Onko huhu puheet varmoja ja onko oikein tsekata puolisonsa sähköpostit/kännykkä?
miten selville?
epäilee
591628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
mennä vaan ja tee tsekkaukset ; siinä vaiheessa, kun kärähdät tekemisistäsi ja toinen osapuoli onkin viaton, on helvetti irti. Kokemusta on - eipä tule enää tsekkausta tässä suhteessa, koska suhde on katkolla. En voi luottaa ihmiseen, joka ei luota minuun.
Miten tsekkailusta kärähtäis, jo on oltava aika tumpelo jos kärähtää, minä en ole koskaan kärähtänyt vielä ja olen aina harrastanut tjekkailua kaikin mahdollisin tavoin.
Saapas heti selvyyden asioista.
Ei tuu petetyksi, voi vaikuttaa asioihin jo alkuvaiheessa.
oma ukko petti työpaikka romanssilla.. katsoin puhelimen, laskut, luottokortit ja sähköpostin ja tietenkin facebookin.. käry kävi..
jos epäilet, ei ole väärin rauhoittaa itseään, älä kerro toiselle, jos ei löydy mitään..
on vielä ne ressukat, joiden heikko itsetunto pistää epäilemään kaikkea liikkuvaa kumppanin lähistöllä töissä ja harrastuksissa... Kuinkahan moni on pilannut suht hyvän parisuhteen tällä tavoin...?!
Sinun mielestäsi on siis oikeus ja kohtuus, ettei toisella ole minkäänlaista yksityisyyttä?!
Parisuhde perustuu toisen kunnioitukseen. Tavaroiden tsekkaus on loukkaavaa ja ei osoita minkään tason
kunnioitusta. Oman rakkaimman loukkaaminen on tyhmää ja tuskin ainakaan auttaa mitenkään suhteen ylläpitämisessä. Suhdetta pitäisi hoitaa
Toiseen luottainen on tahtokysymys, ei ketään tuomita ennen kun on syytä. Eihän syyllisiä etsitä ennen kun on rikos tapahtunut. Jos tahdot luottaa päätät vaan luottaa etkä etsimällä etsi rikosta.
Kunnioittamiseen kuuluu myös toisen tavaroiden kunnioitus. Pettäminen ei tietenkään ole kunnioittamista, mutta ethän voi syyttää vaan koska epäilet. Itse suuttuisin jos minun tavarani kaivettaisiin ympäri etsien todisteita, tai jos minun puhelin tutkittaisiin kysymättä minulta.
Eihän poliisikaan tule etsimään rikosta ilman jonkinlaista lupaa tulla kotiisi. Minä ainakin kysyisin ensin
puolisoltani kun haluaisin tutkia hänen puhelimen jos anna tutkia se on sitten vaan niin. Tietysti voisi sitten kysyän miksi ei saa tutkia tai onko se top secret.
Älä tutki kaverisi puhelinta vaan kysy onko hän pettänyt sinua tai aikeissa pettää vaikka vastaus olisi mikä vaan näet ilmeestä kasvoista onko kysymys liian suora. Olet varmaan oppinut kaverisi tavan reakoida ilmeillään.
Kuvittele tilanne esim. kaupassa jossa sinun käsilaukku kaadetaan ympäri ja tutkitaan varastitko jotain,
aika loukkaavaa vai mitä?
"Kunnioittamiseen kuuluu myös toisen tavaroiden kunnioitus. Pettäminen ei tietenkään ole kunnioittamista, mutta ethän voi syyttää vaan koska epäilet. Itse suuttuisin jos minun tavarani kaivettaisiin ympäri etsien todisteita, tai jos minun puhelin tutkittaisiin kysymättä minulta."
Kun emännän pistää kerran kuussa tiukasti seinää vasten menemisistään ja soittelemisistaan, se on parisuhteen parasta hoitamista. Turhat vilkuilut loppuu kun rahahanat vääntää kiinni ja akka nukkuu sohvalla, jos edes sisälle sen päästän. Talo on minun, tulot on minun, kenen leipää syöt...
on sinun käsitykseesi toimivasta parisuhteesta..?
kuulostatpa rakastettavalta ihmiseltä. hyi. et varmaan antaisi vaimosi erotakaan jos haluaisi moisesta diktaattorista päästä
"Toiseen luottainen on tahtokysymys, ei ketään tuomita ennen kun on syytä. Eihän syyllisiä etsitä ennen kun on rikos tapahtunut."
Et taida tuntea suomalaista rikosoikeudellista prosessia.
Poliisi alkaa tutkimaan,kun on syytä epäillä rikosta. Ei poliisi voi tutkia vain pomminvarmoja juttuja, vaan myös sellaisia joista ei edes tiedetä, onko rikosta ylipäätänsä tapahtunut. Sitten syyttäjä syyttää, jos näkee tarpeelliseksi ja oikeuslaitos lopulta tuomitsee.
Eli jos tätä sovelletaan parisuhteeseen, niin toista ei pidä kytätä, mutta on tutkimukset kannattaa aloittaa kun on syytä epäillä rikosta.
