En oikein ymmärrä yleistä rengaskeskustelua esim. kitka-kesärengas vertailua.
Ensinnäkin, aina voidaan sanoa, että pääperiaatteessa 50 euron rengas on turvallisempi kuin 40 euron rengas. Toisaalta 60 euron rengas on turvallisempi kuin 50 euron rengas jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ja ne jotka ajavat korkealla moraalilla oman ja toisten turvallisuuden huomioiden kaivavat esiin maailman varastoista sen kaikkein kalleimman renkaan turvallisuudella perustellen.
Mutta samalla pitää muistaa, että jos parhaat mahdolliset renkaat autoon maksavat esim. 30000 euroa niin kannattaa miettiä onko sitten vielä varaa ostaa renkaiden hyvyyttä vastaava auto. Jos sitten ei jääkkään kuin 1000 euroa rahaa auton hankintaan voitaneen kait sanoa, että renkaiden tuomaa turvallisuutta ei kys. autolla pysty ulosmittaamaan. 30000 eurolla saa jo jonkinlaisen auton uusilla tavanomaisilla renkailla.
Keskustelussa pitää tuoda esiin se koko suunnitelma renkaiden käytöstä. Kun tässä ja nyt keskustellaan yksinkertaisesti kitka-kesärenkaista lopputulos tietysti on, että uusi kesärengas on parempi kuin käytetty kitkarengas.
Mutta jos todellinen vaihtoehto onkin se, että kitkarengasta ei hyväksytä kartsakesärenkaaksi, siis ostetaan "turvalliset" vuodenaikaa vastaavat kesärenkaat, mutta sitten laitetaankin ne vanhat kitkarenkaat uudelleen seuraavana talvena autoon.
Turvallisuus on ketju asioita. Heikoin lenkki määrää kokonaisturvallisuuden. Rahaa pitää riittää tasaisesti kaikkiin turvavarusteisiin.
Ajan lähes työkseni tiellä. Talvet kitkarenkailla ja kesät edellisen talven kitkarenkailla. Kesäliukkaudesta en tiedä mitään koska luistoa ei ole sattunut kohdalleni.
Ensinnäkin, aina voidaan sanoa, että pääperiaatteessa 50 euron rengas on turvallisempi kuin 40 euron rengas. Toisaalta 60 euron rengas on turvallisempi kuin 50 euron rengas jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ja ne jotka ajavat korkealla moraalilla oman ja toisten turvallisuuden huomioiden kaivavat esiin maailman varastoista sen kaikkein kalleimman renkaan turvallisuudella perustellen.
Mutta samalla pitää muistaa, että jos parhaat mahdolliset renkaat autoon maksavat esim. 30000 euroa niin kannattaa miettiä onko sitten vielä varaa ostaa renkaiden hyvyyttä vastaava auto. Jos sitten ei jääkkään kuin 1000 euroa rahaa auton hankintaan voitaneen kait sanoa, että renkaiden tuomaa turvallisuutta ei kys. autolla pysty ulosmittaamaan. 30000 eurolla saa jo jonkinlaisen auton uusilla tavanomaisilla renkailla.
Keskustelussa pitää tuoda esiin se koko suunnitelma renkaiden käytöstä. Kun tässä ja nyt keskustellaan yksinkertaisesti kitka-kesärenkaista lopputulos tietysti on, että uusi kesärengas on parempi kuin käytetty kitkarengas.
Mutta jos todellinen vaihtoehto onkin se, että kitkarengasta ei hyväksytä kartsakesärenkaaksi, siis ostetaan "turvalliset" vuodenaikaa vastaavat kesärenkaat, mutta sitten laitetaankin ne vanhat kitkarenkaat uudelleen seuraavana talvena autoon.
Turvallisuus on ketju asioita. Heikoin lenkki määrää kokonaisturvallisuuden. Rahaa pitää riittää tasaisesti kaikkiin turvavarusteisiin.
Ajan lähes työkseni tiellä. Talvet kitkarenkailla ja kesät edellisen talven kitkarenkailla. Kesäliukkaudesta en tiedä mitään koska luistoa ei ole sattunut kohdalleni.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meikä taas ei koskaan osta uusia kesärenkaita vaan ajelen kesät vanhoilla talvirenkailla joista on nastat nypitty pois. Edessä olen kyllä joskus pitänyt käytettyjä kesärenkaita ohjaustuntuman vuoksi. Talvella en tingi renkaiden kunnosta ja ajelen aina melko hyvillä nastarenkailla.
