Seurustelin noin vuoden länsi-afrikkalaisen (ei nigeria) miehen kanssa ja saimme lapsen. Kun olin raskaana mies vakuutteli että yhdessä ollaan ja lapsen synnyttyä muutetaan yhteen jne. Totuus on se että hän edelleen kahden ja puolen vuoden jälkeen asuu omassa asunnossaan ja me lapsen kanssa omassamme. Hän menee ja tulee, eikä juurikaan kerro menemisistään. Meillä pitäisi olla aina ovet auki hänelle ja kun hän haluaa nähdä lastaan tulee tämä järjestää. Vihdoin olen laittanut stopin tälle tulemiselle ja menemiselle, vaatinut häntä kertomaan etukäteen milloin haluaa nähdä lasta. Hän on nyt kovin loukkaantunut ja haukkuu minua todella ilkeästi. Haluan hänet pois meidän elämästämme lopullisesti, mitä tehdä? Hän ei tunnu uskovan että olen tosissani.
Kun tämän olisin tiennyt
Eva84
15582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kaupunkiin. Tuskin viitsii nähdä sitä vaivaa että muuttaisi perässä... Ja mietipä jos tilanne on nyt tuollainen, että millainen se on sitten kun alat vaikka seurustella jonkun toisen miehen kanssa.
Kertoisitko mistä mies on kotoisin? Ghana? Togo? Gambia? Senegal? Kamerun? Olen vain utelias...
Aika älytön ehdotus muuttaa toiseen kaupunkiin.
Kerrot miehelle pelisäännöt ja katsot , että niitä myös noudatetaan. Jos niitä noudatetaan vain silloin tällöin ei mies tietenkään usko sinun olevan tosissaan.
Onko teillä virallinen tapaamissopimus?
Jos ei ole niin tehkää se.
Noista miehistä saa kyllä älyttömästi ongelmia jos kaikkea ei tehdä niinkuin heille sopii.
Joko he tulevat niinkuin heitä huvittaa tai hylkäävät lapsensa sitten kokonaan.
et tiennyt?
Me muut tiesimme kylla. Ai niin tama Afrikan helmi oli taas se YKSILO, vai mita?
Tuollaista ei olisi pitänyt alun perinkään sietää!
Huonoa käytöstä, kyllä lapsen isän pitää asua samassa kodissa perheen kanssa,
syytä on miettiä mitkä on miehen motiivit.
Moni haluaa vaan bailata ja olla vapaa, mutta vaimon ei pidä sietää sitä.
Ihmettelen aina, miksi pitää se lapsi hankkia heti ekana vuonna kun ei tunne toista yhtään,
ikävä kyllä näin on käynyt meidänkin tuttavapiirissä.
Jaksamista!
Totta kai se lapsi pitää hankkia jotta vaimo, avo-tai avio pysyy siellä kotona hoitamassa sitä. Muutenhan nainen olisi vapaa kuin taivaan lintu. Kannattaa hyvät ihmiset selvittää taustat ennen kuin alkaa lapsia tehdä.Onko muita perheitä miehellä ja mikä on koulutus, onko paimentolainen vai korkeakoulututkinto. Taustatyön teko ei ole vainoharhaista vaan tulevaisuuden turvaamista.
Jos esim. Länsi-Saharasta tullut väittää olevansa kalastaja niin pieleen menee.
Kasvata lapsesi mutta älä anna tämän isälle valtaa lapsen kautta.
mita?
Ei tietysti koske vain monikulttuurisia suhteita tämä...
samanlaisia tarinoita on varmaan Suomestakin... mies lupaa huolehtia lapsesta, naisella kello tikititikitikittää.. pum ollaan raskaana... mies alkaa huomata ettei olekaan valmis isäksi ja alkaa juoda... nainen lopettaa suhteen. Mies haluaa kuitenkin tavata lasta (vastuuta pakoilevatkin miehet jostan syystä haluavat nähdä ja leikkiä siementensä kanssa siihen asti kunnes "ongelmia" tulee) ja olla isä vaikka todellinen äiti ja isä on pulaan saatettu (osittain pulansa ansainnut) nainen. Miehen alkoholiongelma pahenee eikä nainen voi antaa lasta miehelle hoitoon mutta ei halua myöskään jäädä joka perjantai ilta lapsen kanssa kotiin... onneksi on lapseton bidrali, jonka voi soittaa katsomaan pikku tulevaisuuttaan ainakun lapsen isä vetää putkea ;D mutta se maksaa....
