Aikoinaan kun aloitin nykyisessä työpaikassani ihmettelin monia asioita työpaikalla. Olin aiemmin kuullut että työpaikalla on vahva ammattiliitto, mutta kun aikaisemmin minulla oli kokemuksia lähinnä erilaisista hanttihommista, olin aivan ihmeissäni. Minulle tuotiin heti eteeni valmiiksi täytetty ammattiliiton jäsenkaavake allekirjoitettavaksi ja kerrottiin että "meillä ei ole rikkureita". Minulle esiteltiin työpaikan luottamusmies jota kehuttiin maailman laiskimmaksi mieheksi. Ja totta se onkin, en ole montaakaan hetkeä nähnyt tämän miehen työasioihin uhraavan. Edunvalvonta kyllä sujuu hyvin.
Työnantajan arvostelu on talon tapa ja jos erehtyy kehumaan jotain asiaa saa heti kuulla olevansa väärässä. Työn kehumista pidetään oman porukan pettämisenä ja yleinen negatiivisuus on vallalla. Muutamat liiton miehet istuvat kaikki työpäivänsä etsimässä suurennuslasin kanssa puutteita ja ongelmia työnantajan toiminnasta.
Laiskuus on työpaikan vallitseva tapa. Sanotaan että mitäs työasioista, pääasia että saa omat asiat hoidettua työajalla. Sitten on tapana että hidastellaan asioiden hoidossa jotta voidaan sitten tehdä samat hommat rahakkaana ylityönä. Ruokailun jälkeen meillä on tapana mennä ruokalevolle nukkumaan, ja hyvinhän se uni maistuukin kun palkka juoksee. Yksi työkaveri on oppinut askeleiden äänistä erottamaan kun pomo kävelee käytävällä ja kun pomo tulee mies ponnahtaa sohvalta pystyyn ja alkaa plarata papereita. Minä en viitsi pomosta välittää kun se on sanonut että jos duunia ei ole niin minkäs sille voi.
Kaikki mahdolliset lisät, korvaukset ja päivärahat lihottavat mukavasti tilipussia ja seinällä on isolla tekstillä kehotus valvoa yhdessä luottamusmiehen kanssa että saa kaikki asiaankuuluvat edut ja lisät.
Näin AY-llike on jäsentensä asioita hoitanut. Eihän tälläinen meno tulisi kuuloonkaan jos olisin jossain vapailla markkinoilla toimivassa yrityksessä, mutta tässä yhteiskunnan rahoittamassa laitoksessa kaikki on mahdollista.
Työnantajan arvostelu on talon tapa ja jos erehtyy kehumaan jotain asiaa saa heti kuulla olevansa väärässä. Työn kehumista pidetään oman porukan pettämisenä ja yleinen negatiivisuus on vallalla. Muutamat liiton miehet istuvat kaikki työpäivänsä etsimässä suurennuslasin kanssa puutteita ja ongelmia työnantajan toiminnasta.
Laiskuus on työpaikan vallitseva tapa. Sanotaan että mitäs työasioista, pääasia että saa omat asiat hoidettua työajalla. Sitten on tapana että hidastellaan asioiden hoidossa jotta voidaan sitten tehdä samat hommat rahakkaana ylityönä. Ruokailun jälkeen meillä on tapana mennä ruokalevolle nukkumaan, ja hyvinhän se uni maistuukin kun palkka juoksee. Yksi työkaveri on oppinut askeleiden äänistä erottamaan kun pomo kävelee käytävällä ja kun pomo tulee mies ponnahtaa sohvalta pystyyn ja alkaa plarata papereita. Minä en viitsi pomosta välittää kun se on sanonut että jos duunia ei ole niin minkäs sille voi.
Kaikki mahdolliset lisät, korvaukset ja päivärahat lihottavat mukavasti tilipussia ja seinällä on isolla tekstillä kehotus valvoa yhdessä luottamusmiehen kanssa että saa kaikki asiaankuuluvat edut ja lisät.
Näin AY-llike on jäsentensä asioita hoitanut. Eihän tälläinen meno tulisi kuuloonkaan jos olisin jossain vapailla markkinoilla toimivassa yrityksessä, mutta tässä yhteiskunnan rahoittamassa laitoksessa kaikki on mahdollista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.