Kyllähän se niin on, että nykyinen pariutumiskulttuuri saattaa naiset paljon huonompaan asemaan kuin miehet. Miehillä on ties kuinka paljon aikaa löytää vaimo/tyttöystävä itselleen ja naisella vain muutama vuosi (korkeintaan kymmenen) ennenkuin miehet alkavat katsoa nenänvarttaan pitkin ja ilmoittavat naisen olevan liian vanha.
Joten miehillä ei ole mitään syytä valittaa. Teillä on tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia löytää se unelmien nainen. Naisen taas täytyy suunnillleen arpapelillä yrittää löytää niitten pelureitten ja muiden huijareiden joukosta ne kunnolliset miehet. Niistä kunnollista esittävien joukostakin, kun löytyy niitä väkivaltaisia tapauksia ja pettureita.
Ja kun ei se pelkkä kunnollisuus riitä. Yleensä ne miehet, jotka kehuvat kunnollisuudellaan, ovat sitten muuten erittäin epämiellyttäviä tapauksia. Joka asiasta nipottavia pikkuvirkamiestyyppejä, jotka ovat urautuneet aikatauluihinsa, eivätkä ota ikinä rennosti. "Nyt pidetään ikävää"-motolla eläviä ihmisiä, joiden mielestä kaikki hauskuus ja huumori on ajantuhlausta, ja kaiken elämässä pitää olla tylsää, tasaista, harmaata ja ankeaa.
Joten miehillä ei ole mitään syytä valittaa. Teillä on tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia löytää se unelmien nainen. Naisen taas täytyy suunnillleen arpapelillä yrittää löytää niitten pelureitten ja muiden huijareiden joukosta ne kunnolliset miehet. Niistä kunnollista esittävien joukostakin, kun löytyy niitä väkivaltaisia tapauksia ja pettureita.
Ja kun ei se pelkkä kunnollisuus riitä. Yleensä ne miehet, jotka kehuvat kunnollisuudellaan, ovat sitten muuten erittäin epämiellyttäviä tapauksia. Joka asiasta nipottavia pikkuvirkamiestyyppejä, jotka ovat urautuneet aikatauluihinsa, eivätkä ota ikinä rennosti. "Nyt pidetään ikävää"-motolla eläviä ihmisiä, joiden mielestä kaikki hauskuus ja huumori on ajantuhlausta, ja kaiken elämässä pitää olla tylsää, tasaista, harmaata ja ankeaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
tunnen sympatiaa aloitusta kohtaan. En kuitenkaan siitä että hyviä tyyppejäkin jää "arpapelin" tuloksena valitsematta.
Tässä kai ajetaan myös sitä pointtia takaa että parisuhdemarkkinoilla aktiiviset vaihtoehdot eivät kata kaikkia vaatimuksia kun ikää alkaa tulla? Luonnollista.
"Hyvään asemaan" päässeet miehet voivatkin asettaa nyt omia vaatimuksia kun naiset alkavat "koputella ovelle"..?
Eihän tässä mitään ongelmaa olisi, jos naiset vaan ihastuisivat meihin tavallisiin, ehkä niihin rosvoihin ja raiskaajiin verrattuna hieman tylsiinkin, kunnollisiin miehiin. Pääosa miehistä hakee ihan tavallista naista, mutta tavalliset miehet alkavat kiinnostaa vasta sitten, kun joko miehen lompakko tursuaa rahaa tai on kiire perustaa perhe.
