Kriisejä on kaikenlaisia, meillä niitä on ollut miljoonia 10 vuoden sisällä, ja jotenkin ollaan selvitty. Nyt on taas kriisi, joka kärjistyy päivä, päivältä. Mies ei oo käyny konkreettisesti duunissa 6kk, hoitanu asioita kotoa käsin. Tässä kaksiossa alkaa pinna kiristyä, kun toinen "MAKOILEE" sohvalla päivät pitkät. Itse olen aktiivinen ja vapaapäivinänikin yleensä menossa. Tarvitsen tilaa, rauhaa ja omaa aikaa. Työnikin puolesta olen poissa viikoittain, joten oma koti/rauha tuntuu vielä tärkeemmältä. Mutta ei, ei edes puolta päivää, paria tuntia saa olla yksin!
Vittu että vituttaa, ja pännii. Toinen vaan jauhaa että joo, joo hankin kohta duunia, eikä asioita tapahdu. Mulla alkaa maku olla menny, ja tästä on puhuttu, ja oon sanonu, että meidän suhde kärsii ihan helvetin pahasti, ja mun kunnioitus sitä kohtaan vielä enenmmän. Ei se mitään ymmärrä. Me vaan riidellään ja riidellään. Hyi inhoon sitä.
Ongelma on tällä hetkellä päätöksen teon vaikeus. Yhtenä hetkenä olen vahavana lähdössä, ja jo toisena nyyhkytän eroa. Olen sokea, koska tilaa nähdä ei ole. Kaikki tuntuu raskaalta ja vaikealta. Haluaisin ottaa itseäni niskasta kiinni ja muuttaa pois. Tai mennä sitten vanhempieni luokse evakkoon hetkeksi. Nyt käytännön apua, mitä teen. Oltiihan me tässä jo naimisiinki menossa lähitulevaisuudessa, kihlauksesta kuukausia. Mutta olo on onneton.
Vittu että vituttaa, ja pännii. Toinen vaan jauhaa että joo, joo hankin kohta duunia, eikä asioita tapahdu. Mulla alkaa maku olla menny, ja tästä on puhuttu, ja oon sanonu, että meidän suhde kärsii ihan helvetin pahasti, ja mun kunnioitus sitä kohtaan vielä enenmmän. Ei se mitään ymmärrä. Me vaan riidellään ja riidellään. Hyi inhoon sitä.
Ongelma on tällä hetkellä päätöksen teon vaikeus. Yhtenä hetkenä olen vahavana lähdössä, ja jo toisena nyyhkytän eroa. Olen sokea, koska tilaa nähdä ei ole. Kaikki tuntuu raskaalta ja vaikealta. Haluaisin ottaa itseäni niskasta kiinni ja muuttaa pois. Tai mennä sitten vanhempieni luokse evakkoon hetkeksi. Nyt käytännön apua, mitä teen. Oltiihan me tässä jo naimisiinki menossa lähitulevaisuudessa, kihlauksesta kuukausia. Mutta olo on onneton.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ota fyysistä valimatkaa ihan ensimmäiseksi. Helpointa lienee mennä väliaikaisesti vanhempiesi luo miettimään tilannetta. Tee se jo huomenna. Tänään pakkaat tavarasi valmiiksi. Tiedän tuon tunteen, kun toinen on liian "iholla", kaikki ärsyttää ja energia menee vain oman pahanolon tunteiden ilmaisemiseen, ei varsinaiseen päätöksien tekoon tai toiselle rajojen asettaminen. Väsyneenä ei pysty tekemään päätöksiä, vaan huutamaan. Vaaka on kallistunut väärälle puolelle. Tilanne kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Tällöin varsinaiset asiat hukkuvan pahanolon alle. Fyysinen välimatka, uudessa maisemassa oleminen voi kummasti selkeyttää ajatuksiasi ja saat voimia. Kerro rehellisesti syy, miksi lähdet. Pyri välttämään syyttelyä. Vaarana on että niin oma minuutesi kuin myös toisen minuus kapeutuu nykyisessä olotilassa.Etäisyyden ottaminen voi olla palvelus myös kumppanillesi.
Eroa. Ota tilalle joku uraohjus. Menoahan elämä on. Se on tärkeätä. Vapaapäivinä myös.