Mistä Suomi vapautui 1918 sodassa?
Venäläisistä ja punaisista.
Saatiinko vapaus?
Ei. Siksi nimi vapaussota on harhaanjohtava.
Maahan jäi saksalaiset.
Saksa vaati Suomelta rauhansopimuksen, joka tehtiin 7.3.1918 vaikka Suomi ei ollut Saksan kanssa sodassa. Sopimuksella lisäpöytäkirjoineen sidottiin Suomi Saksan liekaan. Saksa painosti mm. hallitusmuotokysymyksessä. Rudolf Holstin mukaan elokuussa 1918 Saksa uhkasi julistaa Suomen sotilasdiktatuuriksi ellei sen tahtoon suostuta. Suomi suostui - tynkäeduskunta sääti monarkialain ja valitsi kuninkaan.
Yleisesikunnan päällikkönä toimi saksalainen eversti Konrad von Redern, maassa oli 10000 saksalaista sotilasta. Saksan vaikutus maassa oli niin suuri, että Ranska harkitsi tunnustuksensa vetämistä pois. Suomi oli syksyllä 1918 enemmän rähmällään Saksan alla kuin koskaan sen jälkeen.
Onneksi Saksa kuitenkin hävisi sodan ja sen suunnitelmat kariutuivat, joukot lähtivät maasta ja Suomi pääsi oikeasti itsenäistymään.
Venäläisistä ja punaisista.
Saatiinko vapaus?
Ei. Siksi nimi vapaussota on harhaanjohtava.
Maahan jäi saksalaiset.
Saksa vaati Suomelta rauhansopimuksen, joka tehtiin 7.3.1918 vaikka Suomi ei ollut Saksan kanssa sodassa. Sopimuksella lisäpöytäkirjoineen sidottiin Suomi Saksan liekaan. Saksa painosti mm. hallitusmuotokysymyksessä. Rudolf Holstin mukaan elokuussa 1918 Saksa uhkasi julistaa Suomen sotilasdiktatuuriksi ellei sen tahtoon suostuta. Suomi suostui - tynkäeduskunta sääti monarkialain ja valitsi kuninkaan.
Yleisesikunnan päällikkönä toimi saksalainen eversti Konrad von Redern, maassa oli 10000 saksalaista sotilasta. Saksan vaikutus maassa oli niin suuri, että Ranska harkitsi tunnustuksensa vetämistä pois. Suomi oli syksyllä 1918 enemmän rähmällään Saksan alla kuin koskaan sen jälkeen.
Onneksi Saksa kuitenkin hävisi sodan ja sen suunnitelmat kariutuivat, joukot lähtivät maasta ja Suomi pääsi oikeasti itsenäistymään.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Eikä myöskään puhtaasti sisällissotaa, koska täällä oli taistelemassa sekä venäläisiä että saksalaisia joukkoja.
Taustalla oli Saksan ja Venäjän käymä sota ja bolshevikkien vallankumous. Vuoden 1918 sota alkoi punakapinasta, puhkesi sisällissodaksi ja oli lopulta vapaussotaa jääkäreiden ja saksalaisten osallistuessa sotatoimiin vapaan Suomen, laillisen hallituksen ja yhteiskuntajärjestelmän puolesta.
nimi olisi luokkasota. Työläiset ja torpparit oli ajettu tilanteeseen josta ei ollut muuta ulospääsyä kuin kapina hallitsevaa yläluokkaa vastaan. Kun vaihtoehto on katsella lapsiensa kuolemista nälkään toisten eläessä yltäkylläisyydessä, niin valinta on selvä. Se, että kävi niinkuin kävi johtuu siitä, että tietämättömät pohjalaiset ja rengit saatiin ohjattua omaa luokkaansa vastaan, ruotsalaisten kartano herrojen ja omistavan luokan naureskellessa näiden tyhmyydelle.
Onko Tallirenki itse Molotov, joka käyttää vain salanimeä?
