En nyt tiedä olenko oikea ihminen kirjoittamaan tänne suhteen lopettaminen-palstalle, sillä tässä varmaan meinataan ihan parisuhdetta? Mä nyt vaa pistin poikki sellasen lähes vuoden kestäneen vakipanosuhteen ja olin korviani myöten ihastunut tähän mieheen. Pakko purkaa tää asia jonnekin...
Eli kaikki alkoi viime keväästä.
Olin tuolloin luonteeltani todella syrjäänvetäytyvä,,ujo ja epävarma. Olin ihan varma ettei kukaan mies voisi edes vilkaista minuun päin. Ajattelin olevani maailman rumin ja epäonnistuneeni kaikessa, sillä olin kuitenkin jo lähes 19 ja ilman minkäänlaisia kummoisia mieskokemuksia. Kyllähän sitä baarissa tuli erään hyvän ystäväni kanssa käytyä aika useesti, mutta miehet flirttailivat ainoastaan kuvankauniille ystävättärelleni. Tosin se asia oli mulle ok, koska se ajatus oli jo niin juurtunut minuun etten koskaan kelpaa kenellekään.
Sitten kuitenkin eräänä baari-iltana kun pidin hauskaa tanssilattialla ystäväni kanssa huomasin kuinka eräs Toni(nimi muutettu) katseli minua koko aika. Hän oli samasta harrastuksesta, mutta emme olleet koskaan puhuneet ja eihän hän nyt minua katselisi? Hän oli sellainen fitness-mies; Kroppa viimeisen päälle treenattu,ulkonäkö ja vaatteet viimeisimmän päälle. Eihän hän nyt minua rumaa ankanpoikaa katselisi?!?! Joka tapauksessa heti kun lähdin tanssilattialta, niin tämä Toni ilmestyykin yhtäkkiä eteeni ja sanoo tahtovansa jutella kanssani. Annoin hänelle 5minuuttia aikaa, sillä olinhan ystäväni kanssa liikenteessä. Toni kyseli minusta kiinnostuneena ja hän kertoi paljon itsestään. Vaikka olin tuhannen promillen humalassa, niin menin ihan hiirulaisen ujoksi hänen seurassaan enkä uskaltanut kuin nyökkäillä hänen jutuillensa. Vaihdettiin sitten numerot.
Tavattiin heti seuraavana päivänä ja olin yhä koko aika hämilläni siitä, että mitä minulle tapahtuu. Eihän kukaan mies katsele minua ja mitä sitten teen tuollaisen Tonin kaltaisen ns.alfauroksen seurassa?! Näitä tapailuja jatkui useamman viikon ja soittelimme ja tekstailimme erittäin paljon, hänen aloitteestaan. Olin kuitenkin todella kyyninen asian suhteen, sillä olin varma ettei hän minua jaksaisi kovinkaan kauaa katsella, sillä pidin itseäni niin tylsänä. Toni jaksoi. Hän oli ensimmäinen mies, jonka kanssa harrastin seksiä ja seksi oli upeaa! Toni oli ja on jonkin verran vanhempikin, joten hänellä oli hyvin paljon kokemusta siitä kuinka nainen saadaan tyytyväiseksi. Olin kuin yhdeksännessä taivaassa aina kun olin hänen seurassaan. Ei kukaan mies ole koskaan osoittanut samanlaista mielenkiintoa minua kohtaan. En siis tiedä olinko alkuaikoina ihastunut vain siihen tunteeseen, että joku vihdoin pitää minusta ihan omana itsenäni? Tai siihen, että Toni oli hyvin haluttua seuraa....
Joka tapauksessa pian huomasin, että olin totaalisen ihastunut Toniin, mutta Toni alkoi käydä kuitenkin muutaman kuukauden jälkeen melko etäiseksi minua kohtaan. Hän soitteli tai laittoi viestiä enää korkeintaan pari kertaa viikossa ja nähtiin ehkä kerran tai pari viikossa. Silloinkin harrastettiin vain seksiä, jonka jälkeen hänellä tuli aina kiire johonkin. Ihan joka kerta. Saatoin mennä keskellä yötä hänen luokseen ja harrastettiin seksiä, mutta sitten hän näytti taas ovea. Olin niin ihastunut ja tein mitä vain, että sain olla kahden hänen kanssaan ja saisin taas hänen huomion. Toni kyllä kehui minua edelleen... laittoi viestiä kuinka hyvältä näytän tai kuinka tekisi mieli suudella minua tms. No toi johti siihen, että istuin kotona ja odotin hänen soittoaan. Meni tunteja, päiviä, joskus viikkoja, mutta aina hän soitti. Mä hajotin itteäni tolla. En oo eläessäni itkenyt noin paljon kuin tuolloin. Ja harrastuksemme kautta näin häntä edelleen, mutta koska hän oli niin suosittu ja hyvännäköinen en uskaltanut mennä juttelemaan hänelle.