Silti mikä on "tummien miesten" kohdalla halveksuttavaa on se, että lasta käytetään hyväksi oleskeulupa-asioissa. Suomalainen mies ei näin voi tehdä. Siksi etenkin mokusuhteissa lapsen teon lykkääminen ja pidempi tykkääminen on parempi.
Itseni on helppo retostaa yh:ille kun ei ole lapsia eikä biologista kelloa... paitsi välillä olisi mukava tietää onko minulla koskaan vakimiestä ja lasta ja vuokrakaksiota ja kissaa vai pyörinkö loppuun asti ahmaa kaivaten yksiössäni vaihtuvien ihmisten ja tilanteiden seuraajana ja ikuisena babysitterinä ilman kissaa ja omaa lasta...
Sinun on puolestaan helppo ja luonnollista retostaa koska olet mies... ja puheidesi mukaan aika "paskiainen";D
Paskiaisten elämä on kadehdittavaa, yksinkertaista mutta itselleni mahdotonta (ja mitä ei voi olla sitä haluaa kokeilla).
Ap:lle voimia ja vähän paskamaista luonnetta. Älä suostu miehen järjestelyihin vaan tee omat järjestelyt ja jos se paskiainen suuttuu niin suuttukoon, mitä vattupuuron väliä jonkun suuttumisilla on kun et enää rakasta sitä. Tietysti lapselle voi olla hankala jos isä katoaa kokonaan. Ehkä sinun nyt pitää käyttää lasta pelinappulana saadaksesi aikaan muutos (kuulostaa pahalta mutta näin suomalaisissakin suhteissa toimitaan olipa syy raha tai valta). Uskon, että itse tiedät miten saat juuri tämän kaverin tajuamaan jotakin... tosin kun kyse on miehestä kannattaa tehdä malli rautalangasta ja kuristaa se siihen (kuvainnollisesti!).
nyt olen siis paskiainen?
Mista sina ipana tuon nyt repaisit?
että ihan liian äkkiä teitte sen vauvan... Alle vuoden seurustelun jälkeen ei kannata tehdä vauvaa edes suomalaisen kanssa, saati ulkomaisen miehen kanssa. Eihän toista tunne vielä ollenkaan siinä vaiheessa. Mutta sun tapauksessa on turha nyt enää inistä siitä asiasta, turha pidätellä jos paska on jo housussa. Tuo mies nyt joka tapauksessa ei ole sitoutumishaluinen ja siksi asustelee siellä omassa kämpässään. Kurja tietysti sun kannalta että mies tulee ja menee omien halujensa mukaan, mutta kannattaa tosiaan tehdä selväksi, ettei tuollainen peli vetele ja tehdä ne tapaamispaperit kuten edellä jo neuvottiinkin. Muista että ihan vastaavia äijiä on suomalaisiakin, eli en usko että miehen kotimaalla on mitään merkitystä tässä kohtaa. Lapsen takia et voi ainakaan lyödä välejä poikki kokonaan, lapsella kun on oikeus tavata isäänsä. Mutta selkeät pelisäännöt vaadi joka tapauksessa.
Kiitos asiallisistakin vastauksista. Lapsen saimme liian pian, olisi pitänyt olla yhdessä pidempään. Mies kuitenkin vakuutteli heti raskaaksi tultuani kuinka hän huolehtii meistä, muutamme yhteen ja elämme perheenä. Kovasti oli mukana valmisteluissa, kokosi pinnasänkyä ja hankki tavaroita tulevalle lapsellemme.
En siis osannut odottaa että näin tulee käymään. Tapaamissopimus on tehty kun todellakin meni hermo miehen käytökseen. Se on kuitenkin vain paperi ja mies ei ole noudattanut sitä lainkaan. Kun on menoja ja töitä ja sitä sun tätä niin vekslaa niitä sovittuja päiviä jatkuvasti. Minä en muuta kaupungista mihinkään. Toivon että mies muuttaisi. Nyt vain haluan hänen ymmärtävän että hänen mahdollsuutensa meidän suhteen ovat ohi. Lastaan saa tietenkin tavata mutta jokin tolkku ja sopimus siitä on oltava.