Työläiset ja torpparit halusivat, Suomen punaisten johtoryhmän sokaisemina tietysti, tehdä Suomesta sosialistisen valtion joka joko olisi liittynyt Neuvostoliittoon tai ollut sateliittina. Valkoiset sotilaat olivat oikealla asialla estäessään tämän ja jos he olisivat epäonnistuneet, Suomea voitaisiin verrata esim. Romaniaan. Mahdollisesta sodanjälkeisestä valkoisesta terrorista vielä: se oli ymmärrettävä kostoreaktio punaiseen vallankaappausyritykseen ja terroriin ja verrattavissa mihin tahansa sodanjälkeiseen voittajan suorittamaan väkivaltaan.
Amerikkalaiset pudottivat ydinpommit Japaniin estääkseen enemmät sotilastappiot. Valkoiset kävivät punaisia vastaan pelastaakseen Suomen tulevaisuuden. Elo kapitalismissa ei ole pahaa ellei sitä itse sellaiseksi tee. Miksi siis räyhätä?
Sodan nimi ei ole erityisen tärkeä asia, ellei sillä pyritä tietoisesti johtamaan harhaan. Ulkomaalaisten osallistuminen ei tee sisällisodasta välttämättä jotain muuta. Esim. Espanjan sisällissotaa voi täydellä syyllä kutsua sisällissodaksi, vaikka kummallakin puolella taisteli suomalaisiakin vapaaehtoisia. Saksa kyllä osallistui valtiona näihin Suomen tapahtumiin keväällä 1918. NeuvostoVenäjä ei valtiona lähettänyt tänne sotilaitaan, vaan muutama tuhat venäläistä jäi vapaaehtoisuuden pohjalta punaisten puolelle. Valtaosa venäläisistä palasi takaisin kotimaahansa ja he tekivät sen oikein mieluusti.
Vapaussota nimitys ei kuvaa lainkaan sitä, mitä kerrot sen sisällöksi. Vapaussodalla on tarkoitettu Suomen itsenäisyyden vahvistamiseksi käytyä sotaa venäläisiä vastaan. Tästä ei todellakaan ollut kysymys. Valkoiset kävivät sotaa kyllä laillisen hallituksen ja yhteiskuntajärjestelmän puolesta, mutta vapaata Suomea ei kukaan ollut asettanut kyseenalaiseksi. Päinvastoin vasemmistoenemmistöinen eduskunta ilmoitti jo kesällä 1917 Suomen eduskunnan olevan ylimmän päätäntävallan käyttäjä Suomessa. Valkoiset kävivät laillisuussotaa kuten aina vallassa oleva käy.
Aikanaan jo Macchiavelli totesi:
Joka kerta kansalaisten kutsuessa vieraita joukkoja avukseen, se johtuu valtion huonoista laeista, joissa ei ole laillista keinoa inhimillisten intohimojen purkautumiseksi…
"Työläiset ja torpparit halusivat, Suomen punaisten johtoryhmän sokaisemina tietysti, tehdä Suomesta sosialistisen valtion joka joko olisi liittynyt Neuvostoliittoon tai ollut sateliittina. Valkoiset sotilaat olivat oikealla asialla estäessään tämän..."
Edellä mainitut eivät olleet tavoitteina sodan alkaessa. Rahvaalle, työläisille ja torppareille kyse oli luokkasodasta, ei punakaartien aseistautuessa puhuttu Neovostoliittoon liittymisestä, eihän sellaista valtiota vielä 1918 ollut edes olemassa. Venäjä kävi omaa sisällissotaansa ja sotaa Saksaa vastaan.
Valkoiset lähtivät tekemään itsenäistä Suomea riisumalla maassa olevaa venäläistä sotaväkeä aseista, mutta yhteenotto kapinaan nousseen köyhällistön kanssa ei ollut tavoitteena vaan siihen ajauduttiin.