Suoraan kysymisellä ei yleensä saa aikaan muuta kuin sodan, koska sehän osoittaa ettei luota toiseen.
"Kuvittele tilanne esim. kaupassa jossa sinun käsilaukku kaadetaan ympäri ja tutkitaan varastitko jotain,
aika loukkaavaa vai mitä?"
No ensinnäkin vartijat eivät voi tehdä tuota, sen tekee poliisi (jos ei vapaaehtoisesti näytä laukkuansa). Toiseksi, vartijat eivät yleensä vie ketään koppiinsa ilman hyvää syytä. Useimmiten sinne kiikutetaan myymälävarkaita, vaikka myös hutejakin sattuu.
Joillakin meistä on hyvät vaistot, joita vastaan jaksaa jonkin aikaa taistella. Minäkin uskon siihen, että luottamus on yksi suhteen peruspilari. Jos se on kunnossa ei tarvitse kytätä. Vaistojen kertoessa, ettei kaikki ole ok voi mennä hetken ennen kuin uskaltaa tehdä siirron jota ei haluaisi. Voimakas tunne ettei kaikki ole ok kertoo jostain suhteessa olevasta ongelmasta. Se voi olla mitä vain. Minulla se oli pettämistä joka jatkui yli puolet suhteen kestosta ja loppui siihen kun selvitin tilanteen katsomalla 6 tekstiviestiä ja lopetin suhteen.
Pettäminen on todella sairasta. Varsisnkin kun epäilevä osapuoli leimataan mustasukkaiseksi kyttääjäksi jne. Ei normalisuhteessa kuuluisi olla mitään tuollaista. Pettäjä saa toisenkin osapuolen voimaan erittäin pahoin ja toimimaan vastoin omia toimintaperiaatteitaan.
puoliso?
Poliisi ei tee koskaantutkimaan ilman edes jotrain vinkkiä rikoksesta, muutenhan ne tutkisi kaikki varmuudeksi sillontällön.
Poliisin kanssa avioliitossa oleminenhan olisi sitten todella raskasta jos olisi kokoajan epäilyksenalanen.
Minut on kaupassa ihan vartija käskenyt avaamaan käsilaukun ilman mielestäni riittävää syytä, en todella mitään varastanut. kerran on ovella joutunut kääntymään takaisin vain koska ostin farkut isosta marketista ja hälyytyslaite oli jäänyt jostain syystä niitten farkkujen taskuun, joku sinne oli ilmeisesti varastamastaan vaatteesta hälyttimen työntänyt.
Lentokentällä minut tutkitaan aina vain itämaisen ulkonäköni vuoksi. Tämä oli luulo ei tieto kuitenkin tutkittu on erityisen tarkkaan.
Se niistä pomminvarmoista epäilyistä. Edes jokin syy täytyy olla tutkimiseen loukkaavalta se tuntuu kuitenkin.
Jos kiellän lapsiani tekemästä jotain, yleensä perustelen lapsillekkin miksi kiellän jos mieheni tai poikaystäväni haluaisi tutkia puhelimeni tai laukkuni minun mielestä selitys miksi epäilee olisi paikallaan
Kunnioitetaan nyt vaan toistemme yksityisyyttä vaikka oma itsetunto olisi heikko ja mielikuvitus sen puolesta sitten erityisen vilkas kun omat painajaiset ei riitä syyksi toisen syyllistämiseen ja tuomioon.
Kysyn vaan, en tiedä.
"Poliisi ei tee koskaantutkimaan ilman edes jotrain vinkkiä rikoksesta, muutenhan ne tutkisi kaikki varmuudeksi sillontällön. "
No shit, Sherlock? Ymmärtääkseni tässä nyt puhuttiin siitä, mitä tehdä kun "on syytä epäillä".
"Minut on kaupassa ihan vartija käskenyt avaamaan käsilaukun ilman mielestäni riittävää syytä, en todella mitään varastanut."
No ei olisi tarvinut totella, mutta tottakai saat vapaaehtoisesti näyttää väskysi sisällön, jos haluat. Jos olisit kieltäytynyt, vartija olisi joutunut päättämään, päästääkö sut menemään vai kutsuuko paikalle poliisit. Vasta poliisit voivat katsoa laukkuun mikäli et olisi siihen suostunut. itselleni kävi kerran aivan vastaavasti, paitsi että vartija oli kyylännyt ja mulkannut julkeasti vieressä koko kauppareissun ajan. joten kun hän halusi nähdä laukkuuni, sanoin vain että en näytä, saat valita pyydätkö poliisit paikalle vai päästätkö meidät menemään. vartija valitsi helpoimman tien eli ei alkanut kutsumaan poliisia paikalle, se olisikin ollut noloa, koska en varasta koskaan mitään.
" jos mieheni tai poikaystäväni haluaisi tutkia puhelimeni tai laukkuni minun mielestä selitys miksi epäilee olisi paikallaan"
enpä minä ainkaan sitä kertoisi, tutkisin vain vaihvihkaa.
