Minä olen tätä palstaa hetken seuraillut ja on ketjun aloitus mikä tahansa, niin lopulta se menee typeräksi väännöksi ykkösten ja kakkosten välillä. Ihan ymmärrettävää sinänsä, onhan asia hyvinkin arka. Kukapa meistä haluaisi tulla petetyksi ja/tai syrjäytetyksi toisen takia. Ja samaltahan se kakkosista tuntuu kun sitä ykköstä ei noin vain jätetäkään. Kuitenkin suurin osa meistä haluaisi sen jakamattoman huomion ja rakkauden. Suurin osa sivusuhteista kun kuitenkin alkaa vahingossa. Tai ainakaan sen vaikutuksen laajuutta ei ymmärretä. Kuvitellaan että ne tunteet voi pitää jotenkin kurissa, tai että sen ykkösen olemassaolon voi sivuuttaa.
Typerän näistä ketjujen taisteluista tekee ne täysin lapselliset syyttelyt. Pettäminen on kurjaa. Se on fakta. Samoin se, että sitä tapahtuu. Fakta on myös se, että aina jotain sattuu ja useammin kaikkia kolmea. Ja koska se tekee niin kipeää, niin sehän se irroittaa ne haukut puolin ja toisin. (Ja enteeksi nyt yleistys, että kyseessä on kaksi naista yksi mies. Mutta näistä täällä väännetään eniten. Miehet eivät vaan kai nosta siitä niin suurta haloota.)
Kakkosille: Älä usko niitä miehen puheita. Vaimo ei ole niin paha kuin sinulle kerrotaan. Ja kyllä siellä kotonakin harrastetaan seksiä ja on niitä hyviä hetkiä. Tietenkin sinulle kerrotaan ne huonot puolet. Senhän haluatkin kuulla. Ja omatunto antaa pienen hengähdystauon kun voit ajatella ettei toisella ole hyvä kotona. Mutta kyllä. Tämä mies voi olla sinuun rakastunut, siitäkin huolimatta ettei voi vaimoaan jättää. Sinä täytät jonkun aukon hänen elämässään. Sinusta voi tulla joku päivä ykkönen, mutta se tie on hiton raskas. Hyvin todennäköisesti jompi kumpi luovuttaa ennen sitä. Joskus siellä kotona ei tosiaan ole hyvin, mutta rohkeus ei riitä lähteä. Ja kun sinä hyväksyt sen kaksoiselämän, niin miehen ei koskaan tarvitse kerätäkään rohkeutta.
Ykkösille: Ei ne kakkoset ole väkisin miestäsi vietellyt. Ja kyllä hän potee huonoa omaatuntoa. Kakkoset eivät yleensä ajattele sinua. On pakko olla ajattelematta, koska harva on niin paatunut, etteikö omatunto soimaisi. Harva kakkonen haluaa sen varatun miehen ja he yrittävätkin päästä eroon suhteesta. Mutta monet ovat tässä vaiheessa jo rakastuneet. Ja harvoin kyseessä miehesi ja kakkosen välissä on pelkkä seksi. Ainakaan silloin kun suhde jatkuu, eikä pettäminen ole kertaluontoista. Mutta helpompi on uskoa sen miehen kertomista huonoista kotioloista kun oikeasti pysähtyä ajattelemaan asioita.
Joskus ihmiset eivät sovi toisillee ja on parempi erota. Joskus avioliitossa tulee huono hetki ja toinen pettää. Joskus siitä päästään yhdessä yli, joskus ei. Me emme tiedä mikä kenenkin tarina on. Me voimme vaan heijastaa kaikkea itsemme kautta. ja parasta olisi, että ihmiset olisivat rehellisä toisilleen. Valehtelu puolin ja toisin jatkaa vaan näitä kolmiodraamoja ja pidentää sitä pahaa oloa.
Tapelkaa nyt.
Typerän näistä ketjujen taisteluista tekee ne täysin lapselliset syyttelyt. Pettäminen on kurjaa. Se on fakta. Samoin se, että sitä tapahtuu. Fakta on myös se, että aina jotain sattuu ja useammin kaikkia kolmea. Ja koska se tekee niin kipeää, niin sehän se irroittaa ne haukut puolin ja toisin. (Ja enteeksi nyt yleistys, että kyseessä on kaksi naista yksi mies. Mutta näistä täällä väännetään eniten. Miehet eivät vaan kai nosta siitä niin suurta haloota.)
Kakkosille: Älä usko niitä miehen puheita. Vaimo ei ole niin paha kuin sinulle kerrotaan. Ja kyllä siellä kotonakin harrastetaan seksiä ja on niitä hyviä hetkiä. Tietenkin sinulle kerrotaan ne huonot puolet. Senhän haluatkin kuulla. Ja omatunto antaa pienen hengähdystauon kun voit ajatella ettei toisella ole hyvä kotona. Mutta kyllä. Tämä mies voi olla sinuun rakastunut, siitäkin huolimatta ettei voi vaimoaan jättää. Sinä täytät jonkun aukon hänen elämässään. Sinusta voi tulla joku päivä ykkönen, mutta se tie on hiton raskas. Hyvin todennäköisesti jompi kumpi luovuttaa ennen sitä. Joskus siellä kotona ei tosiaan ole hyvin, mutta rohkeus ei riitä lähteä. Ja kun sinä hyväksyt sen kaksoiselämän, niin miehen ei koskaan tarvitse kerätäkään rohkeutta.