Samoin Suomi ajautui Saksan vasalliksi, itsenäisyys eli vapaus alkoi vasta kun saksalaiset joukot poistuivat maasta. Mm. Mannerheim näki saksalaiset joukot maassa uhkana.
Oletko katkera, kun Leninin miehet hävisivät? Ilman Saksaa ei olisi itsenäisyyttä voitu saavuttaa.
M oli suurvallan kansalainen. Sitä paitsi saksalaiset olisivat tulleet ehkä pyytämättäkin...
Mutta en tarkoittanutkaan, että Suomen Neuvostoliitolle alistuminen olisi tapahtunut heti silloin, kun punaiset olisivat voittaneet. Tietysti toinen "työläisten vallankumous" olisi voinut nostaa Euroopan kommunistien aktiivisuutta ja aikaansaada lisää levottomuuksia. Punainen Suomi olisi jopa voinut nopeuttaa bolshevikkien voittoa sisällissodassa ja vahvistaa siten tulevia NL:n asemia.
Työläiset ja torpparit kuitenkaan eivät osanneet ajatella heitä johdettavan harhaan, ja sitä että punaisten voitosta ei olisi seurannut muuta kuin sosialistinen diktatuuri, josta kaikki, paitsi tietysti puolueen eliitti, olisivat kärsineet. Heidän osansa sodan jälkeen oli valitettava, mutta itseaiheutettu.
Saksalaisia joukkoja en kykene näkemään miehittäjinä, he tuntuivat olevan maassa enemmänkin (turhina?) rauhanturvaajina, joita ei tarvinnut yrittää pakottaa lähtemään.
Mannerheim taas, jos muistini ei petä, kannatti Suomen valtiomuodoksi monarkiaa, jossa monarkki tulisi Saksasta ja jos Suomi olisi saanut saksalaisen kuninkaan, läheinen yhteistyö Saksan joukkojen kanssa olisi ollut lähes varmaa. Miksi hän siis olisi pelännyt? Puhe Suomesta Saksan vasallina ei ole mielestäni järkevää, termi "liittolainen" olisi ollut mitä luultavimmin parempi.
ei sanele rauhanehtoja eikä määrää miten maata hallitaan. Saksalaiset jäivät maahan painostamaan Suomen hallitusta ja onnistuivatkin siinä, onneksi Saksa hävisi sen isomman sodan ennen kuin isompaa vahinkoa ehti tapahtua.
Miksi Saksa on vain vahinkoa ja länsivallat hyvyyttä ja oikeutta, jota on toteltava sokeasti?
Saksa halusi pitäää Suomen vaikutuspiirissään, kuten Hitlerkin. I sodassa saksalaiset olivat vapauttajia ja pelastajia.
Sepolle kelpaa 10 000 vieraan vallan sotilasta pääkaupunkiin kunhan ne vain ovat saksalaisia. Sinulle varmaan olisi sopinut hyvinkin, jos Suomi olisi jäänyt Saksan "protektoraatiksi" mutta vapaudesta ja itsenäisyydestä on tuha puhua siinä skenaariossa.
Ja miten niin Hitler halusi pitää Suomen vaikutuspiirissään? Suomenhan Saksa antoi ensin Neuvostoliitolle, myöhemmin sitten alkoi hamuta sitä itselleen, ihan vain taktisista syistä. Samoin 1918, Suomi oli Saksalle oiva käsikassara Pietarin suuntaan. On harhakuvitelmaa, että Saksa olisi meitä koskan pyyteettömäsi "auttanut".
Kukahan mahtaisi meitä pyytettömästi auttaa?
Kukaan ei auta ketään pyyteettömästi. Neuvostoliitto on painostanut Suomea paljon enemmän kuin Saksa koskaan. Jos Saksa on ajanut omia etujaan, niin niistä ei ole ollut Suomelle haittaa lukuunottamatta tietenkin jatkosotaa, mutta Saksa ei ole hyökännyt Suomeen miehittääkseen. Neuvostoliitto on hyökännyt ja Bolshevikkivenäjä on avustanut vallankaappausyrityksessä.