Pokatkaa naiset sillon lukio/opiskeluaikana ne komeat hiljaiset miekkoset, joita kumminkin sitten 30-kymppisenä "alennutte" metsästämään. Näistä saa opiskeluaikana saa näistä tunnollisista koulupojista valkata parhaat päältä, kun taas kymmenen vuoden päästä tilanne on aivan päälaellaan.
ei lukioikäiset pojat vielä halua useinkaan seurustella vakavissaan. Monet heistä asuvat vielä kotona äidin helmoissa ja kun jatko-opiskelupaikka löytyy, niin usein tulee muutto eri teille, jos onkin seurustellut. Ainoa mahdollisuus naisena on yrittää löytää se mies opiskelujen parista lukion jälkeen tai sitten työelämässä...mutta sielläkin vaikeaa - kokemukseta olen huomannut. Näyttääkin nyt siltä, että hukkapalaksi taidan naisena jäädä tätä menoa, mutta liekö tuo niin haittaa. Onhan sitä muitakin asioita elämässä kuin seurustelu- ja avioliittojutut. Lapsettomuus hieman kirpaisee kun näkee joillakin ystävillä lapsia mutta eiköhän tähänkin totu.
"ei lukioikäiset pojat vielä halua useinkaan seurustella vakavissaan."
Siis ne suositut̀? :)
"Eihän tässä mitään ongelmaa olisi, jos naiset vaan ihastuisivat meihin tavallisiin, ehkä niihin rosvoihin ja raiskaajiin verrattuna hieman tylsiinkin, kunnollisiin miehiin. Pääosa miehistä hakee ihan tavallista naista, mutta tavalliset miehet alkavat kiinnostaa vasta sitten, kun joko miehen lompakko tursuaa rahaa tai on kiire perustaa perhe. "
No, missä niitä vähääkään kunnollisempia miehiä sitten on ? Ainakin minua kyseisenlaiset miehet tuntuvat välttelevän kuin ruttoa eivätkä todellakaan kiinnostu minusta saati ihastu minuun. Ja näin on ollut aina, olinpa sitten 20- tai 30-vuotias tai mitä tahansa siltä väliltä. Minkä voi tehdä sille, että ne pelimiehet ovat yksinkertaisesti ainoita, jotka kiinnostuvat minusta millään tavoin. Ja juttu on samoin teenpä sitten aloitteen itse tai tekeekö mies. Jos menen juttelemaan jollekin hiljaisen oloiselle miehelle, niin suhtautuminen on aina luokkaa "painu helv.... siitä häiritsemästä".
Ei mielenkiintoinen tai vaikka jännittäväkään mies ole välttämättä rosvo tai raiskaaja, suurin osa itseasiassa ei ole vaan iha kunnollisia.
kyllä mua kyrsii tää ainainen sama jankutus että voi kun meillä on niin vaikeaa, eipäs kun meillä, eipäs vaan meillä!
Kertokaa mulle hyvät ihmiset, jos jonain päivänä jonkin taianomaisin keinoin löydetään vastaus tähän kysymykseen, että onko miehillä vai naisilla vaikeampaa, niin mitä sitten? Mitä se vastaus teille tuo? Miten se teidän elämäänne muuttaa? Kukkapuskanko haluatte sitten jos kuulutte tähän elämänsyrjimään ryhmään vai mitä?
Olen valmis milloin tahansa myöntämään että minulla on todennäköisesti asiat paremmin kuin sinulla ja elän etuoikeutetumpaa elämää. Ei minkään näköistä ongelmaa myöntää tätä tosiasiaa. Olen syntynyt onnellisten tähtien alla.
Olen aina ollut hyvä urheilussa (useammassa lajissa mitaleita korkeimmalta sarjatasolta), minulla on paljon hyviä ystäviä, hyvä koulutus ja koulutusta vastaava hyväpalkkainen työ jonka seurauksena omaisuutta on kertynyt mm. pari osaketta, kesämökki sekä jonkun verran metsää. Ja mitä vielä? Kaikki on hyvin elämässäni. Miestä en tähän yhtälöön halua, joten elän sinkkuna.
On totta että naisen elämä on paljon helpompaa kuin miehen. Olen monta kertaa huomannut sen kuinka sievästi hymyilemällä saa asioita läpi tai tahtonsa toteutettua. Toivottavasti tämä tunnustus tekee päivästäsi paremman. Valheellinen en ole ja rahaa minulla on sen verran että huorata ei ole ikinä tarvinnut.
