Olisiko sinusta avoimeen suhteeseen? Miksi/miksi ei? Hyviä/huonoja puolia kehiin. :)
Avoin suhde
suhteeton-
24233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Olisi ainoa este on se, että normimies ei sitä kestä. Monelle ihmiselle muutenkin avoin suhde on synonyymi ympäriinsä hässimiselle.
Eräs miestuttavani sai aina kavereiltaan ihailevia kommentteja avoimesta suhteestaan (yhdessä 12 v), mutta kyllä niillä hymy hyytyi kun kaveri kertoi homman toimivan molempiin suuntiin by the way.
Ihmisten on helppoa sallia itselleen sellaista, mitä eivät kuitenkaan sallisi kumppanilleen. Enkä minä tee tässä asiassa poikkeusta, joten parempi vain pysytellä tässä perinteisessä, uskollisessa yksiavioisuudessa.
Voin kuvitella tilanteen, että tekisin ihan puhtaasti yhdessäolo-diilin vaikkapa taloudellisista syistä, ja "suhde" olisi avoin muuten eli emme seurustelisi keskenämme sen ihmeemmin.
Voisin kuvitella myös että jos olisi iät ja ajat saman miehen kanssa yhdessä, ja yks päivä huomattaisiin että kipinä on täysin sammun ja olemme vaan kavereita, mutta taloudellisten/lasten takia olisi hyvä pitää kulissia yllä ja "olla yhdessä". Niin että tuossa vaiheessa voisi sitten sopia että kumpikin voi hienotunteisesti mennä omia polkujaan.
Kenenkään semmoisen kanssa, josta oikeasti välitän, en voisi edes harkita avointa suhdetta. En myöskään harrastaisi seksiä sen avoimen suhteen toisen osapuolen kanssa sopimuksen syntymisen jälkeen, vaan oltaisiin ns. kämppäkavereita sitten.
Olen monesti muuten törmännyt siihen, että parisuhteessa oleva mies käy kaikessa hiljaisuudessa vieraissa, mutta antaa vaimonsa ymmärtää että on muka uskollinen. Ne miehet vaan toteavat, että yksiavioisuus on heille vaikeaa. Kun heiltä sitten kysäisee, että miksi eivät yritä sopia vaimonsa kanssa, että saisivat käydä vieraissa vaimon luvalla, niin se ei kuulema käy, koska silloin heidän pitäisi tasapuolisesti hyväksyä, että vaimokin käy vieraissa ja sitähän nämä miehet eivät siedä. Niinpä niin.
Olet siis ihan perinteisen pettämisen kannattaja, sellaisen jossa mitään ei tunnusteta edes itselle.
Lisäksi filosofinen keskustelu on kiellettyä, ainakin sinun määräämistä aiheista?
Niin se nuoruus on , ehdottomien mielipiteiden aikaa, silloin vain itse on oikeassa. On vain yhden tyyppisiä naisia ja miehiä. Ne yhdentyyppiset sitten jakautuvat huonoihin ja hyviin, tietenkin arvataan mihin arvoisa henkilö kuuluu:)
Ihan normaalia (ja yleisin pettämistyyli) pettämistä eikä avoin suhde. Tuo just arkeakestämättömillä miehillä on että ite pitää päästä virkistyyn vieraissa mutta vaimolle sitä ei kyllä soisi.. puhumattakaan että vaimon lupaa kysyisi. Siitähän menis sitten pettämisen jännityskin kokonaan tai vaimo heittää pihalle :)
Olet lukenut ja tulkiinut.
Minä en hyväksy pettämistä mitenkään.
Miten niin kiellettyä?? Missä kohtaa kielsin sen?
Mä en ole nuori, mutta ehdottoman oikeassa olen kylläkin. Aina.
Joo, päivänselvää. Minä olen hyvä, kunniallinen, moraalinen ja rehellinen henkilö, eikä mun kanssa selkärangattomat ja kunniattomat luuserit pärjää mitenkään :)
En alkaisi, se olisi jatkuvaa piinaa ja kyttäystä. Pitäisi olla täysin tunteettomia ja pelkästään seksin tähden yhdessä, että homma sujuisi. Mitähän tuollainen avoin suhde voi antaa?, ei ainakaan kiintymystä, luottamusta, eikä minkäänlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kysymyksessä taitaisi olla enemmänkin ystävyys-/seksisuhde, jossa molemmilla on vapaus tehdä mitä lystää...hmm..hippimeininkiä.
Mikäs noiden ero olikaan?
Sanon sitten kun joku selventää noi mulle.
Onko joku keksinyt noiden välille jotain eroa?
Olen joskus lukenut "avoin suhde" palstalta noille eron (oli ihan looginen juttu) mutten enää muista sitä.