Ykkösille: Ei ne kakkoset ole väkisin miestäsi vietellyt. Ja kyllä hän potee huonoa omaatuntoa. Kakkoset eivät yleensä ajattele sinua. On pakko olla ajattelematta, koska harva on niin paatunut, etteikö omatunto soimaisi. Harva kakkonen haluaa sen varatun miehen ja he yrittävätkin päästä eroon suhteesta. Mutta monet ovat tässä vaiheessa jo rakastuneet. Ja harvoin kyseessä miehesi ja kakkosen välissä on pelkkä seksi. Ainakaan silloin kun suhde jatkuu, eikä pettäminen ole kertaluontoista. Mutta helpompi on uskoa sen miehen kertomista huonoista kotioloista kun oikeasti pysähtyä ajattelemaan asioita.
Joskus ihmiset eivät sovi toisillee ja on parempi erota. Joskus avioliitossa tulee huono hetki ja toinen pettää. Joskus siitä päästään yhdessä yli, joskus ei. Me emme tiedä mikä kenenkin tarina on. Me voimme vaan heijastaa kaikkea itsemme kautta. ja parasta olisi, että ihmiset olisivat rehellisä toisilleen. Valehtelu puolin ja toisin jatkaa vaan näitä kolmiodraamoja ja pidentää sitä pahaa oloa.
Tapelkaa nyt.
Vastaukset 5
Vanhimmat
oli loistava kirjoitus. EI mitään lisättävää.
Joskus tuntuu että miehet pääsevät näissä liian helpolla. Vaimot pitävät kiinni kynsin hampain ja kakkoset ymmärtävät. Eikähän se tyhmä ole joka hyväksi sitä käyttää...
Ja vaikka kuinka uhmakkaita täällä ollaankin, niin surullisia naisia on paljon puolin ja toisin. (On tietysti niitäkin, joille järjestely ihan oikeasti sopii, mutta veikkaan, että heitä on todellisuudessa hyvin vähän.)
Entäs kun se petturi ei hauku puolisoaan ja kerro, että elämä on tämän kanssa huonoa? Jos se kertoo viihtyvänsä kotona? Entä jos kakkonen tulkitsee asiat? Näkee ja vääntää totuuden toisin päin?
Kenessä vika? Kakkosessa joka uskoo mitä haluaa, riippumatta mitä sanotaan oikeasti? Pettäjässä joka ei väännä asiaa rautalangasta? Kenen vika on kun kakkonen itkee elämänsä suurimman rakkauden perään ja itkee itsensä iltaisin uneen pettyneenä kun toinen ei luopunutkaan puolisostaan.
En ole se vaimo, vaan höynäytetty kakkonen. Itseni höynäyttämä. Rakkaus, tai luulo raukkaudesta, sekoittaa kyllä kakkosenkin aivot. Siksi en enää sekoa ukkomiehiin. Yhdet itkut yhden perään riitti.
Tyhmä on joka ei opi. Ei oo järkeä syytellä sen enempää vaimoja kuin kakkosia. Eiköhän tässä elämässä riitä omissakin asioissa ihan riittävästi työsarkaa. Ainakin mulla, joten vaimot mun mielestä ihmisiä siinä missä me rakastajattaretkin. Turha vääntää veistä toisen haavoissa. Ei siitä saa kun paskan olon jokainen.
Sanoit asiat juuri niin kuin ne on.En tässä halua haukkua kakkosia,mutta itseäni on suunnattomasti mietityttänyt sellainen asia,että kun varattu mies tapaaa sinkkunaisen,tapaillaan ensin kaveri pohjalta ja sitten huomataankin että ollaan rakastuneita. Aletaan tapaileen vaimolta salaa,mukaan tulee tietysti myös seksi ja se rakastuneitten läheisyys. Suhde kestää vuosia,kakkonen kärsii kun joutuu rakkaansa jakamaan asiasta tietämättömän vaimon kanssa.Pyytää aian välillä miestä eroamaan,mies vetoaa lapsiinsa.No vuosien aikana lapset kasvaa ja edelleenkään mies ei eroa ja vaimo ei tiedä asiasta. Miten ihmeessä joku PYSTYY kun toista rakastaa,jatkaan salasuhteessa kun toinen ei eroa,sitä en ikinä ymmärrä.En koskaan itse kykenisi jakamaan rakastani toisen kanssa,en koskaan.voisiko joku kakkonen jolla on ollut tai on tälläinen tilanne,kertoamiten tuohon pystyy.
Se on helvetinmoista itsensä huijaamista. Pahinta aikaa koko mun elämässä. Mutta kun en pystynyt irrottautumaan. En vaikka yritin käydä treffeillä, vaikka vannoin ja tein mitä. Oikeasti se vuosi oli yhtä helvettiä. Miksi jaksoin? Siksi koska se mies on minun toinen puoliskoni. Siksi koska jotain erityistä meidän välillä oli. Mies teki koko ajan lähtöä, ja aina se siirtyi joulun, synttäreiden tms. takia. Enkä mä vaan halunnut ymmärtää miksi ei lähde siitä huonosta suhteesta. Ja mä itkin itseni iltaisin uneen niin monta kertaa. Ja aamulla päätin että nyt loppuu. Kolme päivää me pystyttiin erossa olemaan pisimmillään. Joku miettii että yritettiinkö edes. Eikä se enää ollut salassa vaimoltakaan.
Niin miksi sitä jaksoi. Siksi että se mies on ny tuossa. Mun vierellä. "Olisitko elämäni viimeinen rakkaus..." Vaan koskaan, en koskaan mä en siihen tilanteeseen itseäni ajaisi. Enkä kenellekään sitä voi suositella.