Olen tullut siihen tulokseen että vika täytyy olla jotenkin minussa että kerta toisensa jälkeen minulla on suhde miehen kanssa joka pettää/valehtelee/hakkaa/käyttää henkistä väkivaltaa/manipuloi/ryyppää tms./ei tiedä mitä haluaa/on monta suhdetta samaan aikaan jne.
Ei voi vika olla pelkästään huonossa tuurissa tai miehissä jos ei ole ainuttkaan normaalia tapausta tullut vastaan.
Ei voi vika olla pelkästään huonossa tuurissa tai miehissä jos ei ole ainuttkaan normaalia tapausta tullut vastaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mitäs olet typerä amis joka liikkuu paskasakin parissa.
Taidat olla niitä naisia, jotka kuolaavat vain komeiden ja "jännittävien" renttujen perään? Jokainen vähänkään älykäs tajuaa, että valtaosa niistä tyypeistä on jollain tapaa luonnevammaisia, mutta ilmeisesi naisista on hauskaa hakata päätään seinään?
Ei ole kaikki ollu "jännittäviä" tai komeita tai edes renttuja silloin kun ne on kohdannut.
Ja sulle joka puhut amiksista niin elämä on hieman laajempi juttu mietittäväksi kuin että pelkkä koulutus tai auton kalleus määrittää millanen sä olet ihmisenä.
Älä välitä, "Arasville" pyörii niin pienessä piirissä oman napansa ympärillä, että elämästä se ei saa selville sen "laajuutta" koskaan ikinä. - Sinulle toivon toisenlaisia tyyppejä tulevaisuudessa, tosin se saattaa olla vaikeaa kun itsenikin tuntien tiedän, että tietynlaiset, -tyyliset, -näköiset ... miellyttävät enemmän kuin normitavikset. Eikä mitään mahra vaikka asiainlaidan tietää.
Parisuhteen ongelmissa kuten pettämisessä vika on yleensä molemmissa osapuolissa. Viisas ihminen oppii virheistään eikä toista niitä. Oletko koskaan miettinyt minkä laisiin ihmisiin ihastut? Toinen oleellinen kysymys on että kuinka löyhin perustein ryhdyt suhteeseen ylipäätään? Kannattaa oikeasti miettiä mitä elämältäsi haluat ja millainen mies voisi unelmasi toteuttaa. Tämän jälkeen opettelet pitämään miehen. Jos haluat turvallisen perhe elämän niin valinta kannattaa suunnata hieman nössykämpiin miehiin joita on helppo pitää kurissa. Jos taas pidät enemmän villimmästä elämästä niin kannatta opetella hyväksymään villien miesten paheet kuten pettäminen. Jos mies on tylsä tai hän pettää niin suhteen jatkuminen on edelleen sinusta kiinni ei miehen teoista tai olemuksesta.
Tuo pettämis / valehtelu / henkinen väkivalta viittaisi siihen että mies on tyytymätön suhteessa. En tiedä huomioitko yleensä miestäsi kuinka paljon. Teettekö sellaisia asioita mistä kummatkin pitävät, vai elättekö kummatkin omaa elämää saman katon alla? Tyydytättekö toisianne seksuaalisesti tarpeeksi? Tunteeko mies oman asemansa epävarmaksi kanssasi koska olet aina poissa ja ehkä muiden miesten seurassa? Tuollaisissa tilanteissa voin hyvin kuvitella että mies alentuu moisiin toimiin.
Hakkaaminen kertoo yksinkertaisesti miehen heikkoudesta. Jos ei sanat riitä ilmaisemaan niin tartutaan sitten rajumpiin vaihtoehtoihin. Onko teillä paljon riitoja, kuinka selvitätte asiat? Onko ennen onnistunut puhuminen, aika vai mikä on tepsinyt.
Manipulointi, ryyppääminen ja osaksi myös valehtelu kuuluvat osaksi suomalaisen miehen olemusta. En tosin väitä etteivät naiset harrastaisi manipulointia vielä enemmän valehtelun kera, mutta nyt ei keskitytä siihen aiheeseen. Ryyppääminen on tapa ja nautinto, riippuu tietenkin sitten minkälaisen kumppanin itsellesi otat että kuinka paljon usein ja minkälaista hän ottaa. Tärkeintähän on käytös siinä tilassa, en lähtisi tuomitsemaan ketään vain sen takia että hän ottaa alkoholia tavallista normia enemmän.
