Olen melko yksinäinen. Minulla on oikeastaan vain yksi kaveri (veljeni tyttöystävä).
Työpaikalla on yksi nainen, joka vaikuttaa tosi mukavalta ja ystävälliseltä. Ongelma on vain se, että itse olen mies. Hänellä on paljon ystäviä, joiden kanssa hän viettää paljon aikaa. Ja sitten hänellä on toisella paikkakunnalla asuva poikaystävä.
Juttelen tämän naisen kanssa satunnaisesti töissä, ja meillä on osittain samanlaisia harrastuksia. Haluaisin oppia tuntemaan hänet paremmin ihan vain kaverina.
En oikein halua aiheuttaa mitään ongelmia hänen suteessaan tai muuten olla vaivaksi. Tämän takia en uskalla mennä puhumaan hänen kanssaan kovin usein. En myöskään uskalla ehdottaa, että yhdessä lähtisimme harrastamaan yhteisiä harrastuksia. Hänellä on kavereita, joiden kanssa harrastaa. Itse olen yksin.
Millä tavalla voisin lähestyä häntä, ilman että koko tilanne näyttäisi oudolta? Tuntuu siltä etten voi tyrkyttää itseäni mukaan esim. sanomalla, että mielelläni lähtisin niitten kanssa harrastuksiin. En myöskään voi sanoa, että mulla ei ole kavereita ja kysyä, haluaako hän olla mun ystävä.
Olen naisvaltaisella alalla. Viihdyn paremmin tyttöjen kanssa kuin poikien. Melkein kaikki hyvät kaverit ovat olleet tyttöjä.
Osaisiko joka auttaa mua tässä? Kun tiedän, että hän on varattu, niin en yritä päästä hänen poikaystäväksi. Olemme kolmekymppisiä.
Työpaikalla on yksi nainen, joka vaikuttaa tosi mukavalta ja ystävälliseltä. Ongelma on vain se, että itse olen mies. Hänellä on paljon ystäviä, joiden kanssa hän viettää paljon aikaa. Ja sitten hänellä on toisella paikkakunnalla asuva poikaystävä.
Juttelen tämän naisen kanssa satunnaisesti töissä, ja meillä on osittain samanlaisia harrastuksia. Haluaisin oppia tuntemaan hänet paremmin ihan vain kaverina.
En oikein halua aiheuttaa mitään ongelmia hänen suteessaan tai muuten olla vaivaksi. Tämän takia en uskalla mennä puhumaan hänen kanssaan kovin usein. En myöskään uskalla ehdottaa, että yhdessä lähtisimme harrastamaan yhteisiä harrastuksia. Hänellä on kavereita, joiden kanssa harrastaa. Itse olen yksin.
Millä tavalla voisin lähestyä häntä, ilman että koko tilanne näyttäisi oudolta? Tuntuu siltä etten voi tyrkyttää itseäni mukaan esim. sanomalla, että mielelläni lähtisin niitten kanssa harrastuksiin. En myöskään voi sanoa, että mulla ei ole kavereita ja kysyä, haluaako hän olla mun ystävä.
Olen naisvaltaisella alalla. Viihdyn paremmin tyttöjen kanssa kuin poikien. Melkein kaikki hyvät kaverit ovat olleet tyttöjä.
Osaisiko joka auttaa mua tässä? Kun tiedän, että hän on varattu, niin en yritä päästä hänen poikaystäväksi. Olemme kolmekymppisiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
säälittävä tapaus oot...
Itse olet, kun tuollaisia kommentteja kirjoittelet.
Mikset voisi kysyä pääsisitkö joskus mukaan, kun he menevät jonnekin? Sano suoraan, että et todellakaan yritä iskeä, mutta sinulla on elämässä hieman tylsää ja sinulla on vähän ystäviä, että hän on kiva ihminen ja olisi hauska ihan kaverina vaan olla joskus jossain mukana. Mikset voi sanoa? Niinhän niitä ystäviä saadaan: kysymällä ja kertomalla, jakamalla asioita. Ethän sä oikeesti olen tunkemassa niitten väliin tai mitään, ja parempi olla rehellinen. Sillä tavalla ystävät käyttäytyvät: sano, että kysyt koska tulet naisten kanssa paremmin toimeen, ja paras ystäväsikin on nainen.
Mun mielestä saa kysyä pääseekö mukaan joskus, ja ihmisiin saa tutustua. Kannattaa tosiaan sanoa, ettei yritä iskeä, koska niin moni yrittää ja on tunkemassa mukaan vilpillisin aikein. Rohkeutta ja rehellisyyttä vaan.
Ei yksinäisyys tee kenestäkään huonompaa: ei vaan ole tutustunut muihin. Mutta nyt siihen ehkä olisi mahdollisuus. Kuitenkin se mahdollisuus pitää hankkia, ei sitä muuten ole. Ei se nainenkaan osaa sua mukaan pyytää. Ystävyys ei saakaan olla vaiva, siinä olet oikeassa. Mutta jos nyt juttelette silloin tällöin ja jossain kävisitte ystävien kanssa, niin olisiko se vaiva? Ei todellakaan.
Annan palaa, ota riski: mitä hävittävääkään on? Elä, kysy ihmisiä ulos, pyydä päästä mukaan. Rohkeasti vaan, mukaan vaan. Kyllä se siitä helpottaa pikkuhiljaa ja jos ei kaikki ystävyyden onnistu, niin ei voi mitään, eihän ne aina. Anna sille naisellekin mahku saada uusi ystävä :)
Vastauksesi oli hyvä.