Annoin tuota jatkua useamman kuukauden, mutta sitten oli pakko pistää poikki. Toni satutti mua liikaa. Koskaan ei oo ollu noin hyväkskäytetty olo. Toi oli syyskuuta. Toni lähetteli vieläkin viestejä aina tasaisesti, mutta torjuin hänen ehdottelunsa tapaamisesta. Mä itkin johonkin joulukuuhun asti 24/7. Mä itkin ton saman ihmisen perään. Eihän tää mies edes välittäny musta paskaakaan mutta silti itkin? Ei se välittäny siitä, että tulinko raskaaksi vai en? Miten mulla kotona meni tai ei sitä kiinnostanu paskaaka mun elämä. Se ei edes hakenu mua viereisestä kaupungista, ku mulla oli laukku ja kaikki rahat varastettu, enkä päässyt kotiin. Sanoi, että se oli mun oma moka. Tai ei Toni koskaan seksin jälkeen jäänyt viereeni makoilemaan ja kuiskailemaan korvaani ihania sanoja. Tai edes vienyt leffaan, syömään tms. Mä silti halusin uskoa, että ihmiset muuttuu! Et kyl se välittää musta(ja paskat!)
jatkuu
Eli kaikki alkoi viime keväästä.
Olin tuolloin luonteeltani todella syrjäänvetäytyvä,,ujo ja epävarma. Olin ihan varma ettei kukaan mies voisi edes vilkaista minuun päin. Ajattelin olevani maailman rumin ja epäonnistuneeni kaikessa, sillä olin kuitenkin jo lähes 19 ja ilman minkäänlaisia kummoisia mieskokemuksia. Kyllähän sitä baarissa tuli erään hyvän ystäväni kanssa käytyä aika useesti, mutta miehet flirttailivat ainoastaan kuvankauniille ystävättärelleni. Tosin se asia oli mulle ok, koska se ajatus oli jo niin juurtunut minuun etten koskaan kelpaa kenellekään.
Sitten kuitenkin eräänä baari-iltana kun pidin hauskaa tanssilattialla ystäväni kanssa huomasin kuinka eräs Toni(nimi muutettu) katseli minua koko aika. Hän oli samasta harrastuksesta, mutta emme olleet koskaan puhuneet ja eihän hän nyt minua katselisi? Hän oli sellainen fitness-mies; Kroppa viimeisen päälle treenattu,ulkonäkö ja vaatteet viimeisimmän päälle. Eihän hän nyt minua rumaa ankanpoikaa katselisi?!?! Joka tapauksessa heti kun lähdin tanssilattialta, niin tämä Toni ilmestyykin yhtäkkiä eteeni ja sanoo tahtovansa jutella kanssani. Annoin hänelle 5minuuttia aikaa, sillä olinhan ystäväni kanssa liikenteessä. Toni kyseli minusta kiinnostuneena ja hän kertoi paljon itsestään. Vaikka olin tuhannen promillen humalassa, niin menin ihan hiirulaisen ujoksi hänen seurassaan enkä uskaltanut kuin nyökkäillä hänen jutuillensa. Vaihdettiin sitten numerot.
Tavattiin heti seuraavana päivänä ja olin yhä koko aika hämilläni siitä, että mitä minulle tapahtuu. Eihän kukaan mies katsele minua ja mitä sitten teen tuollaisen Tonin kaltaisen ns.alfauroksen seurassa?! Näitä tapailuja jatkui useamman viikon ja soittelimme ja tekstailimme erittäin paljon, hänen aloitteestaan. Olin kuitenkin todella kyyninen asian suhteen, sillä olin varma ettei hän minua jaksaisi kovinkaan kauaa katsella, sillä pidin itseäni niin tylsänä. Toni jaksoi. Hän oli ensimmäinen mies, jonka kanssa harrastin seksiä ja seksi oli upeaa! Toni oli ja on jonkin verran vanhempikin, joten hänellä oli hyvin paljon kokemusta siitä kuinka nainen saadaan tyytyväiseksi. Olin kuin yhdeksännessä taivaassa aina kun olin hänen seurassaan. Ei kukaan mies ole koskaan osoittanut samanlaista mielenkiintoa minua kohtaan. En siis tiedä olinko alkuaikoina ihastunut vain siihen tunteeseen, että joku vihdoin pitää minusta ihan omana itsenäni? Tai siihen, että Toni oli hyvin haluttua seuraa....
Joka tapauksessa pian huomasin, että olin totaalisen ihastunut Toniin, mutta Toni alkoi käydä kuitenkin muutaman kuukauden jälkeen melko etäiseksi minua kohtaan. Hän soitteli tai laittoi viestiä enää korkeintaan pari kertaa viikossa ja nähtiin ehkä kerran tai pari viikossa. Silloinkin harrastettiin vain seksiä, jonka jälkeen hänellä tuli aina kiire johonkin. Ihan joka kerta. Saatoin mennä keskellä yötä hänen luokseen ja harrastettiin seksiä, mutta sitten hän näytti taas ovea. Olin niin ihastunut ja tein mitä vain, että sain olla kahden hänen kanssaan ja saisin taas hänen huomion. Toni kyllä kehui minua edelleen... laittoi viestiä kuinka hyvältä näytän tai kuinka tekisi mieli suudella minua tms. No toi johti siihen, että istuin kotona ja odotin hänen soittoaan. Meni tunteja, päiviä, joskus viikkoja, mutta aina hän soitti. Mä hajotin itteäni tolla. En oo eläessäni itkenyt noin paljon kuin tuolloin. Ja harrastuksemme kautta näin häntä edelleen, mutta koska hän oli niin suosittu ja hyvännäköinen en uskaltanut mennä juttelemaan hänelle.
Annoin tuota jatkua useamman kuukauden, mutta sitten oli pakko pistää poikki. Toni satutti mua liikaa. Koskaan ei oo ollu noin hyväkskäytetty olo. Toi oli syyskuuta. Toni lähetteli vieläkin viestejä aina tasaisesti, mutta torjuin hänen ehdottelunsa tapaamisesta. Mä itkin johonkin joulukuuhun asti 24/7. Mä itkin ton saman ihmisen perään. Eihän tää mies edes välittäny musta paskaakaan mutta silti itkin? Ei se välittäny siitä, että tulinko raskaaksi vai en? Miten mulla kotona meni tai ei sitä kiinnostanu paskaaka mun elämä. Se ei edes hakenu mua viereisestä kaupungista, ku mulla oli laukku ja kaikki rahat varastettu, enkä päässyt kotiin. Sanoi, että se oli mun oma moka. Tai ei Toni koskaan seksin jälkeen jäänyt viereeni makoilemaan ja kuiskailemaan korvaani ihania sanoja. Tai edes vienyt leffaan, syömään tms. Mä silti halusin uskoa, että ihmiset muuttuu! Et kyl se välittää musta(ja paskat!)
jatkuu
Vastaukset 9
Vanhimmat
jatkuu
Nyt kuitenkin kun pääsin oikeesti tosta ihmisestä yli ja tuntu, et vihdoin alko aurinko paistaa munki elämääni, niin mitä vittua mä teen?! No soitan TONILLE! Mä laitoin sille kännissä viestiä, että haluaisin sitä taas. Kyllähän se sille sopi. Sit olikin jo helmikuu ja tosiaan nähtiin... ja meil oli ollu sopimus, et seksiä harrastaes se ei laukee mun sisälle. No niin se kuitenkin teki. Sano, et ei sitä haittaa vaikka tuun raskaaks. itkin taas lisää. Nyt näin Tonin vielä eilen viimeisen kerran. harrastettiin taas pelkkää seksiä. Sit sen oli taas mentävä... Miten tyhmä ihminen voi olla?!(minä siis)
Mikä ihme ihmisen ajaa tälläseen henkiseen itsetuhosuuteen? Nyt nää kaikki viime kesän haavat aukes ja taas itken hysteerisesti aamusta iltaan kuinka hyväkskäytetty olo mulla on. Ja nään tätä miestä mun harrastuksessa ja asiaa ei auta se, et se näyttää niin helvetin hyvältä ja se on haluttua seuraa. Mä tahtoisin et se olis mulle sitä parasta seuraa, mut aina mä petyn ja se haluu vaa tyhjentää pussinsa muhun. Eikä edes ehkäsyä. Tahtoisin silti nähdä Tonin... en kuitenkaan voi. Mä hajotan itteni tällä. Ja tulee sellasii oloi, et ei kukaan mies tahdo olla kanssani silleen oikeesti, mua halutaa vaan panna, koska mulla on hyvä kroppa ja nätti naama:/
Ja nyt itken taas. En tiiä miten pääsen tosta ihmisestä yli. Oon vaa ihastunut siihen mielikuvaan mikä mulla jäi siitä tolloin viime kesänä... ja asiaa ei auta se, että Toni laittaa mulle vieläkin viestejä missä kehuu mua ja pyytää luokseen. Ja mä oon helposti ympäri puhuttavissa, kun mä tykkään siitä edelleen Miten osaisin olla vahva? Tuntuu etten osaa luottaa yhteenkään mieheen, et ne on kaikki samanlaisia. Se, et joku mies veis mut vaikka ulos syömään on mulle ihan utopistista... eihän kukaan mua nyt syömään veisi:s Mun itsetuntokin on romahtanut tän asian takia, koska satutan itteäni vaa tahallani.
Kiitos, sain avautua ja purkaa tuntojani. Tää oli tärkeetä, vaikka kukaan ei koskaan lukisikaan
..,on hyvä alku, anna palaa vaan. Jäin vain miettimään, että mistä kumpuaa tuo sinun vakaa usko siihen, ettei kukaan sinusta voisi koskaan välittää? Kyllä nuorella ihmisellä yleensä vientiä riittää, ujommansorttisellakin, jopa vaikka ei olisikaan hyvä kroppa ja nätti naama. Välillä vain on helppo jäädä jumittamaan saman seurapiirin kangistuneisiin kaavoihin. Joskus matkalla tai uudella paikkakunnalla sitä huomaakin yhtäkkiä olevansa ihan toisessa roolissa, eikä ole enää mitään syytä olettaa olevansa se nokkimisjärjestyksen pohjimmainen.
Jatka purkamista. Netti on ihan hyvä paikka mutta paperillekin voi toki kirjoittaa. Koita päästä käsiksi siihen, mistä lähtien olet tuntenut aiheetonta huonommuutta, käy läpi mahdollisesti kipeätkin kokemukset lapsuudesta ja nuoruudesta. Ja muista, että maailmasta löytyy myös ihmisiä, jotka ovat pitävät itsestään tarpeeksi arvostaakseen myös muita ja ovat tarpeeksi vahvoja kohdellakseen muita hyvin.
Niin, ja jätä se sika. Ei se ole ihan heti mihinkään muuttumassa.
Olen samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa. Ilmeisesti sinun on hyvä irrottautua niin Tonista kuin kuvankauniista (?) ystävätterestäkin. Olen nähnyt (valokuvaan paljon) mitä ihmettä esim,. stailaajat saavat aikaan. Kamera usein rakastaakin ihmisiä, joiden piirteet eivät ole ns. kuvankauniita vaan persoonallisia. Aivan käsittämättömiä muodonmuutoksia. Toinen asia on, että olet aika taitava erittelemään tunteitasi ja ilmaisemaan itseäsi. Sinulla on taitoa kirjoittaa vaikkapa juonellisia tarinoita. Et siis ole mitenkään ns. epätoivoinen tapaus, jos vain alat uskoa itseesi. Mitä Tonin tapaukseen tulee, olet jo siinä asiassa ilmeisesti aika pitkällä ja voiton puolella. Nyt on aika nostaa leuka ylös, pistää hieman hymyä kasvoille (vaikka hieman näytellen) ja kävellä selkä suorana kohti uusia ihmissuhteita. ja säästä upea itsesi kunnon ihmissuhteille. Niitä on olemassa. Joskus voi tehdä asioita ajattelematta itseään sen mukaan, miten hyväksytty on miehen silmissä. Voit ryhtyä subjektiksi (valitsijaksi), ei objektiksi (valinnan kohteeksi), kuten naiset vielä usein opetetaan. Tsemppiä. Edessäsi on vielä paljon ihania asioita ja ihmisiä.
"Jäin vain miettimään, että mistä kumpuaa tuo sinun vakaa usko siihen, ettei kukaan sinusta voisi koskaan välittää?"
- Lapsuudestahan nuo:/
Mä tiedän, että oon hyvännäköinen ja haluttu noin ulkoisesti, mutta mussa on sisällä vieläkin se sama epävarma tyttönen, joka oon ollut joskus ennen kuin uskalsin käyttää ulkonäköäni hyodykseni.
Ku mä oon vaa jäänny siihen tilaan, että jos toni nyt muuttuiski:s
Kuten aiempi oli todennut, osaat eritellä tuntemuksiasi ja nähdä kohtuu vilpittömästi syy-seuraus-suhteita, mikä mun mielestä on erityisen hyvä juttu :) Koita siirtää tuo taitosi asian käsittelemiseen. Mä uskon että sä pääset siten ns. helpoiten asian yli. Sä ihmettelet että mikä ajaa tuollaiseen henkiseen itsetuhoisuuteen, niin vain ja ainoastaan sä itse. Ei kukaan muu. Sä elät omasta halustasi siinä kauniissa harhassa että Toni muuttuisi, mutta ei se muutu. Mä en tunne ainoatakaan ihmistä joka olisi muuttunut luonteelleen ominaisten asioiden suhteen. Okei, kypsymistä voi tapahtua, mutta mä en jaksa uskoa että se Toni välittäisi sinusta mitään enempää ajatellen. Se pitää suhun yhteyttä luultavasti vain siksi, että se tietää sun antavan helposti periksi ja se saa taas seksiä.
Sä et ole tavannut ketään toista niin sä olet palaamassa entiseen, eli siihen Toniin. Ei ole helppoa tuollaisessa tilanteessa kun joku vain kiinnostaa, mutta sä osaat jäsennellä ajatuksiasi niin jäsentele ne liittymään myös siihen, miten pääset Toni-pakkomielteestäsi eroon. Se ei ole niin vaikeaa kuin ehkä luulet.
Miten sitten siirrän tuon syy-seuraus-suhde-käsittelytaitoni asian käsittelemiseen?;o
Jep, kyllä mäkin alan pikkuhiljaa havahtua siihen ettei tämä ihminen muutu, mutta joku pieni osa sisälläni huutaa sitä, että ehkä se muuttuu tai ainakin haluaisin uskoa sen muuttuvan. Tai voi tässä olla sitäkin, että Toni lähetteli mulle hirveesti viestejä... monet sellaisia pikkutuhmia ja piristi aina mukavasti omaa päivää. Ja jotenkin oppi odottamaan noita viestejäkin. Niihinkin jäi tavallaan koukkuun, kun innokkaana luki taas uuden vastaanotetun viestin!Ja voi sitä perhosten määrää vatsassa. Se oli niin kiva tunne. Eli ehken kaipaa tätä ihmistä, vaan kaipaan sitä tunnetta mikä minulla on aina hänen kanssaan?
Mut oon miettiny sitäkin, että esim. baarissa näen hirveesti hyvännäköisiä miehiä, mutta tuntuu etten saa kestään samanlaisia "viboja" kuin Tonista saan. Hänellä on vain jotenkin niin vetovoimainen olemus, ainakin minun silmiini:/ Mutta ehkä jos joskus tapaan uuden mielenkiintoisen miehen, niin ehkä hän alkaa olemaan vetovoimainen samalla tavalla silmissäni kuin Toni on tällä hetkellä?
Mä oikeesti teen hirveesti töitä sen eteen, että unohtaisin koko ihmisen. Mulla hirveesti auttaa, kun kuuntelen sellaisia biisejä, jossa on asennetta ja jotka käsittelevät eroa...mm.
Pink - So what:
"So, so what, I'm still a rock star
I got my rock moves and I don't need you
And guess what, I'm havin' more fun
And now that we're done I'm gonna show you tonight
I'm alright, I'm just fine and you're a fool
So, so what, I am a rock star
I got my rock moves and I don't want you tonight"
Tai Safri Duo - Rise:
"I never felt so used, i wont go back to you. so leave me alone.
I wasn't good enough, it was never about us. so leave me alone."
Sen sijaan, että kuuntelisi jotain Whitney Houstonia - I have nothing - kappaletta, niin se on vain kuopan kaivamista itselleen=)
Ja tosiaan. Mulla auttaa hirveesti kirjoittaminen. Tänne palstalle ja sitten tietty omaan blogiin, mikä tosin on vain minun nähtävissäni.
Ehkä mä joskus unohdan sen Tonin ja tajuan, että ei se ulkonäkö ole niin kaikki kaikessa:/
Mä olen kokenut tavallaan samanlaisia tuntemuksia muutaman naisen kanssa vaikka meillä ei oo seksisuhdetta ollutkaan. Vaikka ne on vielä yli 10 vuoden jälkeenkin mielessä omanlaisina tunteinaan ja joskus tuleekin kelailtua että miksi etenkin sen yhden kanssa ei syntynyt mitään enempää ja ei tullut oltua aktiivisempi vaikka ihastunut olinkin, mä sain työstettyä asiat melko helposti siihen pisteeseen ettei ne enää kummitellut. Se ottaa oman aikansa ja on nykyäänkin välillä mielessä, mutta mä tiesin jo silloin siinä olevan sellaisia piirteitä joitten kanssa en tule toimeen.
Yhden kanssa käytiin parilla treffeillä. Naisen kiinnostus ei riittänyt ja vaikken mä ollutkaan ihastunut, niin jäin kiinni siihen tunteeseen ja ajatukseen että miten ihana olisi ollut tutustua naiseen paremmin ja olisipa siitä syntynyt jotain. Nainen pyöri kaiken aikaa mielessä. Mä muistutin itseäni siitä että nainen ei siinä mielessä ole musta kiinnostunut ja se auttoi muutaman kuukauden jälkeen. Nykyään milloin nähdään tullaan hiton hyvin toimeen, mutta se entinen on vain haaleana tunteena mielessä. Jos joskus kävisi siten että molemmat oltaisiin vapaita ja nähtäisiin useammin voisi käydä siten että se entinen heräisi uudelleen. Mä en vaan usko olisinko silloinkaan suhdemielessä siitä kiinnostunut. Kun mitään enempää ei ikinä ollut.
Kun hyväksyy realiteetit, mitä toinen on ja mitä toinen tekee, ja muistuttaa itseään niistä, se on auttanut mulla. Mä luulen että se voi auttaa sunkin kohdalla. Sä itsekin jo kirjoitit että ehkä et kaipaa Tonia vaan just sitä tunnetta. Ponnista vaikka tuosta käyttäen apuna Tonin ikävää käytöstä sua kohtaan. Ensin lopeta yhteydenpito kokonaan, se vaan ruokkii ajatuksia. Mä ainakin lopettaisin.
Luin koko kirjoituksesi... Osittain ymmärrän sinua, sillä itseäni käytettiin myös viimekesä hyväksi. Tapasin ns. rantaleijonan, joka osoitti suurta kiinnostusta itseäni kohtaan. Olen itsekin ihan perusnätti ja innostuin tästä komistuksesta kovasti. Pian huomasin olevani korviani myöten ihastunu, saamatta samanlaista tunnetta toiselta.
Rakastelimme koko pitkän kesän järvien rannoilla, autossa, heinäpelloilla, kallioilla ja vaikka missä luonnonhelmassa. Nukuimme yhteisiä öitä, mutta poika todella halusin vain seksiä ja itse halusin enemmän. Yritin kertoa tunteistani, mutta poika halusi vain seksiä.
Sattui todella paljon irtaantua hänestä, mutta oli pakko. MUN OLI HERRANJUMALA PAKKO!
Kuinka sitten kävikään? Löysin uuden miehen, jonka kanssa aloin seurusteleen. Meillä oli kaikki puoli vuotta täydellistä, mutta vähän aika sitten hän kuitenkin päätti (juu, hän päätti), ettei meidän suhde toimisi. En tiedä onko tää yhtään sen helpompaa? NO EI! Ihan samanlailla tää sattuu, ellei jopa enemmänkin :( koska se toinen osapuoli tykkäs musta myös ihmisenä, ei pelkästään panopuuna :(
Mutta yksimpä sitä taas ollaan :(
Voimia myös sinulle
Hei sinä -Sashaaa]]. Vastaan aika pikaisesti kun on hieman kiire, mutta tarinasi on siinämielessä koskettava että koin itse jotain samanlaista aikoinaan.. ja ymmärrän tuntemuksesi.. kaikkein parasta on se että nyt irrottaudut vain tuosta tyypistä. sillä vaikka se voi olla vaikeaa, mutta sinulle tuottaa enemmän haittaa tuon homman jatkaminen. jos ei muuten niin vaikka katkaiset välisi tuohon henkilöön. lopeta tuo oma kärsimyksesi rohkeasti. AIVAN VARMASTI LÖYDÄT MIEHEN JOKA ARVOSTAA ULKONÄKÖÄSI, LUONNETTASI JA SINUA KOKONAISUUTENA!!! muutkin pitävät itseään rumana mutta aina se jokaiselle se oikea löytyy. mutta: sinun täytyy ensin toipua tuosta, ja sitten sinun täytyy oppia erottamaan aito rakkaus fyysisestä halusta. muista myös korjata minäkuvasi, koska se voi tuollaisen seurauksena kärsiä.