Minäpä kerron miksi. Minkä takia minä haluaisin yhtään mitään suhdetta jos tahdon vain huseerata ympäriinsä? Missä logiikka? Miksi sitoa itseään kiinni vain vähän jos voi olla sitomatta kokonaan?
koska emmä tarvii sellasta mihinkään. Miksi kutsua sitä "suhteeksi" jos se ei ole sitä?
Vaikka ei olisikaan seksiä niin ihme pervoilija joka joka yö eri yhtä kuudesta naisesta hypistelee. Mikä se sellainen mies oikein edes on..
Monikaan ei tunnu varmuudella olevan edes varma mitä tolla avoimella suhteella tarkoitetaan. Musta se voi olla muutakin kuin vieraiden kanssa paneskelua.
Jos tuon seksipuolen jättäis kokonaan pois, ja miettisi vaan sitä henkistä puolta, niin sehän olisi kuin ystävyyssuhde. Ja kyllähän mä nyt erilaisten ihmisten kanssa ystävä voin olla ja olenkin. Ja koska mun mielestä ei ole mahdoton ajatus ajautua sänkyyn vastakkaista sukupuolta olevan ystävän kanssa(jos tunteita on), niin mitä merkitystä sillä sitten ois, kutsutaanko sitä olemassaolevaa suhdetta ystävyydeksi, vai avoimeksi suhteeksi. Yhteistä kummassakin lienee se, ettei olla tehty mitään uskollisuuslupauksia, eikä olla tilivelvollisia kaikista menoista ja tuloista sille toiselle.
Voihan tietty olla, et mäkään en kunnolla tiedä mitä se tarkoittaa, mut samapa tuo. Ei oo mulle mitenkään ajankohtainen asia, et eipä tarvi tollasia mietti:)
suostuisin. Mun tarvis olla sitten se ykkösnainen, jolle mies uskoutuu ja kertoo kaikkia asioitaan. Vaikka se muidenkin kanssa sänkyyn menisi, se ei haittaisi mut jos se alkais niillekin uskoutumaan ja avautumaan kaikista asioistaan, niin se ei toimisi niin. Mä pidän sitä panemista tossa tilanteessa niin mitättömänä asiana, ettei se olis mitään verrattuna siihen, kuka oikeesti on miehelle se kaikkein tärkein.
Ymmärtäkööt kuka ymmärtää.
Itse mä en kyllä tarvis mitään muita miehiä. En varmaan ees luvan kanssa jaksais ryhtyä moiseen. Ellei se nyt sit ois mun mieheni joku suurin fantasia, et oon jonkun toisen miehen kanssa.
Ei musta olis, ei ole mun juttuni. Yks nainen kerrallaan, siinä on mulle ihan tarpeeks haastetta ja riemua. Ei oo kiire mihinkään, ei tartte montaa "sovittaa" samaan aikaan.
jos kyseessä olisi erityisen rakas ihminen jonka kanssa suhde ei suhteena kuitenkaan enää toimisi (kokeiltu olisi) ja joka olisi niin erityinen että harva mies siitä pääsisi ylitse, sellainen "sanattoman yhteisymmärryksen" suhde jossa olisi myös seksiä, jossa 100% luottamus ja arvostus ja tyyliin "kuolisin sun puolesta kunnioitus"...
Olisiko se silti hyväksikäyttöä, mene ja tiedä. Täytyisi kai kysyä ulkopuolisilta...
Olisit avoimessa parisuhteessa ton erityisen rakkaan ihmisen kanssa ja paneskelisit muita?
Parisuhde on kahden kauppa.
tuleva mieheni sais panna halutessaan vieraitakin, kunhan ne eivät ole hirveitä haahkoja ja muistaa joskus panna minuakin. Itse kyllä olisin Hänelle ikuisesti uskollinen.
avoin suhde ja pettäminen sekoitetaan usein.Avoin on molempien yhteinen päätös ja molemmille luonnollinen asia, että kumpikin saa järjestää menonsa ja juttunsa ihan omin päin. Tai että asioista sovitaan.
Minusta ei olis, en vaan kestäisi miehen naiskentelua toisten kanssa. Siinä se.
...normaalia laimeammalla tunne-elämällä varustettuna voisin kuvitella, että ehkä mä pystyisin elämään jonkilaisessa avoimessa suhteessa. En vaan usko, että kovinkaan moni haluaisi olla siinä avointa suhdetta täydentävän ihmisen roolissa....
Ai ettei ole lupaillut mitään idioottimaista? Juu, mulle kiitos!
En usko, että musta olis avoimeen suhteeseen.. Jos mä jostakusta tykkään niin se on ainoa mulle, mä en ees kattele muita miehiä millään silmällä silloin. Ja siksi tuskin koskaan pettäisin, joten en todellakaan antaisi vapaaehtoisesti miehelle lupaa tehdä samaa mulle. Mä en vaadi uskollisuutta vaan miehen pitäisi itse ymmärtää olla sellainen.. Muuten se on heipat ja ovi kiinni.