Nord Stream sai viimeisen tarvittavan luvan suurhankkeeseensa myös Suomen viranomaisilta. Ruotsin edustalla putkea lasketaan mereen jo huhtikuussa, kirjoittaa Anna-Riitta Sippola, H.S.
Saksalais-venäläinen kaasuputkiyhtiö sai perjantaina viimeisen tarvitsemansa luvan kaasuputken rakentamiseksi Viipurin länsipuolelta Saksan Greifswaldiin.
Rakentaminen alkaa eri kohdista. Huhtikuussa työt käynnistyvät Ruotsin reittiosuuden puolivälistä pohjoiseen päin.
Kesäkuussa putken laskeminen alkaa Suomenlahdella. Sitä ennen reitille on aseteltu kiviainesta putken tarvitsemiin tukipenkereisiin.
Aikatauluun vaikuttaa muun muassa se, että lintujen pesimistä tai kalojen kutua ei saa häiritä. Putkea laskemassa on kaksi tai kolme alusta kerrallaan, ja valmista syntyy kahdesta kolmeen kilometriä päivässä laivaa kohti. Kaasu alkaa virrata ensimmäistä putkea pitkin Saksaan jo ensi vuonna, ja rinnakkaisputki on valmis 2012.
Miinojen ja muiden sotatarvikkeiden raivaus reitiltä aloitettiin jo loppuvuodesta, mutta keskeytettiin tammikuussa. Jäiden lähdettyä työ käynnistyy uudelleen. Työ on normaalia miinanraivausta hitaampaa: sitä saa tehdä vain melko tyynellä säällä, päivänvalossa ja kun hylkeet on saatu hätisteltyä alueelta pois.
Mereltä tuleva putki liitetään Gazpromin kaasuputkeen Portovajassa Karjalassa. Kaasun lähteenä ei ole mikään tietty kenttä, vaan se tulee Gazpromin tuottamana Venäjän kaasuverkosta.
Merenkulun turvaamiseksi kutakin putkenlaskupaikkaa ympäröi muutaman kilometrin suojavyöhyke.
Viimeisen, vesilakiin perustuvan luvan Nord Streamille myönsi vuoden vaihteessa perustettu Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Virastoon on liitetty lupaa aiemmin valmistellut Länsi-Suomen ympäristölupavirasto.
Suomen hallitus myönsi jo marraskuussa omasta puolestaan luvan putken vetämisestä Suomen talousvyöhykkeelle.
Ruotsi, Saksa, Tanska ja Venäjä ovat jo lupansa antaneet.
Aluehallintoviraston neljän ympäristöneuvoksen lupapäätöstä edelsi pitkä prosessi, jonka aikana Nord Stream muutti ja täsmensi hakemustaan. Ympäristöneuvos Mika Seppälän mukaan olennaista oli esimerkiksi se, että osassa Suomenlahtea putken laskemiseen käytetään ei-ankkuroivaa alusta, joka ei myllää merenpohjaa ankkuroivan aluksen tavoin.
Ratkaisun takia raivattavien sotatarvikkeiden määrä väheni selvästi.
Raivauksessa, kiviainesten kasaamisessa ja putkilinjan laskemisessa meren pohjasta lähtee liikkeelle haitallisia aineita, kuten dioksiinia ja metalleja sekä ravinteita. Niiden merkityksen pohtiminen oli lupamenettelyn hankalimpia kohtia.
Vaikutusten arvioitiin jäävän sellaisiksi, ettei meriluonnolle aiheudu pitkäaikaisia haitallisia muutoksia. Ratkaisussa todetaan, että rakennusaikana vapautuvat ravinteet ja ympäristölle haitalliset aineet vaikuttavat Suomenlahdella 5–10 vuotta ennen kuin olosuhteet palautuvat ennalleen.
Erillisiä määräyksiä Nord Streamille annettiin muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden hylkyjen suojaamiseksi.
Kalastukselle aiheutuvien haittojen vuoksi Nord Stream joutuu maksamaan vuosittaista 30 000 euron kalatalousmaksua. Ammattikalastajien kanssa Nord Stream on jo sopinut rahakorvauksesta.
Yhtiö sai luvan aloittaa työt heti, ennen päätöksen tuloa lainvoimaiseksi. Luvasta voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jos oikeus katsoisi, että lupaa ei voikaan antaa, työt pitää keskeyttää, ja on harkittava miltä osin merenpohjaa palautetaan entiselleen. Aluehallintoviranomainen määräsi myös, että Nord Streamin on talletettava virastoon 70 miljoonan euron vakuus. Rahat käytettäisiin jälkien korjaamiseen, jos putkihanke kaatuu valituksiin.
