Miten olette päässeet pettävästä miehestänne eroon? Siis siitä perheellisestä miehestä, joka on ehkä esittänyt teille olevansa jotain muuta tai johon olette vain kovasti ihastuneet? Kun tilanne on selvinnyt teille ja olette todenneet ettette pysty elämään niin. Ihan konkreettisesti, minkälainen tilanne oli jossa saitte erottua? Mitä sanoitte, mitä sitten tapahtui?
En ole kiinnostunut yhdenkään "ykkösen" tms. jeesusteluista, niitä täällä on luettavana ihan riittämiin. Ihan asiallisia vastauksia toivoisin. Tämä on niin vaikeaa, en todellakaan jaksaisi nyt mitään lapsellisia hurskasteluja. Aikuisten ihmisten tukea tarvitsisin vaikeaan elämäntilanteeseen.
En ole kiinnostunut yhdenkään "ykkösen" tms. jeesusteluista, niitä täällä on luettavana ihan riittämiin. Ihan asiallisia vastauksia toivoisin. Tämä on niin vaikeaa, en todellakaan jaksaisi nyt mitään lapsellisia hurskasteluja. Aikuisten ihmisten tukea tarvitsisin vaikeaan elämäntilanteeseen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Yksinkertaista. Sano miehelle, että käräytät hänet vaimolleen, jos ei anna sinun olla rauhassa.
Kyllä se vaimo tietää.
Haluaisin hoitaa asian ihan aikuismaisesti. Mistä saan voimia ja oikeat sanat...
Ei siihen auta kuin uusi rakkaus, minulla ainakin. Ensin tuntui, että kukaan eikä mikään tunnu miltään Hänen jälkeen, mutta kylllä se onnistuu. Yksinkertaisesti, lopetat sen ukkomiehen tapailemisen, etsit uuden, ja kuinka ollakaan, pikkuhiljaa unohdat sen pettäjän. Kyllä se toimii, puhun omasta kokemuksestani. Olin Hänen kanssaan todella syvällä tunteellä, mutta pakotin itseni irti, ja sattui kyllä vähän hyvä tuurikin käymään, että siinä sopivassa saumassa löysin uuden rakkauden. Ja vapaan! Se on on ollut suuri asia ja helpotus elämässäni, että pääsin petollisesta suhteesta eroon. Sitä kesti yli vuoden, ja sama vehtaaminen jatkuu nyt toisen naisen kanssa, sellaisia ne ukkomiehet on, aika possuja...
Ajattelinkin jotain tuollaista. Mutta mahtaisko minusta olla siihen, toisen hyväksikäyttämiseen? Pitäisikö kertoa tilanne, kukakohan siihen jäisi laastariksi... Harmittaa nyt niin kaikki hyväksikäytöt, etten tiedä miten tuohon suhtautuisin. Jos etsisin seuraa ilman tositarkoitusta, tekisi sen selväksi heti alkuun niin ei tulisi epäselvyyksiä.
Tuo kirjoituksesi sopii ihan liian hyvin minun tilanteeseeni, olisin vain se jälkiäsi seuraava nainen.. huh.
Siis ukkomiehet possuja ? No, etkö sitten pelkää, että se sinun nykyinen uusi rakkaasi alkaa myös possuilemaan ? Varsinkin, kun maailma on täynnä "halukkaita" kakkosia ?
Ei noin voi ajatella. Elämähän on täynnä riskejä. Jos tutustun VAPAASEEN mieheen, ja kaikki tuntuu loksahtavan kohdalleen, niin miksi pohtia tuollaisia. Pitää elää, ja nauttia toisen ihmisen seurasta ja läheisyydestä silloin kun sen aika on. Jos joskus käy huonosti, niin sekin on sitten elettävä, mutta aivan turhaa miettiä sellaista etukäteen.
On kuitenkin iso asia että varattu mies on nyt elämässäni vain pala historiaa, ja olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni, ja uusi suhde tuntuu upealta. En kuitenkaan koe häntä laastariksi.
itse olin 3 vuotta suhteessa varattuun, rakastunut olin yms ja mies väitti myös olevansa minuun ja toivoi vaan että oisin häntä "odottanut"..välillä olo kakkosena toimi, ajattelin että tämmöinen sopii minulle mutta välilää oli heikkoja hetkiä..
Lopullisesti pääsin eroon niin että kun kaksija puoli vuotta oli kulunut, aloin tajuamaan etten häntä koskaan saa ja vaimo myös tiesi meistä.
Lopetin meidän jutun sitten tämän kuun alussa, tajusin vaan etten halua enää elää niin, haluan kunnon suhteen.
Mies otti sen aika rankasti (luulee että tapasin jonkun toisen, oli pakko niin kertoa että jättää minut rauhaan) ja suuttui mutta minulla on nyt hyvä olla vaikka vapaa nyt olenkin eikä mitään miehiä ole.
