moi mulla on tällänen kysymys. eli onko oikein et avovaimoni juttelee baareissa sinkku miesten kanssa ja juttelee niitten kanssa ja antaa tuntemattomalle miehelle numeron ja itse olen mustasukkanen hänestä ja tiedän mitä miehellä on mielessä jos hän pyytää numeroa häneltä eli tekeekö avovaimoni oikein mua kohtaan.pelkään luottaa siihen 100 prosenttisesti ku itselläni on niin paljon pettymyksiä noitten naisten kanssa.ollaan oltu vasta reilu kuukauden yhdessä ja kihlaus on yhteinen päätös meillä on 10v ikäeroa ja olen se vanhin siitä eli mies olen yh isä ja avovaimoni on 20v ja se on eronnut itse vasta 3kk sitten jossa mies petti sitä. kertokaa omia mielipiteitä onko se oikein et nainen jakaa numeroita miehille jotka on yhden tanssin tanssinut
luottamuspula
epäluulonen
11617
0Äänestä
Vastaukset 11
Vanhimmat
tää nyt ihan tosi juttukaan..???
Olette olleet YHDEN kuukauden yhdessä ja kihloissa ja avopari?!
Ja kysyt, onko oikein, että avokkisi jakaa puhelinnumeroaan vieraille miehille?
No jos tää ei ole provo, niin ei tosiaan ole oikein, että kihlattu avovaimosi jakaa numeroitaan muille, tarkoittaa just sitä yhtä asiaa, mikä sulla mielessä pyörii... Eipä taida olla kovin vankalla pohjalla teidän suhde, ei...
kyllä tämä on oikea juttu ei ole mikään vitsi.
Voi saatana, ei voi muuta sanoa... kuukausi seurustelua ja jo nyt asutte yhdessä ja olette kihloissa (tai paremminkin rengastaneet toisenne, avioliittolupausta tuosta touhusta saa tod.näk. kissojen ja koirien kanssa etsiä - ilman tulosta).
Eipä ole vahvoissa kantimissa tuo teidän suhde. Eihän se oikein ole, että jakelee numeroaan muille miehille. Paras neuvo varmaankin olisi ero. Tai jos ei niin radikaalia tekoa halua tehdä, niin pikkuisen voisi jarrua painaa, täysin järjetöntä muuttaa yhteen ja "kihlautua" kuukauden jälkeen. Sormukset huitsin helvettiin, omat kämpät ja _normaalia_ yhdessäoloa ja tutustumista ennen noin isoja päätöksiä.
itse olen sitä mieltä että kun seurustelee numeroita ei silloin jaella kellekään muulle. muijasi kannattaisi ajatella asiaa omalta kantilta ja jos ei häntä hetkauta voisin omalta näkemykseltäni sanoa ettei hän ole tosissaan kanssasi. kysy avikseltasi että miksi antoi numeronsa edes, eikö hänellä ole kavereita jonka kanssa viettää aikaa että tarvii sit tuntemattomista miehistä seuraa etsiä? vaikuttaa aika oudolta..
nyt järki käteen sieltä jostain.. olen yh-äiti eikä ikinä kävis mielessä noin nopeesti vaik ois kuin oikee!! 1kk seurusteluu ja nyt kihloissa ja asutte yhessä????? hei järjen käyttö sallittu! tuntuu ettei teistä kumpikaan ole valmiina uuteen suhteeseen.. vielä vähemmän hän, 3kk erosta. ei kukaan pääse yli noin nopee edellisestä suhteesta! ja sinä.. oletko puhunu hänelle luottamus ongelmistasi? jos olet niin väärinhän se on että tanssii ja jakelee numeroonsa sinulta tietämättäsi. luottamus kuitenki on rakentuu ajan kanssa( ei ne sanat vaan teot) mutta teet myös väärin ettet ole lähteny avoimin mielin uuteen suhteeseen, nähtävästi on paino taakkaa vielä jäljellä ku heti epäilet pahinta. nyt mieti tarkkaan mitä teet kun sinulla vielä lapsiki!! lapset ei ole tyhmii.. eikä ole reiluu että ehtii kiintyy avokkiisi. jos tuntuu ettet pääse luottamus ongelmastasi niin jätä heti äläkä vitkuttele itsesi ja lapsesi takia
...siis se että olen antanut numeroni ystäväni kaverille EI tarkoita ettenkö olisi mieheni kanssa tosissani! rakastan miesteni yli kaiken ja hänen lastaan kuin omaani!
