Tuli ero tai mies sanoi että haluaa olla nyt yksin eikä oo aikaa nyt tapailla ketään ja välimatkaa liian paljon.Sanoin hänelle että jos tästä ei tule enää koskaan mitään niin sanois sen mulle nyt suoraan, niin mun on helpompi unohtaa ja mennä eteenpäin, enkä elättele turhia toiveita. Tähän en oo kuitenkaan mieheltä saanut mitään järjellistä vastausta jotain ympäripyöreetä vaan, et en tällä hetkellä halua nyt seurustella ja haluan olla yksin ja nyt en voi olla sulle kuin kaveri ja saat soittaa mulle aina kun vain haluat...Sanoin miehelle että en voi olla sun kaveri kun jos alat kohta olemaan jonkun toisen kanssa niin sitten vasta tuntuukin pahalta, mut mies lupasi että hän ei nyt ala todellakaan olla kenenkään kanssa. Mies sanoi että minussa ei ole mitään sellaista negatiivista asiaa jonka vuoksi hän ei vois olla mun kanssa. Miestä kuitenkin ärsyttää meidän välimatka ja se etten ole valmis muuttamaan hänen luokseen. Mä sanoin että se vaatisi paljon pidempää yhdessä oloa, etten voi näin lyhyen tuntemisen jälkeen jättää mun elämää täällä ja lähteä. Hän ei myöskään ole valmis muuttamaan.
Nyt mä sitten tietenki toivon ja odotan että se ottais mut takaisin. Olis perkele sanonut suoraan etten halua olla sun kanssa enää koskaan niin ei tartteis miettiä, mutta kun ei, jätti minussa toivon kipinän elämään...
Nyt mä sitten tietenki toivon ja odotan että se ottais mut takaisin. Olis perkele sanonut suoraan etten halua olla sun kanssa enää koskaan niin ei tartteis miettiä, mutta kun ei, jätti minussa toivon kipinän elämään...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo. Mun eksä teki samanlailla mulle, ainoo ero et se on nainen.
Siinä on kaksi vaihtoehtoa:
1) Se joko haluaa olla sulle kohteliaampi eikä sillä oo miestä sanoa, ettei täst tuu enää mitään, koska luulee et se sattuis suhun enemmän (aluksi ehkä sattuukin, mutta loppupeleissä ei)
2) Hän haluaa pitää sinua varalla.
Mutta toisaalta sinähän sen tilanteen parhaiten tiedät. Nämä selitykset on vain minun kokemuksen pohjalta.
Joskus on vain itse tehtävä se lopullinen päätös, siitä ei voi vierittää vastuuta toiselle. Vaikka mies ei seiso sanojensa takana, sinä voit. Ero tietää muutosta. Muutos on vain usein vaikea kestää, siihen kuuluu hyppy tuntemattomaan, ikävän tunteen sietäminen ja sen loppuun kuluttaminen. Minulla on omat ehtosi ja miehellä omat. Omat ehtosi ovat ihan järkeviä, hieman ihmettelen, että mies ei hyväksy niitä. Onko takana jotain sellaista, jota hän ei osaa tai halua tuoda esiin. Miehen sanoma on jollain lailla ristiriitainen. Hän haluaa sinun sinne yhä kiinteämpään suhteeseen eikä siedä että tutustutte. Toisaalta hän sanoo haluavansa olla yksin. Jos minä kaipaisin jotain ihmistä, olisin valmis vaikka puolivälin ratkaisuihin ensi alkuun. Mitä muuten tarkoitat toiveellasi, että mies ottaisi takaisin? Olisitko todella valmis muuttamaan ja täyttämään miehen asettamat ehdot.