"Kunnioitetaan nyt vaan toistemme yksityisyyttä vaikka oma itsetunto olisi heikko ja mielikuvitus sen puolesta sitten erityisen vilkas kun omat painajaiset ei riitä syyksi toisen syyllistämiseen ja tuomioon."
unohdat nyt että ihmiset ovat aika hyviä vaistoamaan jotain epäilyttävää. ei kai kovinkaan monessa onnellisessa liitossa toista kytätä, mutta jos toinen alkaa käyttäytymään omituisesti, niin miksi ei? täälläkin on juttuja joissa toisella on ollut vuosia jatkunut salasuhde, sellaista ei kyllä mun kanssa kovinkaan helposti pystyisi järjestämään.
Ennen olin sitä mieltä, että toisen sähköposti, kännykkä, paperit jne. ovat ehdottomasti yksityisasioita, ei niihin saa koskea. Ja mikäpä siinä oli ollessa, kun suhde toimi ihan kohtuullisesti ja luottamus pelasi.
Sitten mies alkoi viipyä öitä pois kotoa ja kotiutua iltapäivästä hajuvedeltä haisten. "Kavereitten kanssa" oli ollut, ja hullu olin, kun mitään muuta edes epäilin. Siinä vaiheessa tuli tilaisuus tsekata miehen tarkkaan varjeltu kännykkä, ja jo parin viestin lukeminen varmisti, että en todellakaan ollut hullu... Jatkokyttäämiseen ei ollut tarvetta, koska asia tuli kyllä kertakatsomalla hyvin selväksi.
Jos joskus vielä ryhdyn uuteen suhteeseen, en aio ryhtyä tsekkaamaan miehen kännykkää tms. Olen edelleen sitä mieltä, että yksityiset asiat ovat yksityisiä - mutta poikkeustilanteessa säännöt eivät aina päde. Toivon kyllä, että ihan noin vakavaan poikkeustilanteeseen en enää joutuisi.
kun aloittanut miehen kännykän/sähköpostin tutkimísen...
Mies ei myöntänyt moneen viikkoon mitään, että olis pettänyt/salasuhde. Sitten aloin katsomaan kännykästä viestejä ja niinpä sieltä löytyikin viestejä, joita ei ollut puolison luettavaksi tarkoitettu. Vaikka sain vahvistuksen pettämiselle, niin siltikään mies ei myöntänyt vaan tivasi, mistä tiedän ja ettei pidä paikkansa. Jouduin paljastamaan, että luin kännykän viestin/sähköpostin ja siitä sitten haloo nousikin. Mies oli sitä mieltä, että on rikos lukea toisen sähköpostia yms... Ja näinhän se on, enkä ole ylpeä tekemisestäni enkä olisi ikinä halunnut niin tehdä tai sitten vielä myöntää miehelleni niin tehneeni.
Ollaan oltu yli kymmen vuotta yhdessä enkä ole koskaan aikaisemmin edes ajatellut katsoa miehen kännykkää/sähköpostia. Ei ole ollut tarvetta eikä olisi tullut mieleenkään, mutta kun alkaa asiat muuttumaan ja tuntuu että selän takana touhutaan jotain, niin keinot niiden selvittämiseen ei ole aina oikeutetut niin kuin ei teotkaan.
Ollaan edelleen yhdessä kaikesta huolimatta ja mies on sanonut ettei ole enää tekemisissä salarakkaan kanssa ja yritetään mennä yhdessä tästä eteenpäin. Luottamusta ei kuitenkaan ole. Ja edelleen katson silloin tällöin kännykän, jota mies ei piiloittele. En ole löytänyt enää mitään, mutta onko mies tullut varovaisemmaksi vai onko oikeasti lopettanut salasuhteen. Tässäpä kysymys, kun luottamus on mennyt kaiken tämän jälkeen. Nyt haluaisin lopettaa miehen "vahtimisen", mutten pysty. Inhottaa, kun ei voi luottaa ja edelleen epäilee. Tiedän, että olisi vain päätettävä, että mieheen on luotettava, sillä luottamus on suhteen a ja o.
Meillä mies kyllä myönsi, ja myönsi samaan syssyyn pari muutakin asiaa, minkä jälkeen en voinut enää kuvitellakaan jatkavani hänen kanssaan. Yritän nyt vain itse pysytellä skarppina, etten veisi tässä suhteessa syntynyttä epäluuloisuutta mukanani tulevaan elämääni.
Sitä on kyllä hankala ymmärtää, miksi mies ei voisi myöntää pettämistä todeksi siinä vaiheessa, kun toisella on jo faktat pöydässä. Viestintäsalaisuuden rikkomisesta raivoaminen taas on pikkasen huono puolustus: tuskinpa noita lakeja on ensisijaisesti pettäjien suojaksi laadittu, vaikka ne sitten heitäkin sattuvat koskemaan. Miksi lukea lakikirjaa, kun tärkein kysymys on kuitenkin sen oman parisuhteen tilanne?
No, salasuhde on kyllä helppo salata, jos molemmat osapuolet niin tahtovat. Ei sitä kännykästä tai sähköpostista saa selville, jos siellä ei ole suhdetta koskevia viestejä. Pidän kyllä tulevaa ex-miestäni hiukan tyhmänä, kun kovasti muka salaili suhdettaan, ja jätti kuitenkin naisen rakkausviestit kännykkäänsä...
