On erittäin v..mäistä huomata kerta toisensa jälkeen läheisten ystävien itsekkyys,onko tämä nykytrendi sitten joka suosii kylmää kiittämätöntä minä-itse ajattelumallia...
Aina jostain päin seuraasi lennähtää ystävä vaikkeuksissa,hyvästä tahdostasi haluat häntä tukea ja auttaa,uhraat aikaasi hänen huoliensa kuunteluun ja asioiden selvittelyyn..
Mutta joka kerta tulet yllättymään ,kun kaverisi saa asiansa jonkinlaiseen järjestykseen ,se niin aktiivinen yhteydenpito lopahtaa,yksinkertaisesti kaverillasi ei ole enää sinulle aikaa kun on parempaa tekemistä.
Meistä osa on saanut osakseen olla auttajan roolissa,ikuisena olkapäänä ongelma tilanteissa,se on luontainen ominaisuus .
Raskainta tässä on tietenkin se,kun huomaat ettei sinusta muuten välitetäkkään,vasta kuin siinä tapauksessa kun olo on yksinäinen ja haluttaa puhua jollekkin.
Kuinka monta monituista kertaa ystävyys on palannut takaisin,muodostunut läheisemmäksi kuin pitkiin aikoihin,ainoastaan ongelmat ovat olleet syy seuraasi hakeutumiseen ,ja niiden kaikottua kaikki on palautunut vanhalle tasolle,puhelut lakanneet jne...
Varmasti suurin syy on itsessäni,pitäisi ajatella enemmän itseään ja keskittyä ainoastaan omiin asioihin,hakekoot olkapäätä muualta,eihän seurani kelpaa jos asiat ovat kunnossa,miksi sitten minun pitäisi auliisti antaa aikaani toisten ehdoilla.
Elämä palkitsee,ja on joskus raakaa...
Aina jostain päin seuraasi lennähtää ystävä vaikkeuksissa,hyvästä tahdostasi haluat häntä tukea ja auttaa,uhraat aikaasi hänen huoliensa kuunteluun ja asioiden selvittelyyn..
Mutta joka kerta tulet yllättymään ,kun kaverisi saa asiansa jonkinlaiseen järjestykseen ,se niin aktiivinen yhteydenpito lopahtaa,yksinkertaisesti kaverillasi ei ole enää sinulle aikaa kun on parempaa tekemistä.
Meistä osa on saanut osakseen olla auttajan roolissa,ikuisena olkapäänä ongelma tilanteissa,se on luontainen ominaisuus .
Raskainta tässä on tietenkin se,kun huomaat ettei sinusta muuten välitetäkkään,vasta kuin siinä tapauksessa kun olo on yksinäinen ja haluttaa puhua jollekkin.
Kuinka monta monituista kertaa ystävyys on palannut takaisin,muodostunut läheisemmäksi kuin pitkiin aikoihin,ainoastaan ongelmat ovat olleet syy seuraasi hakeutumiseen ,ja niiden kaikottua kaikki on palautunut vanhalle tasolle,puhelut lakanneet jne...
Varmasti suurin syy on itsessäni,pitäisi ajatella enemmän itseään ja keskittyä ainoastaan omiin asioihin,hakekoot olkapäätä muualta,eihän seurani kelpaa jos asiat ovat kunnossa,miksi sitten minun pitäisi auliisti antaa aikaani toisten ehdoilla.
Elämä palkitsee,ja on joskus raakaa...
Vastaukset 1
Vanhimmat
sellaisia vapaamatkustajia, narsisteja.