Mitään uutta tietoa?
Onko Henrik piispan maallisista jäännöksistä
15
339
Vastaukset
- Hip hei
Piispa Henrikistä ei löydy mitään mainintaa mistään dokumentista niinkuin ei Lallistakaan. Molemmat on Roomalaiskatolisen kirkon tarvetta luoda pyhimys joka maahan (oma sellanen). Jos hän olisi ollut, olisi hänestä joku maininta esim varaojen antamisesta, päätöksistä yms. Katolinen kirkko kuitenkin kirjasi kaikki ylös jo noihin aikoihin ja valitettavasti koko Piispa on tarua!
Usko siinä menis jos toi kansalle kerottaisi!- mezzotinto
Kaikki Suomen kirkon varhaiset asiakirjat tuhoutuivat, kun novgorodilaiset hyökkäsivät vuonna 1318 Turkuun ja polttivat tuomiokirkon ja Kuusiston linnan. Tiedetään, että palossa tuhoutui 1100-luvulta olevia asiakirjoja.
Piispa Henrikistä on säilynyt niin paljon suullista perimätietoa, paikannimiä ym. eri tahoilla kansan keskuudessa, että useimmat suomalaiset keskiajantutkijat pitävät häntä todellisena historiallisena henkilönä. Siis huom. tämä kansanperinne on olemassa sen legendan lisäksi, joka kirkon piirissä Henrikistä on kirjoitettu. - Alpaani
mezzotinto kirjoitti:
Kaikki Suomen kirkon varhaiset asiakirjat tuhoutuivat, kun novgorodilaiset hyökkäsivät vuonna 1318 Turkuun ja polttivat tuomiokirkon ja Kuusiston linnan. Tiedetään, että palossa tuhoutui 1100-luvulta olevia asiakirjoja.
Piispa Henrikistä on säilynyt niin paljon suullista perimätietoa, paikannimiä ym. eri tahoilla kansan keskuudessa, että useimmat suomalaiset keskiajantutkijat pitävät häntä todellisena historiallisena henkilönä. Siis huom. tämä kansanperinne on olemassa sen legendan lisäksi, joka kirkon piirissä Henrikistä on kirjoitettu.Jos näin on niin eikö olisi mahdollista saada Suomeenkin, hiukan tuoreempia pyhimysten luita? Vaikkapa jonkun huomattavan ja meidän aikamme pyhimyksen, tai edes joku hänen käyttämänsä implantti.
- mezzotinto
Joulukuussa 2009 Turun Sanomissa oli juttu reliikkien tutkimuksen tilanteesta. Tuomiokirkosta löydetty kallo oli ajoitettu 1100-luvulle, tarkemmin noin vuoden 1160 tienoille. Tämä sopisi hyvin piispa Henrikiin.
- Alpaani
Olen itse vain miettinyt että kenekähän DNA:han sitä mahdollisesti verrataan, jotta henkilöllisyys on varmennettavissa, onko siitä asiasta mitään tietoa? Eräs indikaattori luiden aitoudesta, voisi olla myös se, jos ne edelleen tekisivät ihmeitä tai niistä löytyisi jäänteitä hopaeasta, sillä piispa Hemminki, oli antanut silata omana luut aikanaan Henrikin hopealla, ja suurten juhlapyhien aikana niitä kuljetettiinkin Turun tuomiokirkossa juhlasaatossa, korkealle kohotettuina, niin että kirkkokansa saattoi ne omin silmin nähdä ja myös parantua niiden ihmeitätekevän vaikutuksen voimasta sairauksistaan ja kaikkinaisesta raihnaisuudestaan.