Voisin sanoa että et ole etsinyt kunnon miehiä ollenkaan. Ehkä et liiku tarpeeksi laajoissa piireissä ja suhteesi koostuvat vain yhdentyyppisistä ihmisistä. Se että pyörii duunin/koulun ja kodin väliä niin ei paljoa tarjontaa ole. Sama toki pätee aina samoihin baareihin, clubeihin, kahviloihin, puistoihin tai muihin vastaaviin paikkoihin joissa olet tottunut käymään.
Laajenna alueita, tutustu tarkemmin ihmisiin ennen kuin lähdet suhteisiin heidän kanssaan. Pidä hauskaa ja yritä ymmärtää myös miesten näkökantoja asioihin. Yleensä naiset ajaa suhteet rikki nalkuttamalla pienistä asioista jotka miehestä on aivan mitättömiä.
jumppis872 puhut asiaa.
Olen lähtenyt liian helposti suhteisiin. Minusta tuntuu että olen ollut liian sinisilmäinen. Ei varmasti ole ollut tarpeeksi tunteita. Toisaalta hyvä suhde voi kehittyä vähitelleen joten aina tunteetkaan ei ratkaise kaikkia.
Itse olen miettinyt reviirin laajentamista. Mietin vaan että miten sen käytännössä teen. Kuulostaa teoriassa hyvältä teorialta. Että työkuvioiden puitteissa yrittäisin vaikka tutustua tutun tuttuun... tai sitten hankkisin paljon smal talk tuttavia "eri piireistä"..... En ole small talk ihminen ja itseasiassa minun mielestä itsensä korostaminen, tyhjästä jauhaminen ja pinta piirit on ärsyttävimpiä asioita mitä tiedän. Itse uskon että ihmiset ovat ulkoisista puitteista huolimatta vain ihmisiä, ulkoiset puitteet tai "piirit" ei määritä sitä onko ihmisellä hyvä sydän tai arvoja.
Totta on että en ole etsinyt tarpeeksi ja keskittyneesti. Hieman on mennyt "lipan alta" mutta toisaalta on aina jälkikäteen helppo ajatella että joku juttu olisi voinut tehdä toisin. Vaikkapa että en sitten olisi antanut mahdollisuutta tälle miehelle mutta mitä jos olisikin käynyt toisin, että annoin mahdollisuuden ja paljastui että kyseessä on hyvä mies.
Jos joutuisin elämään loppuelämäni manipuloivan ihmisen kanssa tulisin hulluksi. Se vaan ei voi tulla kyseeseen. Jos ihmisella ei ole selkärankaa ja kykyä olla normaali oma itsensä ja elämää elämäänsä sellaisena kuin se on niin sitten on parempi että elää sitä elämää ilman minua.
Ryyppäämisestä olen oppinut vihdoin sen että jatkossa katson tarkkaan kuinka TÄRKEÄ asia juominen on. Toisille ihmisille vaikka urheilu on tärkeysjärjestyksessä tärkeä asia. Jos juominen on olennaisimpia asioita mikä miehelle tuo elämän sisältöä niin kyllä minusta se ei kovin paljoa lupaa miehestä. Haluaisinko ottaa riskin että sellainen mies jolle juominen on tärkeä asia olisi lasteni isä.... Toki juhliminen on ok välillä, olennaista on se kuinka tärkeää se on. Tai ylipäätää mitkä asiat on tärkeitä ko. ihmiselle. ''
Minulla on ollut aika lyhyitä suhteita ja tällää hetkellä ei ole suhdetta. Ei oikein ole tullut edes suhteessa sitä vaihetta että mietitään niin pitkälle että huomioidaanko toista vai ei.... jutut on loppunut jo ennenkun ne on alkanut. Toisinsanoen en ole lähtenyt suhteeseen kun tullut epäilyttäviä tapauksia vastaan. Tai olen lähtenyt mutta en ole lähtenyt täysillä mukaan ja jutut on ollut lyhyitä. Uskon että joskus kun rakastun ja ihastun huomion miehen ja rakastan miestäni. Minulla on monta hyvää ystävää ja olen saanut paljon ihmisiltä palautetta siitä että olen lämmin ja hyväsydäminen ihminen. Ja kyllä, seksi on tärkeää ja haluan sitä paljon, en usko että se on ongelma.
Ihmettelen vaan omaa valintaprosessiani että kuinka aina sattuu ne kaikkein oudoimmat tapaukset tulemaan vastaa. Reviiri.... missä sitten todella tapaisi ihmisiä jotka olisi parempia.... onko kirjasto tai tutun harrastekaverin tuttu sitten hyväsydämisempi kuin ihminen jonka on tavannut joissain aiemmissa paikossa.
Ehkä en vaan keskity etsimiseen tai sitten en ihastu.... en tiedä, ikuisuuskysymys. Olisi vaan kiva kun kerrankin tulisi vastaan NORMAALI TASAPAINOINEN MIES.