Itsellä on kyllä se voittaja olo ja vahva olo koska usein hänet "jätin" ja aina otin takas kun mies vähän lirkutteli. Nyt ei ukko enää lirkuttele.
Tuo oli sinulta hyvä päätös. Samalla lailla se minullakin meni, toivo ja epätoivo vaihteli, aika kuluttavaa aikaa oli. Onneksi nyt ohi.
Miesystäväni palaa tänään parin viikon lomamatkalta, jonka teki perheensä kanssa. Toivon, ettei hän ottaisi enää yhteyttä minuun. Toivottavasti loma on mennyt niin hyvin, että hän olisi rakastunut vaimoonsa uudelleen ja ymmärtänyt että hänen asiansa ovat muutenkin loistavasti.
En tiedä, onko minusta laittamaan juttua poikki. Pitäisi...
Minulla on kuitenkin treffit. Toisen miehen kanssa. Tuntuu, että olen laittamassa elämääni pahemman kerran solmuun. Ehkä tuo muu huomio ja toiminta kuitenkin siirtää ajatukseni pois erosta ja ikävästä.
Saa nähdä!
käytettävä hölmö olet. Tolla toiminnalla ei kiltteyden kanssa ole mitään tekemistä.
Kiitos vaan, tiedän olevani hyväksikäytettävä hölmö, ei olisi tarvinnut kertoa. Yritän kuitenkin päästä tuosta kiltteydestä eroon, siitä ei tässä maailmassa näköjään ole kuin haittaa. Teen minä niin tai näin, aina joidenkin polla poksahtaa :). Eli mitä minun sinun mielestäni nyt pitäisi tehdä? ;)
hänestä siis tästä miehestä eroon ennekuin tulee tilanteita eteen jolloin joutuu vastaamaan vaimolleen tekemisistään tai siitä että vaimo jopa löytää teidän viestit yms.. Silloin tiedät ettei tule eroamaan kun pistää välit sinuun poikki joksikin aikaa ja elelee hiljaiseloa, sitten kun kotona taas asiat "hyvin" ottaa sinuun yhteyttä...kun noin tapahtuu tarpeeksi monta kertaa vaikka kuinka vannottaa että sinusta välittää niin tiedät, huomaat ja tajuat ettei ikinä valitse sinua. Silloin vasta oikeasti pääset eroon ja siihen ei mitään rohkeutta tarvita silloin. Kyllä sen sitten huomaa.
Vaikeaa se taitaa olla, mutta jospa vain yksinkertaisesti et vastaa hänen yhteydenottoihinsa enää, vaikka kuinka tekisi alkuun vaikeata. Kyllä se sitten ajan kanssa helpottaa ja menee ohitse. Joskushan se sinun kuitenkin on tehtävä jos tuolta nyt tuntuu. Muutenha et pääse elämässäsi eteenpäin ollenkaan jos et tee asialle mitään.
kokonaan maisemista. Itse en päässyt eroon miehestä vaikka mitä yritin, viestejä sateli, oven takana norkoiltiin ja vannottiin rakkautta, miehen vaimo, äiti ym. suku soitteli jne. lapset tuotiin katsomaan millainen on isin toinen nainen ja kaikkea muuta helvettiä. Kun en muuten onnistunut eroon pääsemään niin muutin 500 kilometrin päähän miehestä. Laitoin puhelin numeroni salaiseksi ja muutin sukunimeni. Nyt olen muutaman vuoden saanut olla rauhassa, mutta aina on joskus unissa näen painajaisia, että mies minut vielä löytää. Toivottavasti en ikinä törmää siihen. Harmitti vaan jättää hyvä työpaikka ja ystävät, mutta onneksi täällä uudessa paikassakin on töitä ja uusia ystäviäkin on löytynyt.
hyi...
koko sukua siin kottin katsomaan sua vai?
Sairas porukkaa!
Ja lapsiakin mukana, voi jumala...
joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön! Aivan oikein sinulle!
Oikein varmaan onkin.... vastaan sinulle vahingoniloinen!
Vaikuttiko kirjoitukseni siltä että olisin katkera tai valittaisin???
Annoin vain tässä ohjeen alkuperäiselle kirjoittajalle, millä pääsee eroon.
Kun hän sitä kyseli.
Mulla oli siitä helpompi tilanne, että sattui muutto toiselle paikkakunnalle samoihin aikoihin. Lieneekö ollut se rohkaiseva potku perseelle, kun tiesi ettei tarvinnut enää törmätä kyseiseen mieheen missään.
