne kaikki paskatkin puolet. En kykene sanomaan että mikä sit on kellekkin parasta, mut kyl mä nyt nautin kun olen kuukauden verran pörränny ukkelin kanssa, on ihanaa kun voi jutella arjen asioista ja tehä yhessä, kaupassakaan ei ole niin tylsää kun ei tarvii yksin käydä, toki me nyt vielä mennään alun innolla ja ihanuudella, eihän tokikaan tällanen meno jatku ikuisesti, mut jo se tieto, et ehkä joku joskus tarttuu imuriin, pyykkikoriin tai kattilaan on lohduttava, etenkin kun mies on ilmottanut rakastavansa siivousta, mä taas nautin ruoanlaitosta ja pyykkäyksestä... Nyt vaan aion nauttia ja katella mitä tämä tuo tullessaan, ilman liian suuria odotuksia, mutta ilman pessimismiäkään. Sekä sinkkuilussa että parisuhteessa on etunsa ja haittansa, jokainen sit punnitkoon ite, kummat vie voiton.

Mikä on tussu? Mistä sitä saa?

Kyl ny sun itten täytyy mennä nurkkaan DDDDDDDDDDDDDDD :}

En minä ainakaan haluaisi huomata sitten 40-50 -vuotiaana olevani edelleen sinkku - kaikki kaverit naimisissa ja on lapsia ja ehkä jopa lapsenlapsiakin, vanhaksi ja yksinäiseksi jää jos ei hanki kumppania nuorena.

Ja parisuhde pysyy kunnossa kun keskustelee matkan varrella eteen tulevista ongelmista =)
Pitää huolen ettei parisuhde jää kiinni arkeen (käydään ulkona yksin ja yhdessä), eikä tämänkään tarvitse aina olla baarikäynti eikä sen tarvitse tarkoittaa ryyppäämistä..

Karu totuus kirjoitti:

En minä ainakaan haluaisi huomata sitten 40-50 -vuotiaana olevani edelleen sinkku - kaikki kaverit naimisissa ja on lapsia ja ehkä jopa lapsenlapsiakin, vanhaksi ja yksinäiseksi jää jos ei hanki kumppania nuorena.

Ja parisuhde pysyy kunnossa kun keskustelee matkan varrella eteen tulevista ongelmista =)
Pitää huolen ettei parisuhde jää kiinni arkeen (käydään ulkona yksin ja yhdessä), eikä tämänkään tarvitse aina olla baarikäynti eikä sen tarvitse tarkoittaa ryyppäämistä..

Lue lisää

Yksinkertaisesti jotkut ihmiset eivät halua ryhtyä parisuhteeseen ja hankkia lapsia, jotkut mielummin nauttivat rauhasta, hiljaisuudesta ja yksinäisyydestä. Jotkut ovat nuoruudessaan saaneet niin huonoja kokemuksia muista ihmisistä että luottamus heihin on mennyt. Tällöin on parempi pysytellä yksin, vaikka halua olisi etsiä kumppani niin rohkeutta ei välttämättä löydy. Joten mitä kaipaa sinkkuudesta ja mitä hyvää parisuhteessa? Kysymys on täysin näkökanta ja kokemuspohjainen ja yksinkertaisesti jokaisen tulee tehdä niin kuin parhaaksi näkee. Parisuhteessa elävät ihmiset ovat ehkä sosiaalisempia ja hieman onnellisempia ehkä mitä 40-50 vuotiaat sinkut, koska juttuseuraa on tarvittaessa. Sinkuilla ehkä on laajempi näkökantaskaala, jota katsastamalla sinkut näkevät kaiken laajempana kokonaisuutena sekä osaavat huomioida paremmin kohdat, joihin takertua. Parisuhteessa elävät katsovat sokeasti ja ennakkoluuloisesti asioita eteenpäin, koska heidän on puolustettava saavutettuja etujaan. Sinkuilla ei ole puolustettavaa. Viimeisenä hyötynä parisuhteessa on avoimuus, esimerkiksi parisuhteessa olleen on helpompi mennä vanhainkotiin kun on ollut toinen elämän aikana auttamassa. Sinkulle tämä voi olla kovempi paikka, sillä kaikki on tehty itsenäisesti eikä ole tottunut että on toisten passattavana.

Yksin on parempi. kirjoitti:

Yksinkertaisesti jotkut ihmiset eivät halua ryhtyä parisuhteeseen ja hankkia lapsia, jotkut mielummin nauttivat rauhasta, hiljaisuudesta ja yksinäisyydestä. Jotkut ovat nuoruudessaan saaneet niin huonoja kokemuksia muista ihmisistä että luottamus heihin on mennyt. Tällöin on parempi pysytellä yksin, vaikka halua olisi etsiä kumppani niin rohkeutta ei välttämättä löydy. Joten mitä kaipaa sinkkuudesta ja mitä hyvää parisuhteessa? Kysymys on täysin näkökanta ja kokemuspohjainen ja yksinkertaisesti jokaisen tulee tehdä niin kuin parhaaksi näkee. Parisuhteessa elävät ihmiset ovat ehkä sosiaalisempia ja hieman onnellisempia ehkä mitä 40-50 vuotiaat sinkut, koska juttuseuraa on tarvittaessa. Sinkuilla ehkä on laajempi näkökantaskaala, jota katsastamalla sinkut näkevät kaiken laajempana kokonaisuutena sekä osaavat huomioida paremmin kohdat, joihin takertua. Parisuhteessa elävät katsovat sokeasti ja ennakkoluuloisesti asioita eteenpäin, koska heidän on puolustettava saavutettuja etujaan. Sinkuilla ei ole puolustettavaa. Viimeisenä hyötynä parisuhteessa on avoimuus, esimerkiksi parisuhteessa olleen on helpompi mennä vanhainkotiin kun on ollut toinen elämän aikana auttamassa. Sinkulle tämä voi olla kovempi paikka, sillä kaikki on tehty itsenäisesti eikä ole tottunut että on toisten passattavana.

