"Olisihan se kiva jos olisi niitä omiakin... syvä huokaus" Lapsia siis. Minulla ja miehelläni. Voisihan se anopistani olla kiva, mutta minusta ei vielä, kun opinnot on kesken. Miksi pitää koko ajan tuputtaa omaa aikatauluaan...? Ymmärrän toki, että lapsenlapset ovat tärkeitä, mutta minua loukkaa se, että anoppi rupattelee lapsia aikaan saaneille miniöilleen iloisesti pulpattaen, ja minä saan osakseni aina jonkun lapsi-aiheisen huokauksen. "Kyllähän te tuolla samalla vaivalla hoitaisitte jo omankin..." (meillä käy lapsia hoidossa).
Kaiken lisäksi pelkään, että jos niitä omia ei tulekaan. Siinä vaiheessa tietysti anopista viis, mutta ilmeisesti hän ei aio ainakaan helpottaa tilannetta. Olen selittänyt hänelle, että aion ainakin suorittaa koulut loppuun ensin, eikä se ole aina niin selvää että niitä lapsia tulee vaikka haluaisikin, mutta huokailu jatkuu.
Kaiken lisäksi pelkään, että jos niitä omia ei tulekaan. Siinä vaiheessa tietysti anopista viis, mutta ilmeisesti hän ei aio ainakaan helpottaa tilannetta. Olen selittänyt hänelle, että aion ainakin suorittaa koulut loppuun ensin, eikä se ole aina niin selvää että niitä lapsia tulee vaikka haluaisikin, mutta huokailu jatkuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Että tämä lapsiasia ei kuulu onopille ollenkaan ja jos sinä ja miehesi päätätte että ette hanki lapsia ollenkaan koska ilman lapsia on paljon helpompaa kun ei ole vastuussa kuin itsestään ja puolisostaan jalapset tuo 24/7 päivystyksen ja se ei kaikille sovi. itsellä yksi lapsi ja jo 15v ja itseäni ei kukkaan miehenä ei pakottanut lapsen tekoon muttä lapsi toi elämään paljon sisältöä mutta se ainainen vastuu ei ole aina kivaa ja se pitää miettiä ennen kun rupeaa lapsia yrittämään. Elämässä selviää paljon helpommalla kun ei lapsia ole ja parisuhde voi paljon paremmin kun lapsi ei sitä häiritse ja pääsee milloin minnekkin eikä ole riippuvainen mistään. Kaikki toimii nbiikuin itse haliaa ja itse pitää myös päättää mitä elämältään haluaan.