Enkä jatkossakaan kyttää sen enempää kännykkää, sähköpostia kuin mitään muutakaan.
Suhde tuli ilmi kun mies itse kertoi. Ja kertoi samaan syssyyn haluavansa jatkaa kanssani.
Yhdessä ollaan ja aluksi oli vaikea pitää näpit erossa kännykästä. Mutta koska en koskaan aiemmin ollut kyttääjä, en suostunut mieheni teon vuoksi muuttumaan sellaiseksi. Se on minulle jotenkin omanarvontunnon kysymys. Ja taustalla on ajatus siitä, että jos toinen haluaa pettää, niin hän pettää. Riippumatta kyttäämisestä. Ja omaa mielenterveyttä en aio uhrata miettimällä toisen menoja ja ajatuksia. Haluan, että minun kanssani ollaan koska minä olen se jota rakastetaan. Haluan, että minua ei petetä, koska olen niin arvokas ihminen toiselle. Ja jos näin ei ole, en myöskään halua olla sellaisessa suhteessa jossa minua ei kohdella riittävän kunnioittavasti.
Toista ihmistä ei voi parisuhteessa sitoa tai omistaa. Hän tekee omat valintansa, kantaa niistä vastuunsa ja päättää itse mitä haluaa. Minun tehtäväni on keskittyä elämään omaa elämääni, kantaa vastuu omasta onnellisuudestani ja hyvinvoinnistani, samoin omista valinnoistani ja teoistani. En halua, että oma onnellisuuteni on muiden käsissä. Vasta kun seison omilla jaloillani, minulla on myös annettavaa toiselle.
Pettäminen toki sekoitti tätä pakkaa ja elämäntapaa pahasti, mutta itse valitsin antaa yhden virheen anteeksi. Ja vaikka mies hoki hokemistaan, että saan tonkia kännyköitä ym. en suostunut siihen. Luulisin, että se olisi jollain tavalla helpottanut hänen oloaan...ja ehkä sillä hetkellä myös minun. Nyt jälkikäteen olen tyytyväinen, että en tehnyt niin.
Minusta tavaroiden tonkiminen on pahempi rikos tonkijalle itselleen kuin toiselle. Se jollain tavalla alentaa ihmistä. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä hädän hetkellä epätoivoiset teot...
ihmisen fiksu kirjoitus :-)
Niin, ero lienee juuri siinä, kertooko pettäjä tekemisistään - vai väittääkö ihan pokerina, että mitään ei ole menossa, ketään toista naista ei ole, kavereitten kanssa vain vietetään iltaa ja se lipsahtaa seuraavan päivän iltapäivään toistuvasti, ja vaatteissa tuoksahtavan hajuveden on pakko olla peräisin kaverin naisystävästä, joka on näissä illanvietoissa mukana, vaikka ne ovatkin miesten illanviettoja, eikä sinne voi sen takia viedä omaa naisystävää edes pikavisiitille. Syyttää mustasukkaiseksi hulluksi ja painuu ovesta ulos, jos kyselemistä jatkaa.
Tuota minä oikeastaan juuri tarkoitan. Et voi oikeasti kontrolloida, päättää tai määrätä miehesi tekemisiä. Hän tekee mitä tekee. Pettää, valehtelee, syyttä sinua vainoharhaiseksi jne. Ne teot ja tapa olla ovat MIEHESI valintoja. Eivät sinun. Ellet suostu menemään mukaan siihen peliin. Silloin niistä tulee myös sinun valintojasi. Ja hyväksyt ne tietyllä tavalla vaikka et niistä pitäisikään.
Sinä et voi estää miestäsi pettämästä ja valehtelemasta, mutta voit olla hyväksymättä ne asiat. Voit vaikuttaa vain siihen mitä itse teet.
Jos epäilet pettämistä, kerro se puolisollesi. Kerro, että edellytät aikuista, ryhdikästä ja rehellistä käytöstä. Jos hän päättää valehdella ja toimii kuin ameeba, on sinun vastuullasi päättää haluatko sellaista elämää. Pieni kiukuttelu ja räpätys ei ole vastuun ottoa omasta elämästä.
Kuulostaa varmaan kovalta ja kylmältä, mutta niin se on. Jokainen on oman onnensa seppä. Se ei ole aina helppoa.
toivottavasti miehesi on ottanut opikseen ja on nyt uskollinen. suhtaudut kypsästi asiaan, sinä et voi hänen tekoihinsa vaikuttaa. itse olen salarakas ja seuraillut parin vuoden aikana kuinka miehen taktiikka peittelyssä muuttuu. eli pettävä mies oppii virheistään, joko niin että lopettaa suhteen tai niin että on entistä varovaisempi. silloin kun hän tunnusti hän vähensi yhteyden pitoa minuun parin kuukauden ajan merkittävästi, ja ei enää pitänyt kännyä pois päältä tai äänettömällä ollessaan kanssani, vaan jos soitto tuli hän ei vastannut puheluun vaan laittoi pian tekstiviestin ykköselle, jossa kertoi soittavansa kohta. hän meni laittamaan pyykkejä tmv. soittaessaan ykköselle (haha aivan kuin minä olisin se petetty). nyt hänellä on meneillään avoin kausi, eli hän yrittää todistella että olemme nykyään vain kavereita. hän myös poistaa kaikki todisteet, eli jättää jäljelle vain kaverilliset viestit ja sähköpostit. joskus hänen häikäilemättömyys etoo minuakin. periaatteessa ykkönen ei voi kuin luottaa.