Lue lisää

Ja mikähän pakko on parisuhteeseen aina lapsia hankkia. Ihan hyvin voi nauttia kaksinkin rauhasta, hiljaisuudesta ja yksinolosta missä se yksinolo ei ole jatkuvaa yksinelämistä. Sinkkuusaikoja en ole kaivannut vaikkei parisuhde ole ollut mitään ruusuillatanssimista. Pitkässä suhteessa tulee kummankin ikäkriisejä käytyä läpi ja välillä on sotaisempaa, välillä seesteisempää niitä ylä- ja alamäkiä. Ei parisuhteessa tarvitse itsenäisyyttään menettää, sehän tarkoittaisi elämää tuuliajolla. Meillä on koti niin kuin yhteinen yritys josta kummatkin ottaa vastuuta ja tulee se halvemmaksi kuin yksineläminen.

Mitä nyt olen ikisinkkuina pysytteleviä tuntenut niin heillä usein hankala omituinen luonne, ennemmin hirveän itsekkäitä kuin itsenäisiä. Itse he usein mainostavat itsenäisyyttään kuin tunnustavat etteivät sopeudu parisuhteessa elämiseen. Ja jokainen ihminen kolhuja saa ja joutuu kolhujaan paikkailemaan jotenka on säälittävää jos sen kolhuuntumisen pelko estää elämästä. Olen sinkkuuden kokenut enkä mitään ihannoitavaa siinä nähnyt, ei ollut ketään kenestäkä huolehtia eikä ollut kivaa tehdä ruokaakaan vain itselleen, ennemmin söi ravintoloissa kuin kotona yksin. Ainakin itse ole oppinut kahdenkymmenen vuoden aikana sosiaalisemmaksi kuin ihan erakkona elämällä.

Jos alussa on rajua rakkautta, niin helposti se etenee joka ikisestäasiasta riitelyyn. Särkylääkkeet lääkekaapissa lisääntyy ja jatkuvasti niiden tehot kovenee. Nauttikaa joka minutista kun voitte.

Riippuu parisuhteesta. Ei voi yleistää millään tavalla.

no heipä hei!

millo joku on päättänyt että elämän pitäisi perustua pelkästään vain ihmissuihteille?
olen itsekkin parisuhteessa, mutta asumme omissa asunnoissamme, kyllähän sitä on ihana nähdä ja jutella
ja tuijottaa leffaa, mutustella karkkia toisen kainalossa, mutta kaipaan itse ainakin välillä sitä
että pääsee tyttöjen kanssa jumppaan, ulos, kirjastoon jne... ja isoin plussa on se että siivoan tasan juuri ne
jäljet jotka olen itse kotonani sotkenut

Yli miljoona yksineläjää,niin jokuhan siinä sinkkuudessa vetää...Minulle sinkkuus on täysin tietoinen valinta,nautin siitä kun asun yksin. Monet ihmiset eivät voi sitä käsittää,mutta sehän heidän ongelmansa ei minun.

on. kirjoitti:

Yli miljoona yksineläjää,niin jokuhan siinä sinkkuudessa vetää...Minulle sinkkuus on täysin tietoinen valinta,nautin siitä kun asun yksin. Monet ihmiset eivät voi sitä käsittää,mutta sehän heidän ongelmansa ei minun.

Lue lisää

Ihmisen pitää kokea elämänsä aikana eri vaihtoehtoja,eli elää eläessään.
Sitten vasta voi tietää mikä sopii ja mikä ei eli yhdessä vai yksin.
Naimisiin menessä sitä mahduttiin 80cm sänkyyn ja 18v jälkeen 220cm oli liian kapea.....eli,
mitä tästä opin??? En varmaan mitään mutta seuraavaksi kokeilen avosuhdetta eli kummallakin oma 120cm sänky ja vieraillaan toinen toisensa luona.
Joskus nuorena ajattelin kun liitto oli vaikeuksissa että onko tosiaan tarkotettu että nainen ja mies asuu suvunjatkamisen jälkeen yhdessä? Vai pitäisikö parin todella kasvaa yhdessä hoitamaan perustamaansa liikeyritystä mitä perheet suuremmassa määrin nykyisin on.Koska tosiasia on että on elämä ennen lapsia ja lasten tulon jälkeen.
Eli eletään se paljon puhuttu 2v huuma yhdessä asuen tai omissaan ja tehdään vasta sen jälkeen päätökset miten jatketaan....jos vielä on haluja jatkaa:):):)

Kaipaan niitä yöllisiä CS matseja ja se että voi vaan lähteä kavereitten kanssa yhtäkkiä mihin vaan. Enää se ei onnistu :( Monta kertaa meinannu heittää suhteen pakettiin, muuttaa johonki vuokrayksiöön tehdä ihan mitä huvittaa. Mut sit tulee ses ongelma et ei pysty yksin perustamaan perhettä