Olen rakastunut usein elämässäni ja ihan tosissaan, mutta millään kerralla ei ole sitten "napannut".
Olen jo muutamia vuosia kahdenkymmenen yli elänyt sinkku mies, enkä ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa. En ole sulkenut romanssin mahdollisutta elämästäni, mutta en enää vaivaa päätäni asiasta. Viihdyn yksin ihan hyvin ja oikeasti. Jos epäilet, niin kysy itseltäsi miksi valehtelisin anonyymissä viestissä?
Rakkaus on minulle sellainen asia mitä ei kannata epätoivoisesti hakea, sillä se ei yleensä toimi niin. Se tulee eteen kunhan/jos tulee.
Kun ajattelee ystäviäni jotka ovat suhteessa, en heitä kovin kadehdi. Monet ystävät ovat tappaneet täysin oman persoonallisuutensa serusustelun takia. Heistä on tullut typeriä myötäilijöitä, sieluttomia. Suhteen pitäisi olla kaksi ihmistä, ei yksi banaali mössö. En ymmäräkään kristillisen naimakaupan "yhdeksi tulemista". Tässä tapauksessa sanonta "rakkaus on henkinen itsemurha" on usein oikeassa.
Eipä tässä muuta sen kummempaa. Toivottavasti en tappanut tylsyyteen.
Olen jo muutamia vuosia kahdenkymmenen yli elänyt sinkku mies, enkä ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa. En ole sulkenut romanssin mahdollisutta elämästäni, mutta en enää vaivaa päätäni asiasta. Viihdyn yksin ihan hyvin ja oikeasti. Jos epäilet, niin kysy itseltäsi miksi valehtelisin anonyymissä viestissä?
Rakkaus on minulle sellainen asia mitä ei kannata epätoivoisesti hakea, sillä se ei yleensä toimi niin. Se tulee eteen kunhan/jos tulee.
Kun ajattelee ystäviäni jotka ovat suhteessa, en heitä kovin kadehdi. Monet ystävät ovat tappaneet täysin oman persoonallisuutensa serusustelun takia. Heistä on tullut typeriä myötäilijöitä, sieluttomia. Suhteen pitäisi olla kaksi ihmistä, ei yksi banaali mössö. En ymmäräkään kristillisen naimakaupan "yhdeksi tulemista". Tässä tapauksessa sanonta "rakkaus on henkinen itsemurha" on usein oikeassa.
Eipä tässä muuta sen kummempaa. Toivottavasti en tappanut tylsyyteen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Itsestäni on kauhean nöyryyttävää kun joudun vielä reilusti yli kaksikymppisenä tyydyttämään itse itseni.
kannata:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8866796
ihan oma lukunsa. Niihin ei kannata koskea pitkällä kepilläkään!
on vähän psykoja
1 % jätin haaveilijoille koska en halua murskata haaveita(jotka tulevat silti murskaantumaan).
Mä olen taasen aivan erilainen kuin sinä.
Mä kaipaan rakkautta. On ihanaa kun tulee töistä kotiin käpertyä oman rakkaan kainaloon katsomaan televisiota, ja kun menee nukkumaan antaa toiselle hyvän yön suukko jne... Nyt kun on yksin, istun vain netissä, luen suomi24:en avoero palstaa, tunnen oloni tyhjäksi. Kun hengaan kavereitteni kanssa, yksinäisyys tietysti unohtuu ja silloin elämä on hauskaa. Mutta täällä neljän seinän sisällä mulla on oikeesti todella yksinäinen olo.
Mä olen ollut yhdessä pitkässä parisuhteessa, ja muutamissa vähän lyhyemmissä. Koskaan en ole pettänyt, koska mun mielestä siinä ei vaan ole mitään järkeä. Annoin usein omalle kumppanilleni omaa aikaa tehdä kavereidensa kanssa asioita, ja siitä hän on jälkeenpäinkin kiitellyt.
Ajattelin että sinkkuelämä voisi olla piristävää, mutta en tykkää paljoa juosta baareissa (oon ollut joskus aika bilehile, nyt olen jo vähän kyllästynyt). No, ehkä tämä tästä lähtee. Sen tiedän, että uutta suhdetta en aloita ennenkuin tunnen itseni hyväksi yksin ollessani. Muutenhan tämä kaikki on sitten vaan läheisriippuvaisuutta.
suhde on alussa hyvä, mutta puolen vuoden jälkeen huomaa jo eron, kun alkuhuuma menee ohi..sitten vaan jatketaan ja kohta ollaan yhdessä vain muodon vuoksi..sitten alkaa riitelyt..
