Jos yhtään tykkäät minusta Mies, niin tule kertomaan se mulle. Tämä tilanne on piinallinen. Olen jo aivan sekaisin sinusta ja ajattelen sua päivin öin. Mutta jos et musta sittenkään välitä, niin älä enempää sitten härnää minua niillä ihanilla ruskeilla silmilläsi. Haluan niin paljon muutakin, kuin pelkkiä katseita.
Tää ei oo enää kivaa
37
10954
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kokenut työpaikalla. Mies "härnää" ja huomio kaikin tavoin. Niinkuin mies pitäisi omassa otteessaan minua. Hän herättää toistamiseen tunteeni ja sitten nauttii, miten reagoin. Olen hämmentynyt ym. Valmiimpaa ei kuitenkaan tullut meidän välillemme! Oli kai vain tuo samanlainen taktiikka päällä miehen puolelta. Siinä hän sitten sai seurata ja todeta, miten tunteeni heräsivät häntä kohtaan. Oli monta tukalaa tilannetta..Nämä ovat tänä päivänä jo muistojani.
Just tontapasta olen kokenut myös minä. Ei niin kivaa, koska tunnen että mies vaan halusi kokeilla ja höynäyttää. Jospa hän ihastuu johonkin naiseen vastaavassa tilanteessa ja sen jälkeen ei saakaan vastakaikua.
Tai sitten olette varattuja, eikä hän pysty sen takia toimimaan vaikka haluaisi.
No niin ollaan molemmat varattuja. Tämä koko tilanne tekee mut niin pohjattoman surulliseksi, koska tiedän että hän olisi minulle se oikea. Olemme kavereita, mutta en tiedä, mitä hän minusta tarkemmin ajattelee.
Mikä siinä on ongelma? Erotkaa tahoillanne, mitä siinä valitatte varattumuuttanne.
No en nyt viitsis alkaa itseäni nolaamaan, jos nämä tunteet onkin täysin yksipuolisia. Toisaalta tajuan, että mitään ei tällä valituksellakaan saavuta. Mitään lapsia tähän kuvioon ei liity, mutta molemmilla on avopuoliso.
Mikä tämän "oikean" nimi on jos saa kysyä ? :)
Hän on se oikea. Olen tiennyt sen suunnilleen siitä saakka, kun ensi kerran tavattiin. Sellainen ruskeasilmäinen nuorehko mies Helsingistä.
Vastaavanlainen tilanne täällä myös. Nainen näyttäisi järjestävän tilanteita nähdessämme - en vain ole aivan varma tarkoitusperästä.
Ainakaan meikäläinen ei kohta tiedä, miten päin välillä olisi kohdatessa / jutellessa. Tarpeeksi kun ajatusta pyörittelee, niin siitä saa paisutettua itselleen ongelman. Itse kun olen hänestä kiinnostunut.
Hupaisaa kyllä mutta juuri kun olen päättänyt, että - antaa olla -, niin taas sitten tulee tilanteita eteen.
Ainut ratkaisu olisi, että suoraan kysyisi yhdessä tilanteessa asian oikean laidan.
Kivi voisi vierähtää molempien tai ainakin minun hartioilta.
Noh, ratkeaa tämäkin tilanne viimeistään syksyllä kun vaihdan työpaikkaa...
Missä päin Suomea sinua härnätään?