olen pyytänyt jo anteeksi mieheltäni etten tajunnyt asian olevan hänelle noin tarkka siitä että uusiin YSTÄVIIN tutustun!KErroin kuitenkin asiasta rehellisesti hänelle!
Mutta on se minusta väärin myös minua kohtaan että ei edes sen vertaa löydy luottamusta että kun minun ystävä jonka kanssa hän ollut yhteydessä muutaman kerran(ja jonka kanssa minäkään en ole paljoa tekemisissä)jauhaa minusta paskaa ja mies uskoo kaiken maailman valheet.
myönnän että en osaa tunteitani näyttää kunnolla ja en ole koskaan osannut,mutta olen opetellut sitä, mutta ei sekään tule välittömästi.
Olen minäkin miehestäni mustasukkainen kun hänellä noita naispuolisia kavereita jutut on välillä mitä on!!! mutta en halua siitä mitään riitoja välillemme,sillä rakastan miestäni!
Kyllä minä ymmärrän sen että hänen entiset suhteesää on ollut huonoja kokemuksia mutta hän olettaa että kaikki ovat samanlaisia kaksinaamasia naisia,vaikka se ei pidä paikkaansa!
Vaikka olenkin nuorempi kuin mieheni niin se ei tarkoita etten olisi valmis sitoutumaan! olen nähnyt elämässäni niin ylä- kuin alamäetkin ja haluan vakituisen parisuhteen ja miehen jonka kanssa jakaa ja rakentaa elämä,sellainen mies minulla on tällä hetkellä mutta jos hän ei edes sitä pientä luottamusta oi osoittaa niin en tiedä mitä tässä käy...
Onks tää oikeasti totta???
Pitäisköhän pariskunnan opetella keskustelemaan asioista keskenään eikä julkisilla palstoilla?
Ja mitä tulee rakkauteen kuukauden tuntemisen jälkeen, hei oikeesti... se on vasta tunteiden myllerrystä, jota kutsutaan ihastumiseks, tykkäämiseks, sillä ei ole mitään tekemistä Rakkauden kanssa!
Ja juu, samaa mieltä toisten kanssa, että omat kämpät, sormukset toistaiseksi narikkaan jo ihan pelkästään sen lapsen takia.
Ajatteleeko kumpikaan tätä lasta??
Taitaa olla niin, että jutussa on kaksi teiniä sormukset sormessa ja yksi lapsi.
Tän on pakko olla hoaks...
Onko tuossa teidän toiminnassa mitään järkeä? 1kk yhdessä ja on kihlat hoidettu. Eihän tuossa teidän tilanteessa ole järjen häivää.
3kk edellisestä erosta ja nyt jo asutte ilmeisesti yhdessä.
Kannattaisi ottaa hieman etäisyyttä ja rakentaa se toimiva parisuhde normaalilla tavalla.
Onnea suhteeseen XD
"3kk erosta ja nyt jo asutte yhdessä" - Niin? Mun mielestä sillä ei oo mitään väliä kuinka kauan erosta on. Jokainen ihminen suree edes mennyttä suhdettaan omalla tavallaan. Joku tarvii vuoden päästäkseen yli erosta, kun taas toinen saattaa olla valmis sukeltamaan uuteen suhteeseen jo viikon kuluttua. Joku suree joku ei.