Minä säästän kuluissa siten, että ajan kesät talvet joko kesä-tahi talvinakeilla. Mitkä nyt sattuvat olemaan alla, kun vaihdan autoa. En ole vielä kertaakaan ostanut renkaita - enkä osta jatkossakaan.
kokonaisvaltaista ajattelua. Tuohon kitkarenkaan etuihin kesällä mainitsisin äänettömyyden. Yhden rengastyypin käyttäjäksi olen siirtymässä, kunnes saan entiset kesärenkaat ajettua loppuun.
Nyt en minäkään oikein ymmärrä...
...toki voidaan aina voidaan sanoa, että pääperiaatteessa kalliimpi rengas on halvempaa turvallisempi, mutta näin se ei läheskään aina ole. Näin todennäköisesti on, jos vertaillaan yhden valmistajan eri rengasmalleja tietyn kokoisina, mutta siihen se sitten jääkin (ainakin jos hintaero on kympin luokkaa). Rengaskoot ja markkinointistrategiat vaikuttavat sekä hintaan että turvallisuuteen, mutta usein toisistaan rippumatta. Kallein rengas ei läheskään aina ole turvallisin vaihtoehto.
En kuitenkaan lähtisi kustannussyistäkään (renkaan koko, malli ja kuluneisuus) säästämään renkaan turvallisuudesta, oli auto mikä tahansa. Sellaista rengasta ei olekaan, jonka tuomaa lisäturvallisuutta (huonompaan renkaaseen verrattuna) ei voisi hyödyntää vaikka tuhannen euron autossa. Jos auton, oli sen hinta mikä tahansa, alusta on teknisesti kunnossa kannattaa alle valita laadukkaat ja turvalliset renkaat (nehän voi siirtää toiseen autoon jos auto loppuu ennen renkaita). Autoon, jonka alusta ei ole kunnossa ei kannata valita laadukkaita renkaita... se on paras jättää rengastamatta ellei alustan kunnostamiseen ole varaa.
Turvallisuusnäkökulmasta hyvän auton heikoin lenkki (kuskin jälkeen) on renkaat, eli hyvää passiivista turvallisuutta ei joudu yhtä herkästi hyödyntämään jos aktiivisten turvallisuustekijöiden (mm. renkaiden) avulla vältetään todelliset vaaratekijät. Kalliiseen turvavarusteilla täytettyyn autoon en laittaisi huonoja renkaita jo siksi, että passiivisten turvallisuusvarusteiden hyödyntäminen tulee poikkeuksetta kalliiksi.
Huonossa halvassa autossa en myöskään käyttäisi huonoja renkaita, koska tällaisessa autossa passiiviset turvavarusteet todennäköisesti loistavat poissaolollaan mikä ei kuitenkaan poista aktiivisen turvallisuuden tarvetta jota renkaat tarjoavat.
Turvallisuus on, kuten sanoit, ketju asioita ja kokonaisuus on yksittäistä tekijää tärkeämpi. Ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki, jos ketjua aina rasitetaan tasaisesti. Itse säästän mieluummin suorituskyvystä, varustelusta ja mukavuudesta kuin turvallisuudesta kun rahaa on käytettävissä tietty summa. Siksi olen aina auton arvosta riippumatta pyrkinyt pitämään alustarakenteet, jarrut ja renkaat moitteettomassa kunnossa.
Kokonaisturvallisuusnäkökulmasta olen päätynyt ajamaan kesäisin kesärenkailla, ja talvisin kitkarenkailla. Kitkarenkaat ajan toki loppuun (noin kolmeen milliin) alkukesästä. Kilometrejä kertyy vuodessa sen verran, ettei renkaat ehdi tallissa kuivumaan.
Olen ajanut kitkoilla ympäri vuoden, tiedän monen niin tekevät, eikä se minusta välttämättä ole turvaton tai huono vaihtoehto. Itse en kuitenkaan yllä tällaisella kompromissilla riittäviin säästöihin että pitäisin sitä hyvänä ratkaisuna.
Kesäliukkaudesta ei minullakaan ole paljoakaan kokemuksia, ne rajoittuvat kesärenkaiden yllättävään käytökseen märällä pinnalla. Voisi jopa sanoa, että luistojen vaarallisuus kasvaa kitkan kasvaessa, vaikka luiston todennäköisyys tietysti laskee. Tahallisestikin (radalla) aiheutettu luisto kuivalla asfaltilla on vaikeammin hallittavissa kuin jääradalla, johtuen korkeammista nopeuksista ja sen myötä lyhyistä reagointiajoista.
Ajattelemattomuudessani käytin sanaa "turvaVARUSTEET". Sana "varuste" on lakitekstissäkin käytetty sana.