Josko vika on siinä, että keskityt liikaa miestä hakiessa siihen mitä et halua miehen olevan, sen sijaan, että olisit miettinyt sitä mitä todella haluat ja kaipaat toiselta tulevaisuudessa. Tai jos keskityt sellaisiin asioihin, joilla ei normaalisti pitäisi olla suhteen toimivuuden kannalta merkitystä. Tarkoitan sitä, että ehkä annat aikaisemmista huonoista kokemuksista johtuen plussaa, jostakin suhteen toimivuuden kannalta ei niin merkittävästä asioista, (esim. absoluuttius vs. kohtuukäyttö), jonka takia sinulta sitten jää toisen huonot puolet huomaamatta (koska ne mitkä näet hyvinä antaa anteeksi huonoja).
Toisaalta olet kuintekin itse paras arvioimaan sitä, mikä kyseisiä miehiä on yhdistänyt, eli miksi olet ihastunut juuri heihin ja päätynyt heidän kanssa yhteen. Jotain samankaltaisuusta heissä kai kuitenkin on ollut, joka on aiheuttanut vetoa.
Erittäin hyvä huomio että keskityn liikaa pieniin positiivisiin asioihin huomioimatta isompia negatiivisia juttuja ja taas keskityn toisaalta liikaa pieniin negatiivisiin pieniin asioihin huomioimatta isompia positiivisia asioita. Tietynlainen "sokea piste" itselläni. Tuota en ole tullut ajatelleeksi!
Kai kyse on myös siitä kuinka paljon itseään arvostaa.... että onko ok sellainen tilanne jossa itsellä on paha olla ja on vaan toisen kanssa ettei tule toiselle paha olo, tai hyväksyy asioita joita ei oikeasti haluaisi hyväksyä. En enää ikinä tee niin. Pitää vaan luoda selkeä käsitys itselle siitä missä tilanteessa voi olla ja missä tilanteessa ei voi olla ja mitä elämältään haluaa.
että niiden täytyy tulla keskustelupalstalta kysymään itsestäänselviä neuvoja vastaukseksi? Nainen itsekin tietää missä on vika mutta silti pitää tulla tänne varmistamaan ajatteleeko toisetkin samoin?
Nainen, kuten aloittaja, kuitenkin kykenee järkevään ajatteluun. Mies taas näkevät ongelmiensa ratkaisun ja syiden olevan kaikissa muissa kuin itsessään. MOT.
mutta ku sua ei koskaa kiinnosta sellaiset miehet, ne on liian kilttejä, fiksuja ja tasa-arvoisia sulle. Sä haluat leikkiä passiivista prinsessaa joka otetaan ronskisti sängyn laitaa vasten. Syytä ittees vaan. :)
Pitää kai jatkossa olla itse aktiivinen ja valitsijan roolissa eikä niin että mies valitsee mut vaan mä valitsen ja isken miehen koska jos oon "passiivinen prinsessa" tulos on se että vastaan tulee vaan toinen toistaan käsittämättömämpiä tapauksia. Jotenkin sitä on aina ajatellu että mies on sukupuoliroolin puitteissa se aktiivinen osapuoli joka valitsee ja iskee mutta ei auta nyt sukupuoliroolit. Mua ei uskalla yksikään täysipäinen iskeä joten on otettava ohjat omiin käsiin. Kun kerta jopa tiedän mitä haluan ja mitä etsin niin ei muuta kuin iskemispuuhiin.
Sulle sinä negatiivinen ajattelija joka ihmettelet että pitääkö mun tulla varmistelemaan tänne keskustelupalstalle asioita joita jo tiedän niin kysyn vaan mitä sua haittaa keskustelu? Haittaako sinua sen lisäksi myös äänet ja kirkkaat valot? Toisten kanssa keskustelemalla saattaa oppia uutta, onko se niin kauheaa? Ehkä on muitakin ihmisiä olemassa jotka ovat tulleet tiensä päähän tietynlaisesta tavasta elää ja haluaa keskustella asiasta.
Mä kun tajusin että ei oo tullu täysipäisiä vastaan niin haluan pohtia asiaa mistä moinen johtuu koska ei voi olla syy pelkässä tuurissa tai miehissä jos kerta toisensa jälkeen tulee aina vaan kummallisempia tapauksia vastaan. Ehkäpä pelkään todellista suhdetta ja sit vaan hengailen tyyppien kanssa jotka mut iskee kun ei oo muutakaan tekemistä. Mun pitää alkaa yrittämään, koska jos oon tällanen "passiivinen prinsessa" niin ei siitä hyvä seuraa.