Ajattelen itsekin vähän samalla tavalla. Asia on kuitenkin niin, että olen ollut kiinnostunut hänestä ja pyytänyt hänet uloskin. En tiennyt silloin, että hän on varattu.
Hyväksyn sen, että hän on varattu. Hän on kuitenkin se sama hyvä ihminen, johon mielelläni tutustuisin vain kaverina. Silloin kun pyysin hänet ulos, oli tavoitteena, että jos hän ei suostu siihen, niin haluan ainakin, että pysytään hyvinä kavereina työpaikalla, vaikkei tavattaisi työpaikan ulkopuolella. Ehkä on paras tyytyä tähän tilanteeseen. Vaikka hän on ihminen, johon luotan tosi paljon.
Minun täytyy kuitenkin miettiä vielä mitä mä teen. En halua, että hänestä tuntuisi siltä, että yritän kilpailla hänen poikaystävänsä kanssa. Olisi muutenkin varmasti hyvä mainita, etten yritä iskeä häntä. Ettei tule mitään väärinkäsityksiä.
Haluaisin kertoa hänelle kuinka iloinen olen siitä, että olen saanut näin hyvän yhteyden häneen.
Ehkä ensin voisitte mennä työpaikalla syömään samaan aikaan ( jos siis se mahdollista työnne kannalta). Kerro hänelle, että sinulla on helppo olla ihan kaveri naispuolisten kanssa. mainitse joku mennyt tyttö jonka kanssa olet kaveerannut...näin saat hänet vakuuttuneeksi, että et ole iskemässä. tämän jälkeen on helpompi rennosti heittää, että pääseekö mukaan kun ei ole pelkoa väärinkäsityksestä. Kannattaa kuitenkin huomioida se, että ei kannata odottaa liikoja sillä hänellä on jo sosiaalinen piiri joten ei välttämättä ehdi tavat usein. Kun ei odota liikoja niin voi saada kverin jota tavat silloin tällöin.
Luin lisävastauksesi ja siinä selvisi, että olet pyytänyt häntä ulos... Tätä historiaa vasten sinun on kyllä vaikea saada tätä vakuuttuneeksi, että et yritä uudestaan. :( Auts..ehkä tekisin niin, että otat asiat järkevästi ja että kykenet hyvin olemaan kaveri. heräsi vain ajatus, että oeltko nyt varma, että et sittenkään elättele toiveita?
Olet oikeassa. Järki sanoo, että en voi odottaa muuta kuin ystävyyttä, mutta en tiedä mitä sydän sanoisi. Tiedän ja hyväksyn, että hän on varattu ja en halua olla muuta kuin iloinen siitä. On mulla toiveita ja haaveita, mutta ne tunteet tulevat silloin, kun olen yksin.
Kun olen hänen seurassaan tunnen, että olemme vain kavereita. En jännitä, eikä ole sellaista "ihastumisen tunnetta" kuin mitä oli, ennen kuin pyysin hänet ulos. On vain hyvä olla. Minä en ota sitä puheeksi, että olen kiinnostunut hänestä, eikä hänkään ole tehnyt niin. Tuntuu vain, että on tosi kapea tie, millä voin liikkua, etten tee virhettä. Siksi haluaisin tehdä selväksi, että en flirttaile hänen kanssaan.
En ole ajatellut syväempää ystävyyttä, kuin joskus käydä kahvilla ja keskustella ja ehkä mennä yhdessä harrastuksiin. Tällä hetkellä puhun hänen kanssaan silloin tällöin. Välillä tulee sellainen tunne, ettei hän oikein tykkää, kun käyn puhumassa hänen kanssaan. Tämän takia ajattelin, että olisi hyvä kertoa, etten yritä iskeä häntä uudestaan, mutta haluaisin olla ystävä.
Hänellä on laaja ystäväpiiri, joten en ajattele, että oltaisiin koko ajan tekemisissä toistemme kanssa. Kuitenkin epäilyttää, miltä minusta tuntuisi käydä hänen kanssaan esim. kahvilla. Ettei tuntuisi siltä, että oltaisiin treffeillä. En tiedä onko siinä edes muuta eroa, kuin että molemmat tiedetään, ettei mitään sellaista ole mielessä.
Minulla on vaikea tutustua ihmisiin. Jo pelkästään se, että otin häneen yhteyttä ja rupesin tutustumaan häneen oli iso askel. Ja ulos pyytäminen oli valtava askel. Tämän takia en haluaisi heittää kaikkea pois. Kun hän on vieläkin se sama hyvä ihminen. Olisin iloinen ystävyydestä. Varsinkin, jos löytäisin tyttöystävän jostakin muualta.
*********************************
Rehellinen ja suora vastaus on se, että jos hänen suhteensa päättyy, niin silloin sanon uudestaan, että olen edelleen kiinnostunut hänestä. Luultavasti elättelen toiveita. Ehkä olisi parasta myös jättää haaveet kaveruudesta.
Paras ratkaisu olisi kuitenkin se, että minulla olisi tyttöystävä tämä tyttö hyvänä ystävänä.
Keroin hänelle, etten yritä iskeä häntä. Sanoin että jos hän keksii jotain kivaa ja haluaa kaverin mukaan, niin hän saa pyytää minua mukaan, jos haluaa. Kerroin myös, ettei mulla ole monta ystävää, että olisin iloinen jos saisin ystävän.
Hän vastasi, että on hyvä tietää miten asiat ovat. En usko, että hän ottaa yhteyttä, mutta kun pallo on hänellä, niin en kai voi tehdä muuta kuin odottaa. Olen tehnyt kaiken minkä voin.