"Kannattaisi ottaa hieman etäisyyttä ja rakentaa se toimiva parisuhde normaalilla tavalla." - Normaalilla tavalla? Kertoiskohan joku mulle mikä on normaali tapa rakentaa toimiva parisuhde?! Tähänki ku on niin pirun monta tapaa ja jokaselle omanlainen. Mistä tietää vaikka kyseisen pariskunnan parisuhteen rakentamis kaava on tämä mitä he nyt ylläpitävät?
Ja sit viel tohonki ku tuntuu olevan niin kaaaamee juttu ku 1kk yhteistä taivalta vasta takana virallisesti. Mistä te tiedätte vaikka aloittaja on tuntenut tämän avokkinsa jo monta vuotta enne seurustelua? Tai ovat käyneet esim treffeillä muutaman kuukauden? Ei voi tietää kuulkaas.
Sitten itse aloittajan pulmaan.. Ei ole oikein.
Keskustelkaa. Kerrot sille naiselles ettet näe oikeenlaiseksi toiminnaksi puhelinnumeroitten jakamista tuntemattomille miehille ja ettet pidä siitä että se ylipäätänsä keikkuu niiden kanssa. Miks ette keiku yhdessä siellä baarissa? JOS tälle avokilles on vaikeaa pitää näppejään erossa muista miehistä ni suosittelisin unohtamaan koko naisen, koska jos lipsut nyt tässä asiassa se riistäytyy käsistä. Usko pois.
hei siis ihan oikeasti, pitäisköhän nyt miettiä kaks kertaa et mitä helvettiä teette..ei tuo rakkautta ole, ihastumista kyllä juu, mutta rakkautta, ei millään, tuo hetken huuma kyllä kuluu pois. kannattaisikohan aluksi ihan vaan kavereina tutustua toisiin ja jutella toistenne menneisyydestä...itte aloin suhteeseen viikon päästä edellisestä, yhdessä ollaan oltu kaksi vuotta, kavereita, neljä vuotta. vähän tuo nyt kyllä kuulostaa lapselliseltä touhulta, se että tämä kyseinen "avoivaimo" (ei herrajumala..) vielä itse tulee tänne avautumaan kertoo jo jotain suhteen tasosta :D jos nyt käyttäydytään kuin aikuiset ja jutellaan keskenään asiat selväksi. Tiedätkö että onko tämä avovaimosi luotettava, onko hän historiassa pettänyt yms. Nämä on ihan hyvä tietää ennen suhdetta, ainakin omasta mielestäni.. Kasvakaa aikuiseksi ja käsitelkää asiat kotona, ei ihmisten ilmoilla, eihän sellasesta suhteesta tule mitään jos ette voi edes riidellä keskenänne, turhaan mielipiteitä kysellä, itsehän päätätte mitä teette..kuulostaa kyllä siltä ettei avovaimolla kaikki ihan ok ole, jos pitää muitten ihmisten paskaa puhumisesta avautumaan, hittojako ne tähän liittyy ne muut ihmiset, tietoni mukaan parisuhteessa kuuluisi olla vain kaksi ihmistä, ei sen useampaa. Kuulostaa hämärältä mielestäni.. mitä edes sitten hengailee sellailsen ihmisen kanssa johon ei luota. Eikö muutenkin luottamus pitäisi tulla ensin, sen jälkeen vasta pohtimaan kihloja ja yms. miettikää lastakin.. "rakastan kuin omaani" ei jumala, eihän se ole sinun lapsi, olet vasta 3kk tuntenut tämän lapsen ja se sut, mieti nyt vähän hei..järki päähän. jepjep, todella onnea teille elämäänne..
erotkaa sitten, eihän tuosta näytä mitään tulevan :D ilmiselvästikkään ei vain ole tarkoittettu tapahtuvan :D Miehelle: Lopeta nyyhkytys ja etsi joku joka ymmärtää sinua paremmin ja on vähän aikusmaisempi ja vanhempi:)
Naiselle: voi herrajumala..........parasta olla sanomatta mitään.
P.S petetty, yleensä pettää itsekkin.