lähes samassa tilanteessa itse olleena voin sanoa että valitettavasti se oli sen suhteen loppu, piste. sun pitää vaan koittaa itse tappaa noi toivon rippeet kun jätkällä ei ollut munaa sanoa sulle sitä suoraan. vittu mitä paskaa porukka erotilanteessa keksiikin selittää, helvetin nöyryyttävää. tulee vaan itselle olo tollasista selityksistä että toinen osapuoli ei arvosta toista senkään vertaa että kertois suoraan ettei kiinnosta, aina tulee jotain 'haluan olla nyt yksin' paskaa ja 'sä ansaitset jotain parempaa'. vitut. eli toisinsanoen se toinen haluu vaan että tilanne ois itselleen helpompi ja selittää ummet ja lammet kaikkea sheissea että pääsis nopeesti eroon siitä "kiviriipasta" a.k.a. suhteesta ja toivoo että oma huono omatunto menis yhtä nopeesti ohi kun erotilanne. tiedän sun tuskan ja itsekin olin ihan vitun hajalla eron jälkeen, varsinkin kun sain kokea samanlaista selitystä, mutta toivo kannattaa kyllä heti unohtaa, selviät vaan helpommalla kun hyväksyt tilanteen jota tyypillä ei ilmeisesti ollut munaa sanoa sulle suoraan. munkin piti oikein kiskoa irti kaikki tiedon palaset kun toiselle ois riittänyt että sanoo mulle vaan nopeesti moidot ja se oli sit siinä. ei voi aina ymmärtää mitä ihmisten päässä liikkuu, varsinkin kun omassa mielessä on vielä oletuksena että merkitsen tolle tyypille jotain ihan oikeesti ja on juuri itse rakastunut/tmv siihen toiseen. mutta tsemppiä sulle! se tosiaan helpottaa joskus, ajan kanssa valitettavasti. sitä pitää vaan itse koittaa auttaa itseään tekemällä siten mikä tuntuu parhaalta, eli aluksi vaikka katkaiset välit jos et todellakaan kestä enää sen toisen seuraa. pakko todeta että myös noi soitellaan-jutut on vähän mitä on, lyödään vaikka vetoa niin SE ei sulle ole kyllä soittamassa, ja tuskinpa oikeasti haluaa sunkaan sille soittavan. tilanne voi olla eri jos huomaat että se ottaa suhun yhteyttä ilman että itse olet ottanut, mutta kokeilemalla sekin selviää. tää mun kirjoitus voi olla nyt aika karua mutta pitkän ajan jälkeen mä vasta olen nämä asiat itsekin tajunnut ja ehkä ois ollut parempi että olisin tajunnut vähän aikaisemmin. kauan tuli itkettyä sitä kaikkea eikä tää vieläkään helppoa ole, mutta usko pois, katse tulevaisuuteen niin kyllä se siitä! ja ehkä "se ei oo sussa vaan mussa"-paskanjauhannassakin on totuuden siemen vaikka tollasten latteuksien laukominen onkin aika vitun perseestä. tarkoittaen siis sitä, että joku muu kyllä haluaa sut vielä vaikkei toi jostain syystä halunnutkaan. ja niitä syitä ei niin kauheesti kannata miettiä, koitat nyt vaan aluks pärjäillä päivä kerrallaan miettien jotain ihan mitä vaan muuta. helpommin sanottu kuin tehty, tiedän. mutta niin se vaan taitaa mennä.
Musta tässä on nyt vaan myös erikoista tää itse erotilanne, kun hän jätti minut niin minä en saanut mitään tunteenpurkauksia enkä itkenyt. Olin tosi tyyni, kun taas hän purskahti itkuun ja halasi minua ja tuntui muutenkin että se oli hänelle tosi raskasta. Silloin tuli olo että hän tulee vielä takaisin. Hänelle erityisen raskasta tuntui olevan kun sanoin hyvästit, et tää on sit varmaan viimeinen kerta kun nähdään.
Parin päivän päästä hän tuli sit palauttamaan mun tavaroita. Laitoin viestin et voi jättää ne oven taa, että meidän ei oo enää pakko nähdä, mutta hän haluasi tuoda ne sisälle. Taas hän sitten halasi minua ja itki, kun minä olin taas kerran tyyni.
ole onnellinen, susta on nimittäin siinä tapauksessa välitetty oikeasti ja välitetään varmaan vieläkin. toisinkuin luultavasti musta, siksi katkera avautuminen : D. löyhässä hirressä roikkumistahan toi on, mutta sulla saattaa ollakin sitä toivoa. en oikein tiedä mitä olisi järkevintä tehdä, ehkä kannattaa vain koittaa antaa tilanteen rauhoittua hetken aikaa ja sitten jonkun ajan päästä koitatte sopia menevänne vaikka kahville ja keskustelette kaikesta ihan kunnolla. silloin erosta on vähän enemmän aikaa ja molempien mieli on selkeämpi niin menneen kuin tulevankin suhteen. tiedä sitten miten ton ajan siinä välissä kestää, mulla oli siinä mielessä helppoa että tiesin että se oli siinä. mutta teidän kannattaa varmaan koittaa vielä vikan kerran selvittää asiat jos vaan mahdollista.