Kai myös varmasti tiesit että Lenin irroitti Venäjän I maailmansodasta, eikä sitä pidetty enää uhkana Saksassa, joka alkoi nopeasti siirtää joukkojaan pois Venäjän rintamalta.
Mihin Saksa siis olisi tarvinnut puskuria täällä kun se ei sitä tarvinnut omalla itärintamallaan?
Eikö Suomelle todellakaan olisi ollut haittaa vieraan vallan sanelupolitiikasta? Ei sellaista demokratiaksi kutsuta. Toki Neuvostoliitto aikanaan painosti Suomea, mutta ei se koskaan miehittänyt pääkaupunkia eikä sen edustajilla ollut "tarkkailijoiden" istumapaikkoja Suomen eduskunnassa, Saksalla oli. Onneksi aika jäi lyhyeksi eikä monarkialakia suurempia virheitä päässyt syntymään.
Niin kuin sanoit, Lenin irrotti maan sodasta Saksaa vastaan. Saksan pelote kevättalven 1918 Suomessa oli niin suuri, että se esti Leninin hallitusta punaisten laajaan avustamiseen. Bolsevikit pelkäsivät yhteenottoa Saksan kanssa, heillä oli tarpeeksi työtä Venäjän saamiseksi valtaansa. Ilman saksalaisia joukkoja maassa bolsevikkien tuki punaisille olisi varmasti ollut toista luokkaa. Puskuria itään päin Saksa tuntui tarvitsevan, miksi se muuten sekaantui Suomen sisäpolitiikaan?
Valkoiset voittivat punaiset Saksan avulla, mutta vapautta se voitto ei vielä tuonut. Vapaus tuli vasta kun saksalaiset lähtivät maasta ja heidän painostuksellaan säädetyt hallitusmuotolait kumottiin. Siksipä mielestäni nimitys vapaussota on väärä, sisällissota kuvaisi tapahtumia paremmin ja tasapuolisemmin.
Saksa "miehitti" Helsinkiä vain sen ajan minkä se uskoi tarvittavan olojen vakiintumiseen. Suomessa oli juuri ollut vallankaappausyritys, joka oli estetty saksalaisten avulla. On ymmärrettävää että saksalaiset jäivät kunnes itse uskoivat olojen vakiintuneen. Saksalla ei ollut yritystä muuttaa Suomea nukkevaltioksi, vaan joukot lähtivät vapaaehtoisesti.
Jos Saksa olisi halunnut Suomesta sateliitin, niin miksi sitä kuningasta jouduttiin lähes kerjäämään Suomeen?
Mielestäni Suomi yritti saada Saksasta liittolaista Venäjää vastaan eikä päinvastoin.
Saksalaiset ovat yrittäneet todellista sanelupolitiikkaa vain jatkosodan aikana ja silloinkin Suomen johto lopulta kiersi yrityksen.
" Saksalla ei ollut yritystä muuttaa Suomea nukkevaltioksi, vaan joukot lähtivät vapaaehtoisesti."
Itse asiassa oli.
Saksahan painosti elokuussa 1918 mm. hallitusmuotokysymyksessä ja uhkasi julistaa Suomen sotilasdiktatuuriksi jos sen tahtoon ei suostuta. Suostuttiin, tynkäeduskunta sääti monarkialain ja valitsi Suomelle saksalaisen kuninkaan.
Olisivatko saksalaiset lähteneet maasta vapaaehtoisesti, jos Saksa ei olisi hävinnyt sotaa? Epäilen, suunnitelmat sillä olivat toisenlaiset.
Pistähän linkki niin katsotaan, tuollaisesta en ole ennen kuullut enkä lukenut.
Matti Lackmanin jääkäriteosta Suomen vai Saksan puolesta (Otava 2000).
Olisi parempi saada tiedot tunnettujen historian asiantuntijoiden tutkimuksista mutta luen kirjan kuitenkin, jos muistan.
