Eli onkohan muilla ollut tälläisiä oireita ja mikä on mahtanut diagnoosi olla:
Olen 20 vuotias nainen ja kärsinyt selkäkivuista jo vuosesta 2003. Tuolloin kipu sijoittui yläselkään ja niskoihin, fysioterapeutin mukaan huonoista jalka-asennoista johtuen. Kipuilu jäi muutamaksi vuodeksi täysin, mutta 2006 diagnosoidun hiivasyndrooman jälkeen selkäkivut alkoivat taas vaivata.
Kipuilu sijottuu ala- ja ristiselkään enimmäkseen. Yleensä kipu alkaa alaselän jomotuksena, mutta pidempään jatkuttuaan jännitän selkää ja kipu leviää ylemmäs. Pahinta selälle on pitkä paikallaan istuminen ja makaaminen, kävely yleensä helpottaa oloa ainakin muutamaksi tunniksi. Toisinaan harvemmin jomottavan kivun lisäksi tuntuu vihlaisuja etenkin kun selkä venyy tai kun yritän sitä rentouttaa. Joskus kivut saattavat olla lievempiä tai jopa olemattomia muutaman viikon ajan, mutta palaavat milloin lievinä milloin voimakkaina.
Lääkärissä olen vaivan takia juossut vuodestä 2006 asti. Silloin selästä otettiin magneettikuvat, mutta välilevynpullistumaa tai muuta ihmeellistä ei löytynyt. Vieläkään ei vaivaan ole syytä löytynyt, tulehduskipulääkekuureja, lihasrelaksantteja ja kolmiollisia kipulääkkeitä on määrätty. Kaikkia olen kokeillut, mutta hyöty on ollut niin mitätön etten niitä nykyään ota muutoin kuin pakon edessä. Muutama lääkäri on jo vihjaissut että vian on pakko olla päänupissa, mutta ei kukaan ole nyt viime vuosina erityisemmin tutkinut (eli uusia magneettikuvia/röntgeniä ei ole otettu). Fysioterapiaankaan en lähetettä saanut, ei kuulemma ole tarvetta. Liikuntaakin harrastan säännöllisesti jotta kivut olisivat siedettävämmät.
Mielenkiintoisinta kipuilussa on, että pystyn toimimaan melko normaalisti ts. kumartelu tai tavaroiden nostelu ja muu ei satu. Mielestäni tälläinen ei ole enää normaalia, nytkin kivut ovat niin pahoja etten koulussa tunneilla pysty normaalisti olemaan. Apua ei ole löytynyt yksityiseltä eikä yleiseltä puolelta, joten mitähän seuraavaksi..
Olen 20 vuotias nainen ja kärsinyt selkäkivuista jo vuosesta 2003. Tuolloin kipu sijoittui yläselkään ja niskoihin, fysioterapeutin mukaan huonoista jalka-asennoista johtuen. Kipuilu jäi muutamaksi vuodeksi täysin, mutta 2006 diagnosoidun hiivasyndrooman jälkeen selkäkivut alkoivat taas vaivata.
Kipuilu sijottuu ala- ja ristiselkään enimmäkseen. Yleensä kipu alkaa alaselän jomotuksena, mutta pidempään jatkuttuaan jännitän selkää ja kipu leviää ylemmäs. Pahinta selälle on pitkä paikallaan istuminen ja makaaminen, kävely yleensä helpottaa oloa ainakin muutamaksi tunniksi. Toisinaan harvemmin jomottavan kivun lisäksi tuntuu vihlaisuja etenkin kun selkä venyy tai kun yritän sitä rentouttaa. Joskus kivut saattavat olla lievempiä tai jopa olemattomia muutaman viikon ajan, mutta palaavat milloin lievinä milloin voimakkaina.