Naisilla on nuorina tosi helppoa parisuhde- yms asioissa, tämä jatkuu ainakin kolmekymppisiksi, ehkä jopa 35 vuoden ikään. Yli nelikymppisillä on sitten vaikeampaa, yli viisikymppisillä vielä kurjempaa.
Tulee aika jolloin nättikään hymy ei auta.
Miehillä taas on vähän tylsää alle kolmekymppisinä, ellei sitten tullut hankittua vaimoa viimeistään yliopiston ykköskurssilta.
Sitten joskus noin 35 vuoden iässä tilanne muuttuu täysin.
Kun liikkuu niissä paikoissa missä asiat päätetään, siellä on useimmiten 50 miestä ja yksi nainen joka on joko jonkun vaimo tai venäläinen kiintiönainen. Ovat täysin hiljaa.
Aika outoa että puolet kansasta onnistuu täysin syrjäytymään, etenkin kun noissa piireissä ei katsota sukupuolta vaan saavutuksia.
Etuoikeutetun asemansa?
Ja jos itseäsi filosofiksi kutsut niin varmaan ymmärrät että asia ei ole noin yksinkertainen.
vielä se, että miksi se juuri merkitsee, että naiset myöntäisivät kyseisen asian? Miksei pitkien miesten tarvitse myöntää lyhyille että he ovat onnekkaampia, miksi kauniiden ihmisten ei tarvitse myöntää rumille, miksi terveiden ei sairaille, miksi finnittömien ei finnisille jne? Oletko sä jossain taistossa naisten kanssa, ja voittaja on se kellä menee paskemmin?
Jos nyt esimerkkinä pitkät miehet myöntäisivät lyhyille miehille olevansa onnekkaampia, niin millä perusteella sä väität että tää totuus tai tieto sattuu ja lisää heidän tuskaa?
"Jos nyt esimerkkinä pitkät miehet myöntäisivät lyhyille miehille olevansa onnekkaampia, niin millä perusteella sä väität että tää totuus tai tieto sattuu ja lisää heidän tuskaa?"
Silloin pitkät miehet eivät voisi väittää olevansa parempia tai ahkerampia tai jotain muuta valetta, vaan joutuisivat myöntämään että ovat saaneet onnistumisensa ansiotta.
että sun logiikan mukaan kukaan pitkä mies ei vois olla ahkera tai parempi jossain kuin joku lyhyt?
Miksi se automaattisesti olisi vale?
Siiderit, sipsit ja mässyt skippaamalla lisäät käyttökelpoista aikaasi heti 15 vuotta.
Jos rupsahtaa nopsaan voi syyttää vaan tasan itseään. Ne rupsahduksen syyt on usein myös ne miksi miehenlöytäminen on vaikeaa ;-)
Vaikeaa tuo 15-vuotiaan tyttöystävän saaminen alkaa tässä 24-vuotiaana (lähellä 25) olla, vaikka paremmin varmaan natsaisi kuin oman ikäisen kanssa.
Tavisnainen pystyy käymään läpi puolessa vuodessa moninkertaisesta meihiä mitä tavismies koko elämänsä aikana naisia.
1/niin-paljon-kun-maailmassa-on-(kauniita)-naisia, vaan ei sitten muuta. Ja mahdollisuushan on kuitenkin enklanniksi opportunity, joten siksi kai ne opportunistit mahdollistavat kaikki (kauniit) naiset. Mahdotontahan suhde on muille.
Mutta miksi esim. ao. lähestyminen on naisille "turn-off"? Onko siinä ehkä liikaa Offia?
http://www.youtube.com/watch?v=9ebXEHifMHQ&feature=PlayList&p=3BC6530F24823FE7&playnext=1&playnext_from=PL&index=27