Hei miehet!
Kävin tänään keskusteluja poikaystäväni kanssa miesten ja naisten eroista ja huomasin, että hyvin monessa kohtaa poikaystäväni sanoi että "ei se noin nyt ole, naiset vain LUULEVAT MIEHISTÄ NIIN!".
Eli poikaystäväni koki, että naisilla on tosi monista asioista väärä kuva, kun puhutaan miehen päässä pyörivistä asioista, miesten tavoista, seksistä tai tunneasioista.
Kertokaapa siis, että missä eri asioissa te miehet koette tulevanne usein väärinymmärretyiksi?
Kiitos! :)
Kävin tänään keskusteluja poikaystäväni kanssa miesten ja naisten eroista ja huomasin, että hyvin monessa kohtaa poikaystäväni sanoi että "ei se noin nyt ole, naiset vain LUULEVAT MIEHISTÄ NIIN!".
Eli poikaystäväni koki, että naisilla on tosi monista asioista väärä kuva, kun puhutaan miehen päässä pyörivistä asioista, miesten tavoista, seksistä tai tunneasioista.
Kertokaapa siis, että missä eri asioissa te miehet koette tulevanne usein väärinymmärretyiksi?
Kiitos! :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Naiset eivät monesti usko puhetta vaan etsivät piilomerkityksiä, mitkä kumoaisivat miehen sanat. Olen usein miettinyt, että valehtelevtko naiset itse jatkuvasti vai mistä moinen ennakkoasenne?
siitä, kun toimitaan eri tavoin kun sanotaan?
Olen minäkin periaatteessa sitä mieltä, että jos sanat ja teot ovat ristiriidassa, niin kannattaa luottaa tekoihin. Tarkoitin lähinnä tilannetta, että vaikkapa istun kotona naama nurinpäin. Kun minulta kysytään, niin sanon olevani väsynyt. Sitten alkaa epäily ja tivaus: "Etkä ole, kyllä sinun mieltäsi nyt joku painaa." Mutta jos minun mieltäni joku painaa, niin kyllä minä siitä taatusti avaudun.
Tosin taitaa olla niin mies- kuin naispuolisia mököttäjiä, jotka kysyttäessä sanovat, ettei mikään ole vikana ja olettavat silti, että toinen arvaa syyn ja tekee asialle jotain. Ja jos ei tee, niin sitten avaudutaan vihdoin parin päivän mykkäkoulun jälkeen. Mutta silloinhan valehtelija potkaisee lähinnä omaan nilkkaansa.
tossa on vaan sellainen, että kun kaltaiseni idiootiääliö pamauttaa sen, mikä mättää, vastapuoli ei olekaan sitä oikeasti valmis kuulemaan, vaan hyökkää, ja asiasta tuleekin riita :/ joten on helpompi muotoilla se väsyttääksi :)
Ei minulta vaan onnistu. Minä harvemmin saan mielenrauhaa ennen kuin olen saanut avautua. Näköjään olemme tässä asiassa kovin erilaisia persoonia.
Tosin olen jo elämäni aikana oppinut, että kannattaa mielummin kysyä, että miksi toinen teki tai sanoi jotain kuin käydä päälle kuin yleinen syyttäjä. Vähän kuin töissä täytyy arvostella huonoa työsuoritusta eikä sitä tehnyttä ihmistä.
pitää vaan purkaa se luottoihmiselle eikä siipalle. No täytyy kyllä todeta D:n kestäneen poikkeuksellisen hyvin mun-totuuden laukomiseni...mut sillä nyt on niin pitkä pinna että sekoan jo siitäkin :DDD
ala riitelemään vaikka yrität saada riidan aikaan?
Luulen, ettei kaikki kumppanit pidä, että riitoja vatvotaan ulkopuolisten kanssa. Minä sitäpaitsi tuntisin itseni vähän tyhmäksi, jos haukkuisin Rouva Ratikkaa kavereilleni. Joku vielä keksisi ajatella, että miksi minä niin tyhmän naisen kanssa olen vai enkö saanut fiksumpaa. ;-)
ookkaan siitä haukkumisesta vaan erojen pohtimisesta; ei toista tarvi haukkua. En ainakaan ite ole koskaan ollut tyhmän kanssa, mutta liian erilaisen kanssa kylläkin.
No siis muottimainen mieskuva joka ei vastaa kymmenesosaakaan oikean elämän ihmismiehistä on täydellinen fiasko. Tuon muotin soveltaminen johtaa tilanteeseen jossa moni mies joutuu olemaan muotti eikä itsensä koska muuten häneen ei uskota.
So:
"Kertokaapa siis, että missä eri asioissa te miehet koette tulevanne usein väärinymmärretyiksi? "
Olen nähnyt että aivan kaikissa käsityksissä voi mennä pieleen ja sitä tapahtuu jatkuvasti. Naisten äärimmäisen suppea ja persoonaton mieskäsitys on katastrofi, ollut ja tulee olemaankin.
Miehet eivät ole mikään yhtenäinen joukko jota voi tulkita yksinkertaistettujen roolien kautta. Ja naisten taipumus pitää tuosta suppeasta roolista erillään olevia miehiä "outoina", "vaikeina" tai "viallisina" aiheuttaa myös surkuhupaisen pyrkimyksen täyttää roolia vaikka se ei edustaisikaan yksilöä. Joka taas tekee oman vaikeutensa.
Te haisette miestuntemuksen saralla ja pahasti.
Miespuoliset ystävät ovat kertoneet kokeneensa mm. seuraavissa tilanteissa tulleensa väärinymmärretyiksi:
- Tienaaminen & työ vs. rakastetulle varattu aika: mies kokee että työrooli ja työstä saatava ansiotaso ovat osasyy siihen, että hän kelpaa naiselleen. Samalla mies kokee, että työ ei saisi olla esteenä kahden olemiselle. Kuten yksi mies sen sanoi: pitkä viikonloppu Pariisissa ja kahden viikon työmatka on hankala laittaa päällekkäin vaikka rakastaisi niin että hampaista amalgaamit rusentuu.
- Ystävät vs. rakastettu: joko nainen ei sallisi miehelle ystävien kanssa vietettyä aikaa tai nainen pyrkii antamaan "naisellisen kädenjäljen". Lainaan jälleen miespuolista ystävääni: Jos meillä on saatana ollut fourrekeksejä eväänä kalareissulla aina ennenkin niin en minä nyt jumalauta osta mitään suklaasäätöjä.
- Miehen äiti vs. rakastettu: minun miespuolisilla tutuillani pääasiallinen toimintamalli äitiensä hääräilyyn on, että antaa kantaa kamaa ja käytetään mitä käytetään ja loput heivataan helkkariin. Heidän naisensa usein haluaisivat että anopeille kerrottaisiin (= mies kertoisi) että ei enää kiitos.
- Yksi ongelma-alue on lapset ja uusi kumppani, mutta se menee varmaan aika päikseen naisten ja miesten kesken.
täysin väärä kuva siitä, mitä miehet ajattelevat tai asioita kokevat, muttei se useimpia naisia haittaa, koska he ovat kiinnostuneita lähinnä itsestään ja tyytyväisiä niille selityksille miehistä, joita ovat oman päänsä sisällä keksineet. Poikkeuksena ehkä sitten ne, joilla on ollut veljiä tai muuten ovat viettäneet aikansa poikaporukoiden kanssa vaikka samoissa harrastuksissa. Heille vaikuttaisi usein olevan helpompi ymmärtää miehiä kuin naisia.