Mutta suomalaiselle miehelle se tuo ensimmäiseksi mieleen naapurin vastemmielisen ökyvarusteauton ja suhtautuminen on sen mukaista.
Tarkoitin sanalla "turvavaruste" auton turvallisuuteen vaikuttavia osia kuten alkuperäiset valot, jarrut, iskunvaimentimet, tuulilasi, heijastimet, huurteenpoisto (esim. Webasto mukaanlukien) jne.
Tiedän kyllä mitä "turvavaruste" sanana tarkoittaa (ja mitä sinä sillä tarkoitit), tosin Webastoa ja ilmastointia en kuitenkaan turvavarusteeksi laskisi... mahdollisesti ehkä listan häntäpäähän. Kaikki mitä autossa on (alkuperäistä tai ei) vaikuttaa turvallisuuteen, mutta en niitä kaikkia turvavarusteiksi kuitenkaan laskisi vaikka vaikutus turvallisuusnäkökulmasta olisikin marginaalisesti positiivinen mutta korvattavissa muilla ratkaisuilla. Renkaiden tuomaa turvallisuuslisää ei kovin herkästi korvata, koska ne ovat auton ainoa rajapinta tiehen.
Enkä kirjoituksellani ottanut kantaa "ökyvarustelun" puolesta tai vastaan, vaan siihen ettei pidä tyytyä keskinkertaisiin tai huonohin renkaisiin vaikka auto olisikin vanha, heikosti varusteltu tai halpa, eikä myöskään siksi että hyvin varustellun uuden auton varusteet paikkaisivat renkaiden puutteita... sekä sihen että renkaissa ei turvallisuusominaisuudet välttämättä kasva hinnan kasvaessa.
Turvallisiin renkaisiin panostaminen ei ole kokonaisuutta katsottaessa kustannuskysymys, tai korkeintaan hyvin marginaalinen sellainen. Korkeat rengaskustannukset tulevat harvinaisempien rengaskokojen myötä, ja niitä hankitaan aivan muista syistä kuin turvallisuusnäkökulmasta.
Terminologiasta vielä: Nuo mainitsemasi valot, jarrut, iskunvaimentimet, heijastimet jne. renkaita ja varsinkin kuskia unohtamatta ovat juuri niitä aktiivisia turvallisuustekijöitä, eli ne estävät onnettomuutta tapahtumasta. Passiiviset turvallisuustekijät kuten törmäysvyöhykkeet ja airbagit ovat tärkeitä vasta vahinkojen minimoinnissa onnettomuuden tapahduttua.
No jos ihan rehellisiä ollaan niin ehkä vähän provoilin tolla Webastolla, mutta tarkemmin ajatellen olen kyllä sitä mieltä, että ilmastointi ja Webasto molemmat ovat kyllä selkeitä turvavarusteita.
Webasto takaa sen, että lasit ovat talvellakin kirkkaat ajoon lähdettäessä. Ilmastointi takaa saman kosteilla ilmoilla varsinkin jos matkustajat ovat märkiä. Ilmastointiahan tarvitaan lähes ympäri vuoden, ei nyt ihan talvikuukausina. Lisäksi ilmastointi pitää kuljettajan virkeänä (pitkillä) matkoilla.
Ja renkaisiin sanon alan ihmisenä, että ainoa konsti milla tavallinen pulliainen voi renkaan hyvyyttä edes jotenkin yrittää arvioida on renkaan hinta, joka sekään ei kerro asiasta oikeastaan yhtään mitään. Kun tavallinen Matti Meikäläinen löytää halvan hyvän renkaan niin en oikein jaksa usko päätelmän objektiivisuuteen.
Rengastesteihin ei ole luottamista. Vaikka ne pitäisivätkin paikkansa testiautolla, niin toisen tyyppisessä autossa tulokset voivat olla täysin erilaiset.
Mielastäni "hyviä" renkaita ovat tunnetut merkit kuten Nokia, Continental, Michelin jne. Jos halutaan jakoa tarkentaa tarvitaan kyllä melkoiset laboratoriot. Kun rengastestissä arvosanaksi toiselle tulee 8,6 ja toiselle 8,7 niin jos tältä pohjalta rengas valitaan niin toivotan hyvää viimeistä matkaa. Liian tarkalla marginalilla toimitaan.
Taksit ja muut paljon ajavat kehuvat kitkoja. On syytä uskoa heitä. Itselleni en kitkojen katso sopivan. Ajan vuodessa 20000 km, josta suurimman osan huhti-lokakuussa. Kitkat eivät siten kulu kesäajoon talvessa eikä kahdessa, joten suvikiekot tarvitsen joka tapauksessa.
