Unessa karannut kissani jäi lumiauran alle. Se kitui jään ja hangen alla ja liikehti. En tiennyt mitä tehdä.
Palasin takaisin sisälle ja asetuin ikkunaan puristaen tyynyä rintaani vasten. Toivoin kissani kuolevan nopeasti ja ilman kärsimystä. Näin yhä uudelleen sen vartalon murskautuvat renkaan alle - uudelleen ja uudelleen.
Tyyny muuttui vetiseksi. Katu oli tyhjä ihmisistä. Alimmilla ikkunalaudoilla ja autojen konepelleillä istui mustanharmaita pehmeäturkkisia kissoja. Ne kaikki katsoivat taivaalle piittaamatta mistään muusta. Olin kuin yksi niistä. Taivaalla tapahtui jotain.
Emme välittäneet enää rakkaudesta. Lämpö oli kuollut ja jotain uutta oli syntynyt tilalle. Jokainen meistä tiesi sen. Jokainen meistä tunsi sen.
Palasin takaisin sisälle ja asetuin ikkunaan puristaen tyynyä rintaani vasten. Toivoin kissani kuolevan nopeasti ja ilman kärsimystä. Näin yhä uudelleen sen vartalon murskautuvat renkaan alle - uudelleen ja uudelleen.
Tyyny muuttui vetiseksi. Katu oli tyhjä ihmisistä. Alimmilla ikkunalaudoilla ja autojen konepelleillä istui mustanharmaita pehmeäturkkisia kissoja. Ne kaikki katsoivat taivaalle piittaamatta mistään muusta. Olin kuin yksi niistä. Taivaalla tapahtui jotain.
Emme välittäneet enää rakkaudesta. Lämpö oli kuollut ja jotain uutta oli syntynyt tilalle. Jokainen meistä tiesi sen. Jokainen meistä tunsi sen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oikeastaan tämä ei ollut uni vaan ajatus tai näky eilisen pöydän äärellä hiljaisessa ravintolassa jossa istuimme istuimme. Kun olemme kasvot vastatuksin ja puhumme hiljaa pyöreän pöydän ylitse, niin olemme saavuttamattomia. Olemme muuri, joka suojaa pöydän tyhjää tilaa, drinksuja, käsiä, kasvoja ja outoa erilaisuutta ja arkuutta.
Meitä on viisi. Me olemme korkeasti palkattuja ja satunnaisesti onnellisia, vapaita. On hämmästyttävää se että tunnemme omistavamme itsemme. Kenelläkään ei ole meihin mitään muuta oikeutta kuin lahjoittamamme oikeus, vapaus.
Me annamme. He eivät siihen kykene.
5 x istuimme olisi parempi. musta kaikki pitää muistaa mainita.
(naurua)