Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kuollut salarakas

    Sydämelläni on asia , josta en voi koskaan puhua kellekään. Minä, parisuhteessa elävä henkilö,
    rakastin miestä joka myös oli tahollaan sitoutunut. Katkaisimme suhteen jo kolme vuotta
    sitten, sillä emme halunneet satuttaa läheisiämme. Mutta sydämen tasolla asiat eivät
    päivässä tai parissa pyyhkiydykään. Ja nyt kuulin kiertotietä hänen menehtyneen.

    Ensin itkin vuosikausia etten voinut saada häntä, ja nyt hänen kuolemaansa. Vaikka
    mitäpä se muuttaa, emme pitäisi yhteyttä kuitenkaan. Mutta olen suruni kanssa
    yksin ja sen salaamiseen menee valtavasti energiaa. Itken salaa mieheltäni suihkussa,
    odottaessani autossa lapsia koulusta, työpaikalla täyttäessäni kopiokonetta...

    Voimaa ja jaksamista jokaiselle rakkaan ihmisen menettäneelle, oli suhde sosiaalisesti
    hyväksytty tai ei!
    2627
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Hei
    Minulle on käynyt aivan samoin ja ainakin on odotettavissa pitkä yksinäinen surutyö, josta en voi kenellekään kertoa.
    Salaa rakastamani mies on kuollut 5 kuukautta sitten.
    Tiesin että tämä tilanne tulee, koska rakkaani sairasti niin paljon terveydelle vakavia sairauksia.
    Eilen aavistin jotain ikävää ja tänään asia varmistui.
    Olen ollut niin itkuinen. Ruoka ei maistu ja tunnen olevani täysin voimaton.

    Äänestä

    vai niin

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    emakko4 kirjoitti:

    Sydämelläni on asia , josta en voi koskaan puhua kellekään. Minä, parisuhteessa elävä henkilö,
    rakastin miestä joka myös oli tahollaan sitoutunut. Katkaisimme suhteen jo kolme vuotta
    sitten, sillä emme halunneet satuttaa läheisiämme. Mutta sydämen tasolla asiat eivät
    päivässä tai parissa pyyhkiydykään. Ja nyt kuulin kiertotietä hänen menehtyneen.

    Ensin itkin vuosikausia etten voinut saada häntä, ja nyt hänen kuolemaansa. Vaikka
    mitäpä se muuttaa, emme pitäisi yhteyttä kuitenkaan. Mutta olen suruni kanssa
    yksin ja sen salaamiseen menee valtavasti energiaa. Itken salaa mieheltäni suihkussa,
    odottaessani autossa lapsia koulusta, työpaikalla täyttäessäni kopiokonetta...

    Voimaa ja jaksamista jokaiselle rakkaan ihmisen menettäneelle, oli suhde sosiaalisesti
    hyväksytty tai ei!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu