Miksi et silloin

joka tiesi täysin, että minulla oli viimeinen päivä. Olin kokenut aivan viime päivinä, että välimme olivat muuttuneet lämpimiksi ja luonteviksi kaikin puolin. Se oli kyllä molemminpuolista iloa kohdata toisemme hetkittäin siellä työtilanteissa ! Oli ollut ns. kylmiä aikoja ja "puhumattomuutta" ja nyt kaikki alkoi selvästi muuttumaan. Voi, miten iloitsin kaikesta tuosta. Mutta sitten kaikki loppui lähtöpäivänäni radikaalisti kuin seinään. Hän ei halunnut/voinut enää nähdä minua viimeisenä päivänä. Siitä sain sitten surun ja pahan mielen. Elämä on tätä...

sanomatta jäi.. kirjoitti:

joka tiesi täysin, että minulla oli viimeinen päivä. Olin kokenut aivan viime päivinä, että välimme olivat muuttuneet lämpimiksi ja luonteviksi kaikin puolin. Se oli kyllä molemminpuolista iloa kohdata toisemme hetkittäin siellä työtilanteissa ! Oli ollut ns. kylmiä aikoja ja "puhumattomuutta" ja nyt kaikki alkoi selvästi muuttumaan. Voi, miten iloitsin kaikesta tuosta. Mutta sitten kaikki loppui lähtöpäivänäni radikaalisti kuin seinään. Hän ei halunnut/voinut enää nähdä minua viimeisenä päivänä. Siitä sain sitten surun ja pahan mielen. Elämä on tätä...

nyt kun et kerran ole siellä enää töissäkään, niin voit ihan huoletta ottaa häneen yhteyttä. Ehkäpä hän luuli, että lähdet hänen vuokseen? Ei ole enää mitään hävittävää. Ota yhteyttä, niin asia selviää.

sanomatta jäi.. kirjoitti:

joka tiesi täysin, että minulla oli viimeinen päivä. Olin kokenut aivan viime päivinä, että välimme olivat muuttuneet lämpimiksi ja luonteviksi kaikin puolin. Se oli kyllä molemminpuolista iloa kohdata toisemme hetkittäin siellä työtilanteissa ! Oli ollut ns. kylmiä aikoja ja "puhumattomuutta" ja nyt kaikki alkoi selvästi muuttumaan. Voi, miten iloitsin kaikesta tuosta. Mutta sitten kaikki loppui lähtöpäivänäni radikaalisti kuin seinään. Hän ei halunnut/voinut enää nähdä minua viimeisenä päivänä. Siitä sain sitten surun ja pahan mielen. Elämä on tätä...

..Koska olin niin surullinen siitä saamastani tiedosta että vaihdat työpaikkaa. Mutta en halunnut näyttää sinulle suruani..
Otin viimeisinä päivinä tosi reippaasti sinuun etäisyyttä koska olin oikeasti niin allapäin.
Juuri kun minusta "juttumme" alkoi mennä vähän läheisempään suuntaan.
Sähköä, lämpöä ja hymyjä oli meidän välillä kyllä melkoisesti ennen kuin sain surullisen tiedon siitä että lopetat.

Mutta: Sä tiedät sähköpostiosoitteeni (minähän en tiedä sinun)
laitas tulemaan meiliä, niin keskutellaan kahdenkesken lisää..

- hyvää viikonloppua -

--Mies-- kirjoitti:

..Koska olin niin surullinen siitä saamastani tiedosta että vaihdat työpaikkaa. Mutta en halunnut näyttää sinulle suruani..
Otin viimeisinä päivinä tosi reippaasti sinuun etäisyyttä koska olin oikeasti niin allapäin.
Juuri kun minusta "juttumme" alkoi mennä vähän läheisempään suuntaan.
Sähköä, lämpöä ja hymyjä oli meidän välillä kyllä melkoisesti ennen kuin sain surullisen tiedon siitä että lopetat.

Mutta: Sä tiedät sähköpostiosoitteeni (minähän en tiedä sinun)
laitas tulemaan meiliä, niin keskutellaan kahdenkesken lisää..

- hyvää viikonloppua -

Noin juuri ne asiat taisivat mennä. Hän otti etäisyyttä minuun selvästi lähtöäni edeltävinä päivinä. Ja minä odotin joka hetki noina päivinä, että vielä sinua näkisin.Tiedän kyllä hänen/sinun sähköpostiositteesi. Voi, miten haluaisinkin hänelle kuulumisiani kirjoitella !

Mutta. Voitko kertoa, miten sait työpaikan vaihtamisestani tietää ? Mitä kautta tai keneltä sait sen tiedon?
Ja missä kaupungissa olet töissä, sinä siellä ja minä olen nyt uudessa työpaikassa ? Jos saan nuo vastaukset, jotka täsmäävät, niin uskallan varmasti sinulle sähköpostia laittaa omasta sp-osoitteestani. Niin paljon sinua/häntä kaipaan. Riipaisevaa oli kun näin hänet/sinut silloin viime hetkillä pihalla vielä kävelevän, mutta en päässyt siitä omasta työtilanteestani lähtemään. Siinä sitten vain jouduin katselemaan kun kävelit pois...

--Mies-- kirjoitti:

..Koska olin niin surullinen siitä saamastani tiedosta että vaihdat työpaikkaa. Mutta en halunnut näyttää sinulle suruani..
Otin viimeisinä päivinä tosi reippaasti sinuun etäisyyttä koska olin oikeasti niin allapäin.
Juuri kun minusta "juttumme" alkoi mennä vähän läheisempään suuntaan.
Sähköä, lämpöä ja hymyjä oli meidän välillä kyllä melkoisesti ennen kuin sain surullisen tiedon siitä että lopetat.

Mutta: Sä tiedät sähköpostiosoitteeni (minähän en tiedä sinun)
laitas tulemaan meiliä, niin keskutellaan kahdenkesken lisää..

- hyvää viikonloppua -

Kyllä tuo miehen ja naisen keskinäinen ajattelu/logiikka aiheuttaa monenlaisia tuskallisia väärinkäsityksiä ! Kun toinen kokee niin ja toinen taas kokee näin.. Jos mies olikin surullinen eikä voinut kohdata enää minua ja vältteli sen vuoksi...Minä taas tulkitsin ehdottomasti silloin, että hän ei halua olla enää missään tekemisissä kanssani ja on ihan tyytyväinen, että lähden lopultakin siitä työpaikasta. Tilanne tässä mielessä on todella surullinen. Koin, että olen niinkuin jonkun hylkäämä...Oloni oli lohduton, kun näin hänen kävelevän hitaasti pihasta pois päin. Sinäkin, "--Mies--" olet kokenut jotain samankaltaista. Et taida olla hän kuitenkaan, en voi uskoa sitä. Jos , vaikka olisitkin, niin kyllä tuo kaikkein yleisin sähköpostiosoite on minullakin se inet.fi. Siitähän näen, haluaako hän olla missään tekemisissä enää kanssani. Minulla olisi rohkeutta kyllä kirjoittaa hänelle, mutta ei ihan sentään tältä tiedon pohjalta, mitä virtuaalimaailma antaa.

Näitä tilanteita on työpaikoilla tuhansittain. Aina joku lähtee ja aina joku jää kaipaamaan. Niinhän se on , kun ei voitu puhua tarpeeksi, niin nyt seuraukset ovat tässä.

Täytyy terästäytyä ja painua kolmesti viikossa jumppasalille kroppaansa piinaamaan, jotta voi konkreettisella tavalla itseään purkaa ja koota. Ihanaa on, että tuo mies "herätti" minut sisukkuudellaan vuosien "pakkasunesta". (Siitä vähän kirjoittelinkin aiemmin, kun oli tarve purkaa sisintään anonyyminä täällä.) Varhaiskevätkin on kohta tulossa ja valoisammat ajat.