Onko jokainen lopulta..?

Hyvä kysymys..

Mä taidan eniten luottaa mun exään, johtuen siitä et se on auttanut silloin kun sitä apua (esim.taloudellista, henkistä) oon tarvinnut. Ja sille oon ainoimpien ihmisten joukossa voinut soittaa vaikka keskellä yötä. Jos se olis vaan mun joku tuttu, en varmaan luottaisi siihen näin paljon, mut tässä tilanteessa luotan (niinkauan kunnes on aihetta epäillä muuta).

Kyllä mä silti uskon, että jos seurustelisin jonkun kanssa, niin häneen luottaisin vielä enemmän. En mä muuten siihen suhteeseen ees alkaisi.

Sitten mulla on muutama ystävä, joihin luotan myös. Itseeni sen sijaan en kovinkaan usein luota. En oo koskaan luottanut. Enkä usko, et mulla on oman elämäni ja oman onnellisuuteni kanssa juurikaan mitään tekemistä. Tai useasti ainakin tuntuu, et olen vain sivusta seuraajana omassa elämässäni.

Vaikee sanoo.

No. Se virolainen joka ryösti pankin saadakseen vankilarangaistuksen päästäkseen talvea karkuun sisätiloihin kieltämättä otti vastuuta elämästään :)

Tosin silloinkaan se ei ollut oman elämänsä seppä, vaan vasaraa heilutti tuomari, ja tarvittiin poliiseja ja tarvittiin pankki joka voitiin ryöstää että koko sompailu olisi mahdollinen. Ja tarvittiin veronmaksajia maksamaan koko lysti. Ja tarvitaan äänestäjiä ja kieroja poliitikkoja ja aukkoja sosiaaliturvaan jotta saadaan systeemi jossa muita mahdollisuuksia saada kattoa päänsä päälle hänelle ei tarjoutunut. Eli ei se ihan yksin onnestaan ollut kuitenkaan vastuussa.

Se miten me systeemiä käytetään ehkä määrää osittain millaiseen asemaan me joudutaan, mut se ei tarkoita etteikö me ratsastettais nimenomaan systeemillä - ja systeemi myös päättää kenelle onnea jaellaan eikä sitä pysty seppäilemään välttämättä, tai jotta pystyis tarvii sit tehdä jotain ... jaa, jotain joka on sit toisilta pois? No. Pidetään toi sit ohjenuorana. Vai?

Eiku, jos kuitenkin ajateltais niin että ollaan olemassa sekä itseämme että toisiamme varten, ja oman onnen ohella katsotaan myös että naapurikin saa osan onnea kohtuullisin ehdoin niin ettei se tule pöllimään meidän moskuamme ja rautojamme ja hiiliämme koska sitten ei pysty takoon. Yks äijä saunassa kertoi kuinka se oli ollut yksityisyrittäjä mut sen bisnes kaatu kun siltä pöllittiin työmaalta kaikki työkalut eikä sillä ollu vakuutuksia. Olikse oman onnensa seppä? - no se varas ainakin oli.

on läheinen ihminen pettänyt ja satuttanut, että en luota keneenkään muuhun ihmiseen kuin itseeni. Keneltäkään en ole apuja enää aikoihin pyytänyt, vaikka minulta pyytäjiä on päivittäin monia ja joka kerta olen myös auttanut.

Sellaista se vaan on.