Lääkärissä olen vaivan takia juossut vuodestä 2006 asti. Silloin selästä otettiin magneettikuvat, mutta välilevynpullistumaa tai muuta ihmeellistä ei löytynyt. Vieläkään ei vaivaan ole syytä löytynyt, tulehduskipulääkekuureja, lihasrelaksantteja ja kolmiollisia kipulääkkeitä on määrätty. Kaikkia olen kokeillut, mutta hyöty on ollut niin mitätön etten niitä nykyään ota muutoin kuin pakon edessä. Muutama lääkäri on jo vihjaissut että vian on pakko olla päänupissa, mutta ei kukaan ole nyt viime vuosina erityisemmin tutkinut (eli uusia magneettikuvia/röntgeniä ei ole otettu). Fysioterapiaankaan en lähetettä saanut, ei kuulemma ole tarvetta. Liikuntaakin harrastan säännöllisesti jotta kivut olisivat siedettävämmät.
Mielenkiintoisinta kipuilussa on, että pystyn toimimaan melko normaalisti ts. kumartelu tai tavaroiden nostelu ja muu ei satu. Mielestäni tälläinen ei ole enää normaalia, nytkin kivut ovat niin pahoja etten koulussa tunneilla pysty normaalisti olemaan. Apua ei ole löytynyt yksityiseltä eikä yleiseltä puolelta, joten mitähän seuraavaksi..
Vastaukset 5
Vanhimmat
.. on nyt noin vuoden verran jatkuneet rinta- ja kylkipistokset vasemmalla puolella. Sydänfilmistä ei löytynyt mitään hälyttävää joten epäilen pistosten liittyvän selän ongelmiin.
Vastaavia kokemuksia on ollut myös minulla.
Kovin on sinuakin tutkittu, eikä mitään ongelmia ole havaittu!
Voisiko tuolta linkistä löytyä apua kipuihisi, jotka ovat osoittautuneet jo ratkaisemattomiksi ongelmiksi?
Monille, myös minulle, noiden käsittelyjen avulla viimeinkin alkoi apua löytymään.
Vaikka vastustajiakin on.
Etenkin noiden hoitojen kannattajien keskuudessa, joita olet jo runsaasti kokeillutkin.
http://www.kansanlaakintaseura.fi/
Itse sain pysyvän avun kirolta.
http://www.kiropraktikkoliitto.fi/
Olen sinua vanhempi, mutta ihan sama riesa mullakin. Mut tutkittiin monta vuotta sitten, ei löytynyt mitään muuta kuin nivelten yliliikkuvuutta (Hyvin tyypillistä naisilla lantion seudulla. Raskauden aika kropan pitääkin joustaa). Päätin silloin, että lääkkeitä en ala syömään. Jos vikaa ei löydy, niin se täytyy olla itse hoidettavissa.
Joten...
Jumppaa kotona joka toinen päivä.
Nyt 6 vuotta takana ja kipeydyn vasta jos en jumppaa. Ei rajoita elämää, pysyy kroppakin timminä. ;) Kysy ohjeet fysioterapeutilta. Liikkeiden ei tarvitse olla monimutkaisia, voi olla sellaisia isometristä lihasharjoitteita mukana ja tärkeintä vahvistaa niveliä ympäröiviä lihaksia.
Mulla kipu tulee alaselkään ja SI-nivelten ympärille. Samalla myös yläkroppa alkaa jäykistyä (jos jättää jumpat väliin). Pahimmillaan en saanut hengitettyä kunnolla ja olin jotenkin kierossa (tuntui siltä).
Tsemppiä! Aloita jo huomenna. Tiedän, aloitus on yhtä tuskaaaaaaaaaaaaaaa. Mutta muuta tietä ei ole.
Tuossa joku suositteli kiropraktikkoa. Kokeilin silloin kipuvaiheessa ja se toi hetkellisen avun. Kiropraktikko oli koulutettu (Huom, täytyy olla koulutettu. Hoidoissa on halvaantumisriski!) ja hän sanoi, ettei niveliä auta pitkään niksautella, ne löystyy lisää. Hän ohjasi jumppaamaan ja sillä tiellä nyt olen. Hyvä valinta.