Miehen mielestä olette kuitenkin edelleen pari, vaikka hän asuu omassa asunnossaan ja menee mielensä mukaan? Oletteko puhuneet siitä mitä tapahtuu jos alat suhteeseen jonkun toisen kanssa?
Ei tuo ongelma ole tosiaan pelkästään ulkomaisten miesten muijilla/ex-muijilla... Minulle tulee heti mieleen pari ihan suomalaista miestä, joilla on exän kanssa lapsia, eikä niistä tapaamisajoista pidetä kiinni. Plus että vaikka itsellä olisi jo uusi tyttöystävä/vaimo, niin silti sitä exää kytätään mustasukkaisena eikä hänellä saisi olla uutta miestä....
Tuossa tapaamisasiassa -jos hän ei kerran pidä niistä kiinni- tekisin itse niin, että kun pari oharia taas tekee, niin tekisin itse samoin. En olisi paikalla kun on lasta tulossa katsomaan tai hakemaan, en vastaisi puhelimeen jne. Eli toimisin yhtä lapsellisesti ja inhottavasti kuin hän itse. Sitten jälkeenpäin sanoisin vain että nyt tiedät miltä tuntuu. Ei se nyt välttämättä auttaisi, mutta saisipa maistaa omaa lääkettään.
Kuinka paljon muutoin olet miehen kanssa tekemisissä, eli oletteko puheväleissä? Oletteko edelleen "yhdessä" kaikesta huolimatta? Millainen suhde hänellä on lapseen?
afrikkalaisten mielestä, "vain nainen on naimisissa".
Tästä lähtien kirjaa ylös kaikki mitä olet yhteydessä mieheen ja yritä saada todistettua kaikki mahdollinen myöhempää varten .esim tapaat toisten läsnä ollessa vaikka niin ettei hän tiedä että joku kuule tai laita puhelin niin että siinä on kaijutin päällä ja joku ystäväsi kuulee ja säilytä viestit,sinulla tulee olla riittävää näyttöä törkeyksistä esim. polisin tai sosiaaliviranomaisten varalle.ÄLÄ ALA JAARITELLA TAI PUHELLA PUHEMISSA .PISTÄ SELVÄ RAJA HETI JA ÄLÄ PÄÄSTÄ HÄNTÄ KOTIISI YHTÄÄN KERTAA:Varaudu siihen että ongelmia todella on tulossa.
TOIVON ETTÄ HÄIPYY SOVINNOLLA
Mies kuvittelee että olemme yhdessä, vaikka mitä sanoisin. Olen sanonut että en aio sinkku yh olla koko loppuikääni ja minulla on miespuolisia hyviä ystäviä joita tapaan. Heistä on kovin mustasukkainen ja tivaa suhteeni laatua ystäviini. Hänen mielestään voin yrittää seurustella kenen kanssa vaan, aina me kuitenkin palaamme yhteen, koska meidät on tarkoitettu yhteen. Huh, huh. En tiedä mitä tästä ajatella, kun en yhteen hänen kanssaan aio palata. Ikinä.
Olimme ihan hyvissä puheväleissä, mutta sitten hän alkoi niin ilkeäksi ja vaikeaksi, että päätin että olemme yhteydessä enää vain lapsen tapaamisasioissa ja mielellään vain teksitiviestein, sillä en jaksanut kuunnella huutoa ja ottaa luuria korvaan montaa kertaa päivässä. Kiivas luonne ei oikeuta moiseen käytökseen.
Lapseen hänellä on omasta mielestään erionomainen ja läheinen suhde (veri on vettä sakeampaa ja plaa plaa plaa). Todellisuudessa tapaa lasta satunnaisesti, nyt on kulunut noin kaksi viikkoa kun on viimeksi tavannut. Hänellä ei ole mitään käsitystä lapsen kehitystasosta, millaista ruokaa lapselle voi antaa, miten usein potalle, nukkumisrytmi jne.
Toivon että hän alkaa kunnioittaa meidän elämäämme sen verran että sopii lapsen tapaamisesta hyvissä ajoin jollei kerran pysty noudattamaan mitään säännöllistä tapaamisaikataulua.
Kokemuksia muilla?
jojensuun plikka, mita kamoja kaytat?
Tanaan olet kirjoittanut puuta heinaa jo useampaan keskusteluun ja kuten aina ei jutuissasi ole mitaan ideaa.
Harjoittele hieman kirjoittamista ja yrita pitaa ajatus edes jotenkin kasassa.