Totuus on myös se, että meitä nastafossiileja tarvitaan karhentamaan tiet, että kitkakuskit pysyvät tiellä. Tämä on arvovaltaisilla tahoilla moneen kertaan todettu fakta.
Vaikka tuon Webaston tuoman talviaamujen turvallisuustekijän korvaa helposti jääskrapalla ;) Mukavuuttahan Webasto kieltämättä lisää, kun ei tarvitse sähkölämppäreiden kanssa näperrellä.
Ja ilmastoinnin tarve on näillä keveysasteilla hyvin pitkälti auton muista ratkaisuista (katto- ja ikkunaratkaisut, ilmankierto, väritys) kiinni. Ja taas, lisäähän se ilmastointi mukavuutta (kunhan pitää huolen ettei vilustu kesähelteillä:)
Omaan (valkoiseen) autooni en ilmastointia kaipaa, mutta tiedän (mustia) autoja joissa se on käytännön välttämättömyys (ja todellinen riesa ja epämukavuustekijä epäkuntoon mennessään).
Eli sekä Webasto että ilmastointi ovat mielestäni vain vaihtoehtoisia (eivät suinkaan ainoita) tapoja turvallisten olosuhteiden saavuttamiseen, ja muilta osin onnistuneessa autonsuunnittelussa lähinnä mukavuustekijöitä.
Matti Meikäläisen rengaslöytöjen suhteen ollaan jokseenkin samoilla linjoilla, mutta silloin puhutaan jo huomattavasti suuremmista hintaeroista kuin kympistä listahinnoissa.
Tunnettujen laatumerkkien (testien kärkikastissa vuodesta toiseen) renkaat ovat pääsääntöisesti hyviä valintoja, ja jo hieman vanhentunutkin malli joka ei enää sijoitu testeissä kolmen kärkeen saattaa vaihtaa omistajaa halpisrenkaan hinnalla mutta on todennäköisesti Kiinan ihmeitä parempi ja turvallisempi valinta. Lisäksi, jos unohdetaan aluvanteet ja usein niihin liittyvien renkaiden tyyliseikat säästetään rengaskustannuksissa huomattavasti tinkimättä turvallisuudesta. Levein ja ohuin sallittu rengasvaihtoehto ei välttämättä tuo kokonaisuuteen mitään turvallisuuslisää (mukavuudesta puhumattakaan) mutta hintaa se kyllä lisää. Se jolla on varaa 17" matalaprofiilirenkaisiin saa puolestani vapaasti niitä hankkia, mutta usein juuri nämä ajetaan sakkorajalle (tai alle) kustannussyistä, ja uusien kriteerinä heti mittojen ja tyylikkään kuvioinnin jälkeen toimii halvin mahdollinen hankintahinta.
Varsin kriittinen olen minäkin rengastesteihin. En väitä testituloksia virheellisiksi, mutta desimaalitasolla ne pätevät vain testiajankohtana vallinneissa olosuhteissa testissä käytetyllä kalustolla ja (useimmiten) uusilla renkailla. Automallin lisäksi rengaskoolla voi olla suurikin merkitys testirenkaiden keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Testattavat renkaat ovat joitain poikkeuksia lukuunottamatta nykyään niin tasavahvoja, että eroja tarkastellaan jo suurennuslasilla... vaikka uskon että suurempia hyödyllisiä käytännön eroja testituloksiin saataisiin testaamalla rinnakkain eri autoilla ja/tai rengasprofiileilla. Kun vielä lisätään renkaiden kulumiskäyttäytyminen tulee muuttujia ja yhdistelmiä niin monia, ettei kukaan ryhdy kattavia testejä suorittamaan.
Alkuperäiseen otsikkoosi palatakseni en voi kuin todeta, että olen vuosia ajanut erinäisillä kitkarenkailla, mutta vielä en ole löytänyt sellaista joka olisi erinomaisten talviominaisuuksien lisäksi erinomainen kesärenkaana. Toki löytyy hyviä ja erinomaisiakin kesäkäyttöön soveltuvia kitkarenkaita, mutta ne eivät kokemusteni mukaan kuulu talvirenkaiden parhaimmistoon, enkä näe aihetta hankkia kitkarenkaita pelkästään kesäkaudelle. Talvikäytössä hyväksi osoittautuneen kitkan ero hyvään kesärenkaaseen kesäkäytössä ei ole vain kymmenysten viilausta, vaan todellisia eroja kyllä löytyy.
Kokonaisuutta katsottaessa tulee väkisinkin tehtyjä kompromisseja turvallisuudenkin kannalta, mutta aina kannattaa tietysti pyrkiä parhaaseen kompromissiin ja tiedostaa kompromissien merkitys.