Näinhän se menee. Ukkomiehesi tekee mitä haluaa, riippumatta vaimostaan.
Uskon kuitenkin, että kaikesta selviää paremmin kun huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja yrittää säilyttää uskon ihmisiin ja rehellisyyteen. Jos mieheni toimisi nyt noin, en voisi sille mitään, ja uskon, että loppupeleissä hän olisi se jolle jää käteen huono olo, hajonnut minäkuva ja valehtelijan identiteetti. Rikkonainen ihminen siis.
Ainakin minun mieheni kertoi, että juuri valehtelun takia hänen itsekunnioituksensa ja käsityksensä itsestään alkoi murentua. Myös pettäjät siis kärsivät. Ainakin ne, jotka pyrkivät katsomaan itseään rehellisesti.
Itsekunnioitus ja omanarvontunto ovat ihmisille oikeasti hyvin tärkeitä asioita. Kun tietää rehellisesti kuka on, ja mihin pystyy, niin kykenee selviämään eteen tulevista ongelmista paremmin. Myös niistä, jotka tulevat ulkopuolelta ja joihin ei voi vaikuttaa.
Nyt oikeat työt kutsuu:)
No, mehän ollaan eroamassa, muutan pois lähiviikoina. Mitä muuta tässä voisi tehdä? Mutta jos en olisi kertaalleen niitä miehen viestejä katsonut, saattaisin vieläkin miettiä, olenko sittenkin mustasukkainen ihan turhasta. Takana on kuitenkin monia vuosia, jolloin samaan mieheen on voinut luottaa...
Sama juttu kun mulla kun vaimoni rupesi välttelemään mua parin kuukauden ajan niin tsekkasin puhelimen ja sieltä paljastu syy kaikkeen huonoon meidän suhteessa oli mun pelikaverin kanssa salasuhteessa ja se vitutti ja vituttaa vieläkin en tiedä pystynkö jatkamaan tätä suhdetta vaikka aikaa on menny jo puol vuotta kun sain sen selville. 10 vuotta on takana ja naimisissakin 4 vuotta, kaipa noi lapset mitä rakastan yli kaiken antaa tuolle idiootille vielä mahdollisuuden.
"Jos epäilet pettämistä, kerro se puolisollesi. Kerro, että edellytät aikuista, ryhdikästä ja rehellistä käytöstä. Jos hän päättää valehdella ja toimii kuin ameeba, on sinun vastuullasi päättää haluatko sellaista elämää."
aina pettäminen ei ole noin itsestäänselvää kuin sun keississä. ja yleensä esimerkiksi salasuhteen alussahan se ei näy noin selvästi käytöksestä.
ei tarvitse kytätä eikä tutkia mitään jos toisen otsassa lukee punaisella "OLEN PETTÄNYT", mutta tilanne on olennaisesti eri jos on tapahtunut joitakin yhteensattumia, jotka voivat ihan hyvin olla todellisia yhteensattumia.
esimerkiksi jos toinen on käynyt nusaisemassa jotakuta reissullansa, niin ei sitä mitenkään välttämättä käytöksestä huomaa vaikka ehkä jotain pientä tekstiviestiliikehdintää havaitseekin. en itse olisi valmis ottamaan avioeroa sillä perusteella, että vaimo oli työmatkalla ja sai sen jälkeen seuraavana päivänä kaksi tekstiviestiä nukkumaanmenoaikaan. viestit saattaisinkin kyllä kollata, riippuen vaimon käytöksestä.
Miehestäni tuli yks kaks hyvin positiivinen ja iloinen, täynnä tarmoa ja energiaa. Sänkyynkin piti mennä kahdesti päivässä, aina tilaisuuden tullen. Ihmettelin suuresti mitä on tapahtunut. En edes osannut epäillä salarakasta (kahta). Kerran aikani kuluksi rupesin putsaamaan sen tekstiviestejä kännykästä (se on ollut mun tehtäväni) ja jumankauta mitä paskaa sieltä löyty. No, sen se selvitti yliolkaisesti että ne oli piloja. Mutta otettuani ne numerot ylös ja kysyttyäni 16400:sta tuli kaikki tiedot. Olin kuin puulla päähän lyöty. Parin päivän päästä menin ja tutkin sen sähköpostin. Sain shokin. Sellasta pusu, pusu, lässytystä, seksuaalista kiihkoo ja muuta. Yötä myöten oli täältä kotoa käsin sähköposteja vaihdeltu. Järkytyin todella oli pakko hakea rauhoittavat lääkkeet. No, elämä meni niin vaikeaksi, että olin jo hakemassa avioeroa. Se lopetti ne suhteet tämän pakon edessä. Kohtalaisen hyvin menikin 3 kk. Kunnes satuin eräänä iltana tutkimaan sen puhelinta. Hän oli kovasti soitellut kummallekkin muijalle ja ne tänne päin. Tänään esitin avioero pynnön, sain melkein turpaani. Nyt mietin, mitä teen ja mihinkä menisin.
