Eli, erosin poikaystävästäni tässä joulun alla ja sovimme, että jatkamme tästä edes vain kavereina. Hän kuitenkin vieläkin rakentaa koko elämänsä minun varaani. Eli jos katkaisen yhteydet häneen kokonaan, sanoo että kaikki murtuu.
Olen joutunut häntä jo 5 kertaa "pudottamaan maanpinnalle" koska luulee että seurustelemme vielä, vaikka olen sanonut että emme. Hän jopa vielä esittelee minut tyttöystävänään kavereilleen! Kun puhuimme tästä kaveri suhteesta, sanoin että tulevaisuus on arvaamaton ja saattaa EHKÄ JOSKUS saattaa meidät yhteen, ja tämän hän todellakin otti kirjaimellisesti. Nyt puhuu jo seuraavasta kesästä "parempana".
Eli mitä tässä tapauksessa voisi tehdä? Hän on tosi hyvä tyyppi, ja hyvä kaveri mutta on se vähän turhauttavaa kun koko ajan pitää olla pudottelemassa maan pinnalle takaisin.
En uskalla myöskään uhkailla sillä, että sanon pistäväni kaikki yhteydet poikki koska hän on mm. sanonut että tappaisi itsensä koska ei voi elää ilman minua.
Apuja tähän tilanteeseen?
Olen joutunut häntä jo 5 kertaa "pudottamaan maanpinnalle" koska luulee että seurustelemme vielä, vaikka olen sanonut että emme. Hän jopa vielä esittelee minut tyttöystävänään kavereilleen! Kun puhuimme tästä kaveri suhteesta, sanoin että tulevaisuus on arvaamaton ja saattaa EHKÄ JOSKUS saattaa meidät yhteen, ja tämän hän todellakin otti kirjaimellisesti. Nyt puhuu jo seuraavasta kesästä "parempana".
Eli mitä tässä tapauksessa voisi tehdä? Hän on tosi hyvä tyyppi, ja hyvä kaveri mutta on se vähän turhauttavaa kun koko ajan pitää olla pudottelemassa maan pinnalle takaisin.
En uskalla myöskään uhkailla sillä, että sanon pistäväni kaikki yhteydet poikki koska hän on mm. sanonut että tappaisi itsensä koska ei voi elää ilman minua.
Apuja tähän tilanteeseen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pisteen paikka on tässä ja nyt. Vaikuttaa että joustat liikaa miehen suuntaan. Lopeta yhteydenpito mieluiten siten, että sanot sille että et halua häntä parisuhdemielessä. Äläkä anna tuosta periksi. Ymmärrät itsekin ettei vika ole miehessä, vaan sinussa ja liikakiltteydessäsi.
Kiitos vastauksestasi. Tosiaan liikakiltteys on pahe, ja varsinkin se luonteen piirteeni että ajattelen sitten enemmän muiden kuin itseni tuntemuksia.
Arvostan sitä, että annoit näkökulmaa miehen silmistä katsottuna!
Kärsin itsekin jonkinlaisesta liikakiltteydestä ja liiasta toisten parhaan ajattelusta. Parisuhdeasioissa pitää vain uskaltaa ottaa asiat suoraan puheeksi. :)
Kerropa mitkä olivat syyt eroon? Olisi mukava tietää..
Eron syy oli yksinkertaisesti se, että rakkaus ja kiinnostus (seurustelumielessä) tuota kyseistä henkilöä kohtaan tukahtuivat. Johtui ehkä siitä, että ihan suhteen alussa jo hän halusi että vietän kaiken vapaa-aikani hänen seurassaan.
Ehkä kannattaisi nyt selkeästi sanoa että joo, voimme kyllä joskus tulevaisuudessa tosiaan olla kavereita, mutta koska et ymmärrä että emme enää ole tai tule olemaan pariskunta, olisi nyt aika pitää 2kk tauko yhteydenpidossa.
Eli itse on vastuussa omasta hengestään, liikakiltteys ja ymmärtämys ja estely sinun suunnaltasi vain pahentaa noita uhkauksia. Eli voi joku kerta jopa yrittää tehdä itselleen jotain, jos liian kauan jatkat tätä tilannetta, jossa joudut häntä maan pinnalle palauttelemaan haavemaailmastaan. Parempi todeta exän ystäville et kattokaa perään, se ny uhkailee tällasta ja mä en jaksa kun ei mulle kuulu. Kokemusta siis itsellä on, uhkailut meni lopuksi pidemmälle kuin vain uhkauksiksi.
Tuo 2kk ei ole loppupeleissä edes pitkä aika, mutta saat itse sinä aikana rakennettua elämääsi ja vapaa-aikaasi uudelleen. Eli ei tarvitse olla ymmärtämässä toista, vastailemassa viesteihin ja puheluihin saati näkemässä. Ystävillekin kannattaa sanoa, että eivät kerro exällesi mahdollisia paikkoja, jonne yhdessä olette kaveriporukalla menossa. Tulisi muuten perässä toivoen näkevänsä sinut ja saavansa sinut takaisin mukaan haavekuvaansa.
Joskus pitää olla jyrkkä, että toinen ymmärtää. Ja ei ihan helpolla tajua, joten ihan itsesikin parhaaksi, yritä tuota. Tuo kun ei estä kaveruutta myöhemmin, tuo nyt vain tilapäisen katkoksen viestintään ja toivottavasti myös vastapuolelle realismin, että parisuhdetta ei enää ole eikä tule. Tarvittaessa aika voi olla jopa pidempi, kunhan se kestää niin kauan, että toinen on todella tajunnut että olette eronneet ettekä palaa yhteen.
sortunut semmoiseen, että olet antanut kaverille turhia toiveita puhumalla mahdollisesta yhteen päätymisestä. Tuo ei ole ainoastaan itsekästä vaan myös julmaa. Puheissaan pitää olla suora ja USKALTAA sanoa suoraan että ei koskaan enää, eikä mitään "katsotaan myöhemmin"
Olet tehnyt tilanteen itsellesi helpommaksi, ettei tarvitse pudottaa pommia "kerralla" vaan käytät väsytystaktiikkaa. Ja nyt uskottelet sitä itsellesi että olet varmasti sanonut EHKÄ JOSKUS yms paskaa. Kaveri ehkä ymmärtää tämän kunhan pääsee sinusta yli, mutta nyt kuulostaa että on sen verran tilanteesta sekaisin, että tarttuu pienimpäänkin oljelkorteen. (ei se mitään itseään tapa, jos on yhtään täyspäinen ihminen. Jokainen pääsee yli aikanaan.)
Et ole ainoa tapaus jonka tiedän.
hyi hyi teitä vastuttomia pelkureita.