Ei se seksinkään saaminen säännöllisesti oo niin saletti juttu suhteessa..
Nuoret miehet joutuu usein tossun alle ekoissa suhteissaan, jos nainen on hyvännäköinen ja ne miehet vähänkään pelkää ettei löytäis uutta jos tulee ero, hyvännäköinen nainenhan löytää uuden koska vaan. Se voi tuntua jopa jotenkin nöyryyttävältä että ex-tyttöystävä heilastelisi miesten kanssa mutta itse runkkailisi yksin kotona kuukaudesta toiseen. Siksi jos mies ei ole ollut mikään pelimies ennen suhdetta, ja nainen on hyvännäköinen, mies joutuu helposti tossun alle jos yhtään pelkää yksinäistä tulevaisuutta. Uuden kumppanin etsimisessä mies tarvitsee kaikenlaisia taitoja maan ja taivaan väliltä sekä ulkonäköä, naiselle riittää pelkkä ulkonäkö eikä senkään tarvitse olla kuin kohtalainen.
Usein on sanottu että eka suhde ei yleensä toimi. Siinä on yksi syy lähteä nuorena (tai vanhempanakin, mutta mieluiten mahdollisimman nuorena) suhteeseen heti jos tulee vastaan joku, jonka kelpuuttaa ja joka ihastuu suhun. Siitä saa hoidettua sen harjoittelusuhteen pois alta, vaikka kestäisi vuosiakin, ja on senkin jälkeen vielä pelivuosia jäljellä etsiä se elinikäinen suhde, kun jo tietää miten suhteessa kuviot toimii, eikä nainenkaan ole enää niin juoksuiässä.
Pitää olla joku harjoitusreikä jolla harjoitella panemista. Parempi vaan jos tätä kohtaan ei tunne mitään panetusta enempää. Helpompi dumpata se sitten kun se aika tulee. Naismarkkinoilla menestyvien miesten salaisuus on että he ovat harjoitelleet tarpeeksi. Paitse panemista tämän ensimmäisen naisen kanssa voi harjoitella yleistä naisen kanssa oloa. Osaa sitten käyttäytyä oikein kuin se oikea nainen löytyy-
Tuollainen naista esiinneellistävä KUSIPÄÄ ei todellakaan ansaitse "sitä oikeaa". HAISTA PASKA HYVÄKSIKÄYTTÄJÄ! Toivottavasti sua kohdellaan yhtä julmasti kun sä kohtelet muita.
WoMaN-80 ei kaiketi tajunnut että tuo edellinen viesti oli provo joka kuvasi ironisesti pelimiehen, jotka kummasti tuntuvat kelpaavan valtaosalle naisista.
Lopussa myös heitettiin pieni kritiikki siitä ettei naisille kelpaa kokematon mies.
oon huonoa. Osaavat nauraa vain pelimiesten tyhmille jutuille eivät ilkeälle ja älykkäälle huumorille.
sinä osaat kertoa parempia vitsejä?
ajatteleva ei ole kunnolla edes ihminen
toinen tyhmä, joka ei ymmärrä ironiaa
Itse ajattelen melkeimpä samalla tavalla. Mitä nyt ympärillä olevia pareja seurannut, niin ei heidän suhteensa ole kovinkaan ihania. Ainahan on se alkuhuuma, mutta sitten todellisuus palaakin takaisin kuvaan ja sen jälkeen jatkuvaa riitelyä kun huomataan vasta toisen nämä ei-niin-mukavat tavat tai sitten kadotetaan kokokaan oma persoona toisen mielipiteiden alle. Rakkaus ei todellakaan kestä.
Avioliittoa en itse koskaan haluaisi. Ensimmäiset 10 tai 20 vuottakin voisivat olla ihan siedettäviä, mutta siinä vaiheessa kun mies tulee >50-vuotiaaksi olisi ero varma. Koska miesten "vaihdevuosista" harvemmin puhutaan, niin monille tuntuu tulevan yllätyksenä tämä vanhojen miesten kiukkuisuus.. En itse sellaista kestäisi, jatkuvaa tiuskimista, haukkumista ja mökötystä jne. Parempi pysyä vapaammassa suhteessa, jossa voi lähteä sitten kun siltä tuntuu.
onni kestää 2,5 vuotta tai 300 yhdyntää