"viisas" pettäjä poistaa viestit ja lokin puhelimesta, ei silloin voi kyylätä, sekä sähköpostitse ei olla yhteydessä.
voi olla yhteydessä sähköpostitsekin, kunhan poistaa sivuhistorian ja pitää salasanan omana tietonaan - ja tarvittaessa vaihtaa sitä. Oma läppäri tms on kova sana... Kyllähän niitä moni tarvitsee "työjuttuihin"...
mies ei petä.
Juu, oma läppäri on kova sana varmaankin. Minä asensin keyloggerin yhteiselle koneelle ja kappas. Sieltähän ne selvisi vaimon festarireissut "tyttökaverin" kanssa. Siis sähköpostista.
Minulla on ollut todella hyötyä kännykän läpikäymisestä, myös säännöllinen lompakon ja taskujen tarkisteleminen ovat tuottaneet toivottua tulosta.
No en luota yhteenkään äijään ja koska ne peittelevät tekemisiäämn, eiväthän ne halua erota vaan syödä kakun ja pitää sen silti ehyenä niin todellakin en lopeta ikinä näitä salapoliisitoimiani.
Se vauhdittaa eroa paskoista ja muutenkin kertoo paljon tästä ihmisestä jonka kanssa tapailee.
En tietenkään paljasta että näin toimin, enkä pane heitä edes seinää vasten, seurailen vaan tilannetta ja osaan aina sovittaa sanani oikein keskustellessamme asioista, koska minun ei tarvitse epäillä, minä TIEDÄN.
Ei muuta ku tsekkaamaan vain kännyköitä, sähköposteja ja taskuja ja lompakkoja, siskot!
Kun kerran tiedät eihän sinun tarvitse löytää todisteita!
todella epäluotettavan kuvan sinusta saa eihän sinuun voisi luottaa kukaan
kun väkisin päätät saada toivomasi tuloksen toisten kännyköitä tutkimalla.
Ei toi ole terveen ihmisen puuhaa.
Miksi edes menet kenenkään kanssa yhteen kun olet varma ettei ole luottamista?
Miksi kukaan menee sinun kanssa yhteen kun olet noin kaksinaamainen?
Ei tarvitse jankuttaa ja epäillä tyhjää kun tietää.
Halvempaahann tämä on kui detektiivin palkkaaminen.
Itse voit selvittää kumppanistasi ne asiat joita selvittää haluat.
Miehet ovat todella huolimattomia kännyköittensä, sähköpostiensa, taskujensa ja lompakkojensa sisältöjen kanssa.
Eroan sitten kun parhaaksi katson ja vielä en ole katsonut asioita niin pahaksi.
Voinhan sitten kun erota päätän lyödä kaikki kortit pöytään kertaheitolla ja mieluummin vasta sitten jos se mahdollinen toinen nainen on jättänyt mieheni, ja tiedän varmasti että heillä on aivan loppu.
Silloin sitä isketään kun toinen on heikoimmillaan.
Mitäs petti.
Tai sitten jatketaan minun ehdoillani.
Jos jatketaan.
Miten sitä väkisin saisi toivomaansa tulosta mistään kännykän käryttämisestä?
JOs ei tutkimuksen tuloksena mitään löydy niin eihän sitten ole mitään salattavaa, ei ainakaan mitään mikä tulisi noista tutkimuksista esiin.
Minua ei kuule petetä vuosikausia niinkuin niitä naiiveja tyyppejä jotka sitten täysin sekoaa kun saavat tietää että mies petti 20 vuotta.
Oisivat vaan tutkineet taskuja ja kännyköitä ja lompsia niin ei ois tarvinnu seota.
En minätiedä on ko luottamista vai ei mutta varmuustoimenpiteet on tehtävä jotta pysyy asioista perillä ja osaa suhtautua.
Tämä sopii minulle, jatka sinä vaan sokeaa luottamista.
Varo vaan etteivät sinisilmäsi sumeudu jonain päivänä.
olet jo seonnut. Ihmettelen, miksi olet suhteessa, jos et lähtökohtaisesti luota toiseen? Minusta tuollainen käytös kertoo paljon enemmän sinusta kuin suhteen toisesta osapuolesta. Jos joskus olet pettynyt, niin ei kaikki sinua petä. Mutta jos noin toimit, varmasti pettävät.
sairasta on touhusi.
Työnnä tuo teorias sinne minne se kuuluu.
Minua ei petetä.
Ja JOS petettäis niin jäätäs het kiini.Tää on toimiva parisuhde.
Minä en sairastu ikävien yllätyksien vuoksi.
parisuhteeseen ei mielestäni kuuluu toisen kännykän ja sähköpostin kyttääminen eikä taskujen kaivelu. Aivan kuin tietoisesti etsisit toisesta syytä päästä hänestä eroon. Sori vaan, siltä tuo älytön kyttäys kuulostaa. Mutta jos teillä tuo toimii, niin onnea sulle. Aika ahdistavaa elämää minusta. Et taida luottaa edes itseesi?
