En ole varma sopiiko tämä tälle palstalle, kyse on ennemminkin suhteen aloittamisen yrityksestä :)
Aion lähestyä ihastustani antamalla hänelle numeroni lähiaikoina. Asetelma on siinä mielessä hullunkurinen, että minä olen nainen, hän mies. Tai ehkä se on vain minusta hullunkurinen, kun olen aina ajatellut että mies lähestyy naista. Ehkä olen katsonut vain liikaa elokuvia.
Asiaan. Minua hermostuttaa ja pelottaa niin mahdottomasti. Olen todella ujo kun kyse on uusista tilanteista ja uusista ihmisistä. Siksi en mene suoraan puhumaan, pilaisin mahdollisuuteni saman tien käyttäytymällä kuin vähäjärkinen koska jännitän. Mies ei siis ole tuttavani ennestään, olen niin sanotusti ihaillut häntä kauempaa jo tovin.
Eniten minua hermostuttaa se tilanne. Toivon, että pääsen hoitamaan asian ja "pakenemaan" arvokkaasti paikalta niin, ettei hän ehdi alkaa kyselemään mitään. Olen siis menossa hänen työpaikalleen, se on ainut paikka missä hänet olen nähnyt. Minua alkaisi nolottaa pahemman kerran, jos hän siinä alkaisi hymy huulessa kyselemään että mikäs tämä on, ja siinä olisi sitten naama punaisena pakko jotain sanoa kun ei siinä tilanteessa viitsisi enää livahtaa karkuunkaan.
Sitten pelottaa se, että jos hänestä ei kuulukkaan mitään. Jos hän ei reagoi asiaan millään tavalla. Asia jäisi vaivaamaan minua ja olisin pahoilla mielin, että hän heti minut nähdessään ajatteli että ei kyllä ikinä.
Sitten jos hän ottaakin yhteyttä. Kerron tilanteen ja ehdin jo elätellä toivoa, mutta hän kertookin olevansa varattu.
Turha varmaan sanoakkaan, etten ole ikinä tehnyt tällaista, kyllä sen varmasti tekstistäni huomaa :D
Ehdin varmasti ajatella itseni hengiltä, ennen kuin saan tehtyä mitään.
Aion lähestyä ihastustani antamalla hänelle numeroni lähiaikoina. Asetelma on siinä mielessä hullunkurinen, että minä olen nainen, hän mies. Tai ehkä se on vain minusta hullunkurinen, kun olen aina ajatellut että mies lähestyy naista. Ehkä olen katsonut vain liikaa elokuvia.
Asiaan. Minua hermostuttaa ja pelottaa niin mahdottomasti. Olen todella ujo kun kyse on uusista tilanteista ja uusista ihmisistä. Siksi en mene suoraan puhumaan, pilaisin mahdollisuuteni saman tien käyttäytymällä kuin vähäjärkinen koska jännitän. Mies ei siis ole tuttavani ennestään, olen niin sanotusti ihaillut häntä kauempaa jo tovin.
Eniten minua hermostuttaa se tilanne. Toivon, että pääsen hoitamaan asian ja "pakenemaan" arvokkaasti paikalta niin, ettei hän ehdi alkaa kyselemään mitään. Olen siis menossa hänen työpaikalleen, se on ainut paikka missä hänet olen nähnyt. Minua alkaisi nolottaa pahemman kerran, jos hän siinä alkaisi hymy huulessa kyselemään että mikäs tämä on, ja siinä olisi sitten naama punaisena pakko jotain sanoa kun ei siinä tilanteessa viitsisi enää livahtaa karkuunkaan.
Sitten pelottaa se, että jos hänestä ei kuulukkaan mitään. Jos hän ei reagoi asiaan millään tavalla. Asia jäisi vaivaamaan minua ja olisin pahoilla mielin, että hän heti minut nähdessään ajatteli että ei kyllä ikinä.
Sitten jos hän ottaakin yhteyttä. Kerron tilanteen ja ehdin jo elätellä toivoa, mutta hän kertookin olevansa varattu.
Turha varmaan sanoakkaan, etten ole ikinä tehnyt tällaista, kyllä sen varmasti tekstistäni huomaa :D
Ehdin varmasti ajatella itseni hengiltä, ennen kuin saan tehtyä mitään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä ajattele liikoja etukäteen.
Turhaan mietit että soittaako hän vai eikö soita jne.
Tee niin että kävelet sinne työpaikalle, tervehdit ja kerrot että olet katsellut häntä/huomannut hänet ja jos hän haluaa tutustua sinuun niin voi ottaa yhteyttä. Annat hänelle sitten lapun jossa on numero ja muista hymyillä.
Jos hän alkaa kysellä jotain jne. niin sano että sinulla on hieman kiire ja tulit vain käymään hänen luonaan mutta että hän voi soittaa jos kiinnostaa.
Sano vain että miettii asiaa ja toivottelet hyvää päivänjatkoa.
On lopulta todella helppoa mutta myös rohkeaa naiselta. Asia on sen jälkeen hänen käsissään joten älä huolehdi kuin omasta osuudestasi.
Ehdottomasti kannattaa käydä jättämässä yhteystiedot! Edelleenkin liikaa naiset odottavat miehen tekevän aloitteen. Miehet ovat ihan yhtälailla ujoja kuin naiset. Tietenkin riippuu niin henkilöstä.
Kun olet tehnyt aloitteen, pallo on miehellä. Jos ei ota yhteyttä niin sitten ei ota. Hän ei varmastikkaan ole ainut mies tässä maailmassa, joka olisi juuri sinulle sopiva.
Mene paikalle ja sano ekaksi et: oon täs katellu sua, oletko sä varattu? Jos ei oo, anna sit lappu käteen ja sano et tässä on mun numero jos kiinnostaa soittele. Siinä se.
kuinka kävi? :) Saisin ehkä itseeni vähän rohkeutta valettua jos kerrot onnistuitko.