Lopulta se oli aika simppeli juttu. Ilmoitin tekstarilla, että nyt loppu ja piste. En vastannut puheluihin, kun näin tekstarista että mies lähettäjä, niin poistin viestin välittömästi ja mailit deletoin heti. Aika kauan tota joutui tekemään, mutta samalla kun oli yhä enemmän vierottuneena tyypistä, niin alkoi silmät avautumaan ja tunteet surkastumaan. Jossain vaiheessa yllätti itsensä ihmettelemästä, että mitä *** mä tollaseenkin mieheen sekaannuin. Siinä alkoi näkemään objektiivisemmin miehen toimintaa ja tilalle nousi lähinnä inhotus miestä kohtaan. Ja siitä sitten lähinnä välinpitämätön suhtautuminen häntä kohtaan, inhotusta jossain määrin toki, mutta ko. henkilöllä ei ollut enää mitään vaikutusta minuun.
Tsemppiä sulle, en voi sanoa muuta kuin että olen erittäin helpottunut, että homman pistin poikki aikoinaan. Tuntuu kuin olisi luopunut sonnasta ja saanut tilalle kultaa, josta tunnen osittain huonoa omatuntoa sillä ei ikinä olisi pitänyt alkujaankaan sekaantua sontaan.
Että ne varatut miehet kuitenkin aluksi kiinnostaa niin kovin. Miksi?
Totuushan on kuitenkin se, ettei ne ole keskivertomiehiä yhtään parempia. Niitä miehiä, joita on vapaina riittämiin. MIksi siis pitää edes pitää ykkösprioritettina juuri varatun miehen kanssa olo?
Sellaisen käyttäytymisen huolestuttava yleistyminen surettaa. Ei voi tietää, miten paljon tulevaisuus muuttuu niiden lapsien myötä, jotka on joutuneet elämään perhehelvetissä, jossa isät pettää arjen paineissa vaimojaan. Vain siksi, että on niin paljon tarjolla pimppaa ulkopuolelta.
Väitän, että jos naisten moraali vähän tiukentuisi, perheet voisivat paremmin ja myös koko tulevaisuus olisi parempi.
Hienoa, että joku edes ääneen myönsi huomanneensa jälkikäteen, että iski kätensä paskaan. Niin se aina on.
Yksikään varattu mies ei ole sen arvoinen, että sen kanssa pitää sänkynsä jakaa. Älkää tehkö tästä asiasta millään lailla hienoa ja muodikasta. Kiitos sulle, että edes omalta osaltasi teit jotain konkreettista. Jätit ukkomiehen.
Väitän, että jos naisten moraali vähän tiukentuisi, perheet voisivat paremmin ja myös koko tulevaisuus olisi parempi.
Hienoa, että joku edes ääneen myönsi huomanneensa jälkikäteen, että iski kätensä paskaan. Niin se aina on.
Yksikään varattu mies ei ole sen arvoinen, että sen kanssa pitää sänkynsä jakaa. Älkää tehkö tästä asiasta millään lailla hienoa ja muodikasta. Kiitos sulle, että edes omalta osaltasi teit jotain konkreettista. Jätit ukkomiehen.
Väitän, että jos MIESTEN moraali vähän tiukentuisi, perheet voisivat paremmin ja myös koko tulevaisuus olisi parempi.
"Totuushan on kuitenkin se, ettei ne ole keskivertomiehiä yhtään parempia."
kyllä ovat. parhaat ovat aina varattuja.
"Niitä miehiä, joita on vapaina riittämiin."
no mitä ilmeisemmin ei ole, kyllä varmasti kaikki naiset ottaisivat vapaan miehen ennen varattua. mutta kun eivät saa kunnollista. silloin jää vaihtoehdoksi miehen jakaminen jonkun toisen naisen kanssa.
"kun eivät saa kunnollista". Ykköseksi ei kelpaa nämä naiset. Järkyttävää vain, että ovat niin miehenkipeitä ja epätoivoisia, että eivät oikeasti arvosta edes itseään.
No se on sun asiasi, jollet pidä hyvästä seurasta ja taivaallisesta seksistä. Onko sun asemasi todella noin pahasti uhattuna? Suosittelisin juttelemaan sen miehesi kanssa, jos sinulla sellainen on. Yritä sitten päästä tuosta järkytyksestäsi. Jollei meinaa helpottaa, käy juttelemassa lääkärille.
Sulla on ilmeisesti tavoitteena päästä naimisiin ja saada lapsia ja elää loppuelämä onnellisesti farmariauton, kultaisennoutajan ja rintamamiestalon ja vieraissa häntivän miehen kanssa. Kaikilla ei ole samanlaisia unelmia.
Ps. Ennemmin minäkin panisin varattua miestä, joka olisi hyvä sängyssä kuin että olisin ilman seksiä tai sekstailisin huonon panon kanssa. Tällä hetkellä mulla on hyvä seksisuhde.