TOI ON SITÄ ASIAA!!! TODELLAKI!!!!
mulla ainaki on ihan sama periaate tälläsis asioissa mulla on ollu niin monta paskaa pettäjä miestä
että jos on syytä epäillä niin tehdään salas vähä tutkimuksi ja sitte hankitaan mustaa valkoisella
ja ku on kaikkein pahin hetki sen toisen kannalta niin sillon kannattaa iskee ja se on todellaki oikeen niille miehille jokka on itte kuoppansa kaivanu!!!!
Kysy suoraan kumppaniltasi voitko katsoa ne. Jos ei suostu, niin jotakin vilunkia on ilmassa. Jos suostuu heti, niin hyvä näin. Sen jälkeen voit ilmaista huolesi miksi halusit ne tarkistaa.
Mun naimisissa oleva miesystäväni siivoaa aina jälkensä. Ei löydy tekstareita eikä sähköposteja, ei kuitteja (käteinen) eikä irtohiuksia. Mun puhelinnrokin on työnroissa jonkun miehen nimellä.
ja minä jätän niinä päivinä, jolloin tiedän töiden jälkeen kaupungilla "törmääväni" salarakkaaseen, ylimääräiset hajusteet käyttämättä...
käry käy kuitenkin...vaikka se ihan pieneksi silputtu paperipala jossa kakkosen numero. Aina jäätte kiinni, jos haluaa tutkia.
Kyllä sitä kuitenkin vaistoaaettei kaikki ole kunnossa, minun ex mieheni piti ihan toista kännykkää jha liittymää salarakasta varten ja en kyllä koskaan tutkinut puhelinta enkä muutakaan, osasin aavistaa ettei kaikki ollut niinkuin normaalisti ja sitten se käry kävi. Enkä anteeksi antanut, kun kerran luottamuksen menettää on se iäksi mennyt. Uskon, että elämääni löytyy vielä luotettava ihminen, epäluotettavan kanssa en enää todellakaan halunnut elämääni pilata yhtään enempää, vaikka yhteiseloa olikin takana jo 20v. ei pettämisen jälkeen ollut vaikeata tehdä sitä lopullista päätöstä.
Jos oisit tutkinut kännykän niin oisit säästynyt viiveeltä ja vielä oottanut että toisella naisella ja miehellä tulee loppu ja sitten jättänyt, se ois ollu tehokas niitti sille petturille.
tietysti tyhmyydestä ja varomattomuudesta sakotetaan...
Kell' Onni on, se Onninsa kätketköön... Ihan hyvin on mennyt 4½ vuotta näinkin...
on huhuja. Eikä ole oikein tsekata puolison sähköpostia/kännykkää. Mieti asiaa tältä kannalta: puolisosi lukisi sinun sähköpostit, joissa esim. hyvä ystäväsi kertoisi sinulle jotain luottamuksellista, jonka ei halua menevän kenenkään muun korviin. Olisko oikein ystävääsi kohtaan? Parisuhteessa pitää antaa toiselle yksityisyyttä. Ei se ole puolisolta pois. Jos jotain epäilet, kysy. Kokemuksesta voin kertoa, että on tosi kamalaa, kun puoliso kyttää sähköpostia ja kännykkää, epäilee ja syyttelee. Ilman syytä.
Käytännöllistä kuitenkin ja tehokasta ja ennaltaehkäisevää.
Sokean luottamuksen jätän sovinnolla teille muille.
että itseäsi kohtaan toimittaisiin noin? Miltä tuntuisi? Ei luottamuksen tarvitse sokeaa olla, mutta minusta kyttäys on loukkaus toista kohtaan.
onko sekään oikein, että puliso valehtelee päin naamaa, ettei ole mitään salasuhdetta...
mutta kuitenkin on meneillään jotain. Sen vaan jotenki huomaa... mm. pidentyneet työpäivät, oudot työmatkat yms...
Tosin mies ei piilottele kotona kännykkää eikä saa outoja puheluita tai tekstiviestejäkään eli ovat ilmeisesti sopineet ettei soitella/viestitellä iltaisin / viikonloppuisin.
Ja vaikka kuinka kyselee ja sanoo suoraan, että epäilee ja tuntuu siltä että jotain on meneillään, muttei tiedä mitä. Ja silti puolisolla on pokkaa vaan kieltää kaikki ja olla aivan yhtä "ihana" niin kuin ennenkin.
Sitten oli vaan pakko ottaa asioista selvää ja kyllähän kännykästä asiat selviää. Oli jääny huomaamatta muutama viesti kännykkään, jotka oli ollut tietty tarkoitus poistaa. Ja muutama sähköpostikin oli "unohtunu" poistaa.
Tiedän, ettei se ole oikein, mutta onko oikein valehdella ja pitää salasuhdetta?
Yritetään kuitenki vielä miehen kanssa yhdessä, enkä tiedä kumpi oikeesti on pahempi asia pettäminen vai ihan pokkana valehtelu.