Saksalais-venäläinen kaasuputkiyhtiö sai perjantaina viimeisen tarvitsemansa luvan kaasuputken rakentamiseksi Viipurin länsipuolelta Saksan Greifswaldiin.
Rakentaminen alkaa eri kohdista. Huhtikuussa työt käynnistyvät Ruotsin reittiosuuden puolivälistä pohjoiseen päin.
Kesäkuussa putken laskeminen alkaa Suomenlahdella. Sitä ennen reitille on aseteltu kiviainesta putken tarvitsemiin tukipenkereisiin.
Aikatauluun vaikuttaa muun muassa se, että lintujen pesimistä tai kalojen kutua ei saa häiritä. Putkea laskemassa on kaksi tai kolme alusta kerrallaan, ja valmista syntyy kahdesta kolmeen kilometriä päivässä laivaa kohti. Kaasu alkaa virrata ensimmäistä putkea pitkin Saksaan jo ensi vuonna, ja rinnakkaisputki on valmis 2012.
Miinojen ja muiden sotatarvikkeiden raivaus reitiltä aloitettiin jo loppuvuodesta, mutta keskeytettiin tammikuussa. Jäiden lähdettyä työ käynnistyy uudelleen. Työ on normaalia miinanraivausta hitaampaa: sitä saa tehdä vain melko tyynellä säällä, päivänvalossa ja kun hylkeet on saatu hätisteltyä alueelta pois.
Mereltä tuleva putki liitetään Gazpromin kaasuputkeen Portovajassa Karjalassa. Kaasun lähteenä ei ole mikään tietty kenttä, vaan se tulee Gazpromin tuottamana Venäjän kaasuverkosta.
Merenkulun turvaamiseksi kutakin putkenlaskupaikkaa ympäröi muutaman kilometrin suojavyöhyke.
Viimeisen, vesilakiin perustuvan luvan Nord Streamille myönsi vuoden vaihteessa perustettu Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Virastoon on liitetty lupaa aiemmin valmistellut Länsi-Suomen ympäristölupavirasto.
Suomen hallitus myönsi jo marraskuussa omasta puolestaan luvan putken vetämisestä Suomen talousvyöhykkeelle.
Ruotsi, Saksa, Tanska ja Venäjä ovat jo lupansa antaneet.
Aluehallintoviraston neljän ympäristöneuvoksen lupapäätöstä edelsi pitkä prosessi, jonka aikana Nord Stream muutti ja täsmensi hakemustaan. Ympäristöneuvos Mika Seppälän mukaan olennaista oli esimerkiksi se, että osassa Suomenlahtea putken laskemiseen käytetään ei-ankkuroivaa alusta, joka ei myllää merenpohjaa ankkuroivan aluksen tavoin.
Ratkaisun takia raivattavien sotatarvikkeiden määrä väheni selvästi.
Raivauksessa, kiviainesten kasaamisessa ja putkilinjan laskemisessa meren pohjasta lähtee liikkeelle haitallisia aineita, kuten dioksiinia ja metalleja sekä ravinteita. Niiden merkityksen pohtiminen oli lupamenettelyn hankalimpia kohtia.
Vaikutusten arvioitiin jäävän sellaisiksi, ettei meriluonnolle aiheudu pitkäaikaisia haitallisia muutoksia. Ratkaisussa todetaan, että rakennusaikana vapautuvat ravinteet ja ympäristölle haitalliset aineet vaikuttavat Suomenlahdella 5–10 vuotta ennen kuin olosuhteet palautuvat ennalleen.
Erillisiä määräyksiä Nord Streamille annettiin muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden hylkyjen suojaamiseksi.
Kalastukselle aiheutuvien haittojen vuoksi Nord Stream joutuu maksamaan vuosittaista 30 000 euron kalatalousmaksua. Ammattikalastajien kanssa Nord Stream on jo sopinut rahakorvauksesta.
Yhtiö sai luvan aloittaa työt heti, ennen päätöksen tuloa lainvoimaiseksi. Luvasta voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jos oikeus katsoisi, että lupaa ei voikaan antaa, työt pitää keskeyttää, ja on harkittava miltä osin merenpohjaa palautetaan entiselleen. Aluehallintoviranomainen määräsi myös, että Nord Streamin on talletettava virastoon 70 miljoonan euron vakuus. Rahat käytettäisiin jälkien korjaamiseen, jos putkihanke kaatuu valituksiin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.