Lackman on aivan riittävän tunnettu. Paremmaksi lähteeksi kelpaa ko. kirjan lähdeluetelo ;)
Suomi on demokratia. Demokratiassa kansalaiset (periaatteessa) päättävät asioista. Antakaamme kansalaismielipiteen päättää tämä asia.
Eli siis kuinka suuri osa Suomen kansasta (ei lasketa mukaan punaisia ja valkoisia sotilaita) piti tuolloin Saksan Itämeren laivaston joukkoja miehitysarmeijana?
Ei tainnut kovin suuri määrä olla...
"Eli siis kuinka suuri osa Suomen kansasta (ei lasketa mukaan punaisia ja valkoisia sotilaita) piti tuolloin Saksan Itämeren laivaston joukkoja miehitysarmeijana? "
No vaikea tuohon on kenenkään vastata, galluppeja ei tehty.
Se sensijaan on todettu useassakin lähteessä, että itsenäistyminen tuli suurimmalle osalle suomalaisista täytenä ja odottamattomana yllätyksenä.
Kuinka suuri osa suomalaisista puhui itsenäisestä Suomesta ennen Venäjän vallankumousta ja tsaarin kukistumista? Ei moni. Suurin osa suomalaisista oli viimeiseen asti tsaarin nöyriä alamaisia, ajatus itsenäisyydestä paukahti kuin halolla päähän kun tilaisuus siihen koitti.
Ajatus itsenäisyydestä ja ennenkaikkea käytännön toimet sen saavuttamiseksi syntyivät pienestä joukosta itsenäisestä Suomesta haaveilevia ihmisiä. Ei jääkäritkään lähteneet Saksaan alunperin tarkoituksenaan palata Suomeen kapinaa nostamaan. Eihän kaikki jääkärit edes ehtineet mukaan sisällissotaan.
Mutta jos keisari olisi voittanut, Suomi olisi päässyt
-sotilasliittoon
-länteen
-EU:iin ja
-Itä-Karjala olisi saattanut lopullisesssa rauhassa tulla Suomelle
Eli kaikki olisi tapahtunut ilman
-sotien uhreja
-jäämistä idän etupiiriin
-kansan moraalin ja järjen tuhoamista Kekkoslovakiassa
Nyt olemme oppineet, että Suomen kuuluu olla Neuvostoliiton /Venäjän sekopäinen äärivasemmistolainen täivaltio, vaikka viimein Natoonkin pääsisi.
Koska sodassa vapautettiin Suomi venäläisistä ja heidän puolelle menneistä punaisista. Muuten Suomi olisi jäänyt yhdeksi neuvostotasavallaksi.
Vai vastasitko automaattisesti?
Tiedän kyllä mitä sopaa te kirjoitatte.
Tuo selittääkin aika paljon :)
..käsittääkseni 'kansalaissota' tai 'vuoden 1918 -sota' ovat nimityksiä, joita pidetään kaikkein neutraalimpinä vaihtoehtoina kuvaamaan tätä Suomen sisäistä sotaa. Muita yleisiä nimityksiä pidetään ymmärtääkseni aatteellisesti tai muuten värittyneinä.
PUNAKAPINA.
nimi on luokkasota.
Eikös ensimmäisessa maailmansodassa ollut vähän kaikilla sotahaluja, puhumattakaan siittä mitä Englanti ja Ranska tekivät voitollaan. Itse sotaa pitäisi kutsua sisällisodaksi, koska silloin nimi itsessään ei kerro kantaa sodasta.
Vapaussota on oikea nimi.
Vapaussota on oikea oikea termi. Täällä oli valkoisia, punaisia, saksalaisia ja venäläisiä joukkoja. Punikit riisuttiin aseista joita venäläiset joukot olivat aseistaneet ja yllyttäneet kapinaan Suomen laillista hallitusta vastaan ja venäläiset joukot ajettiin pois maasta.