Nyt olen päättänyt luottaa mieheen ja yritän olla kyttäämättä puhelinta, mutta se on tosi vaikeaa. Mistä tiedän, että tällä kertaa mieheen voisi luottaa? Enkä tiedä, ovatko vaan tulleet varovaisemmiksi vai onko oikeesti suhde ohi, niin ku mieheni sanoo asian olevan. Ja siihen yritän luottaa, mutta kaikki aistit tarkkana, ettei vaan taas kävis samalla lailla.
Minä kuulun salapoliisien joukkoon. Kun vaisto sanoo, että jotain on pielessä, tutkin kännykän. Ja vaikka kuinka tarkka mies, jossain vaiheessa sinne jää jokin todiste.
Tosin joskus todisteet ovat "tippuneet" käteeni: housuntaskuja tyhjentäessä pesukonetta varten löytyi kuitti, joka kertoi eri tarinaa kuin silloinen mies.
Peiliin katsomisen paikka on siinä, että miksi tuntuu, että kaiksissa suhteissani on ollut jonkin asteista valehtelua/narsismin oireita. Selvästi hakeudun tällaisten miesten seuraan ja he tyydyttävät minussa jonkin tarpeen. Tästä yritän nyt tietoisesti eroon terapiassa.
Uskon, että joskus minullakin on terve parisuhde, jossa ei ikinä tarvitse epäillä toista!
enää kaiken tuon jälkeen olla epäilemättä sitäkin "poikkeusta, joka vahvistaa säännön"..?
Mies joka pokkana sanoo että kaikki hyvin on useinkin pettäjä. Ota mies puhutteluun ja katso onko hänestä juttelemaan näistä asioista hermostumatta. Pienet eleetkin kertoo paljon, katse on tärkein. Jos hän ei pysty katsomaan sinua silmiin rehellisesti puhuessasi, on syytä epäillä jos hän ei kerro miksi silmiin katsominen on hänelle vaikeaa. Mies voi jopa kääntää syyn niskoillesi ja syyttää vainoharhaisuudesta tai sanoa että olet väärässä. Parempi ottaa selvää ja uskoa siihen mitä näkee tai kuulee.
Ei silmiin katsominen ole merkki totuuden puhumisesta. Jos vilkuilee hermostuneena sivuilleen TAI tuijottaa intensiivisesti toista silmiin, on syytä epäillä valehtelusta. Ja ne pienet eleet ovat niitä tärkeimpiä.
Kyllä tutusta ihmisestä tietää, milloin on jotain tekeillä. Se voi silti skarpata sen kuulustelun ajan tosi hyvin. ;)
Nimenomaan, jos olet elännyt ihmisen kanssa yhteistäelämää, jossakin vaiheessa huomaat että "jotain on tekeillä".
Silmiinkatsomisella ei ole mitään merkitystä, exänikin tuijotteli ja puhui samalla soopaa minkä kerkesi,mutta juuri se silmiin tuijottaminen olikin outoa.
Samoin hermostui kun asiasta yritti puhua ja saada ihminen avautumaan,suuttui ja syytti hulluksi,vainoharhaiseksi ym.
Kysymällä ja puhumalla asiasta ei eräiden kohdalla saavuta mitään, ottakaa selville ja kunnon todisteet pöytää,silloinkin ne vielä kyllä kieltää,mutta itse ainakin tiedät missä mennään,ja voit valita oman elämäsi suunnan.
Aika älytöntä, pettävät saavat valehdella ja kusettaa puolisoaan minkä kerkeävät,saavat toimillaan ihmisen jopa sairastumaan,perheet hajoaa, koko perhe voi pahoin,puoliso menettää jopa elämänhalunsa,sairastuu vaikka sukupuolitautiin, mutta pettävän toimia ei saa ottaa selville esim.tutkimalla hänen känykkäänsä?Kakkosta ei saa syyttää mistään,miten se voi olla syytön jos tietää peuhaavansa perheelisen/varatun kanssa salaisesti?
Kakkonenhan on rakastunut, löytänyt sielunkumppanin,mitäs väärää siinä?
Ukolle pitäisi puhua ja jutella, miten nyt noin,petätkö, onko toinen sulla?
Ei niiltä mitään totuutta saa. Tietysti on niitäkin jotka pystyvät puhumaan,eli en yleistä.
Eiköhän se aika selvää ole jos mies pokkana valehtelee kaiken tuollaisen jälkeen ja jatkaa pettämistä, ettei sitä tule lopettamaan. Onhan se nyt selvä jos toista pettää kiinni jäämisen jälkeenkin ei tällainen ihminen kyllä tule muuttumaan kuin hetkeksi, kjynnys pettämiseen on jo niin matala sama kuin kiinni jääminenkään ei taida tuntua miltään senhän kun on jo kokenut aiemminkin,siksi monille onkin siinä pidemmässä suhteessa mukavampi jatkaa kun ei tule yllätyksiä kiinnijäämisenkään jälkeen, kun aina yritetään uudestaan, sama peli siis jatkukoon loputtomasti.