- T. Ollo
Alpaani kirjoitti:
Olen itse vain miettinyt että kenekähän DNA:han sitä mahdollisesti verrataan, jotta henkilöllisyys on varmennettavissa, onko siitä asiasta mitään tietoa? Eräs indikaattori luiden aitoudesta, voisi olla myös se, jos ne edelleen tekisivät ihmeitä tai niistä löytyisi jäänteitä hopaeasta, sillä piispa Hemminki, oli antanut silata omana luut aikanaan Henrikin hopealla, ja suurten juhlapyhien aikana niitä kuljetettiinkin Turun tuomiokirkossa juhlasaatossa, korkealle kohotettuina, niin että kirkkokansa saattoi ne omin silmin nähdä ja myös parantua niiden ihmeitätekevän vaikutuksen voimasta sairauksistaan ja kaikkinaisesta raihnaisuudestaan.
reliikeistä - taisi olla Kirkko ja kaupunki-lehti - että eräästä reliikkipussista oli levinnyt tutkijan huoneeseen hyvin miellyttävä tuoksu. Meillä ortodoksisessa kirkossa uskotaan, että reliikkeihin liittyy (jos ei aina, niin melko usein kumminkin) hyvä tuoksu. Rohkenen siis arvella, että ainakin tuo reliikki olisi aito.
- Alpaani
T. Ollo kirjoitti:
reliikeistä - taisi olla Kirkko ja kaupunki-lehti - että eräästä reliikkipussista oli levinnyt tutkijan huoneeseen hyvin miellyttävä tuoksu. Meillä ortodoksisessa kirkossa uskotaan, että reliikkeihin liittyy (jos ei aina, niin melko usein kumminkin) hyvä tuoksu. Rohkenen siis arvella, että ainakin tuo reliikki olisi aito.
Ja vieneen Henrikin aidot luut Venäjälle, eli olisikohan tämä kuolleiden luiden tuoksu, se motiiivi joka oli tämän historiallisen anastuksen takana. Minusta vanhoissa kirkoissa on aivan lähtemätön kuolleiden luiden tuoksu, ja syynä lieneekin varmaan se että niihin onkin koottu, mitä suurimpina aarteina kilvan: juuri kuolleiden luita.
- W-Lover
Alpaani kirjoitti:
Ja vieneen Henrikin aidot luut Venäjälle, eli olisikohan tämä kuolleiden luiden tuoksu, se motiiivi joka oli tämän historiallisen anastuksen takana. Minusta vanhoissa kirkoissa on aivan lähtemätön kuolleiden luiden tuoksu, ja syynä lieneekin varmaan se että niihin onkin koottu, mitä suurimpina aarteina kilvan: juuri kuolleiden luita.
Myös ne vanhat loistavat värit tuoksuvat sairaalan valkoisten pintojen alta:)
Osa vaakunoista on sentään seinillä, ikkunat on toki rikottu ja aarteet viety sodissa idän kanssa. - Balttis kuittaa...
W-Lover kirjoitti:
Myös ne vanhat loistavat värit tuoksuvat sairaalan valkoisten pintojen alta:)
Osa vaakunoista on sentään seinillä, ikkunat on toki rikottu ja aarteet viety sodissa idän kanssa.Kirjallisuuden helmiä. Ote 1889 Suomen kesikiajan hitoria, O.A. Forström, s. 305
>> Turun tuomiokirkossa oli siis suuri määrä hengellisiä miehiä jumalanpalveluksen toimissa. Varhain aamun koitaessa alkoivat siellä messujen säveleet kaikua ja vaasta myöhään illalla ne hälvenivät. Suomen salolaiseen mahtoi tuomiokirkko tehdä kerrassaan valtan vaikutuksen. Sen jalot ulkopiirteet herättivät jo hänen ihmettelyään. Ja kun hän paljain päin ja mieli täynnä hurskasta hartautta astui komean temppelin juhlallisee puolihämärään, niin oli vaikutus vieläkin lumoavampi. Ikkunojen heleäväriset lasimaalaukset, kultaiset ja holeaiset kirkkokalut, pyhäinkuvat palavine tuohuksineen, kuoripoikien lumivalkeat viitat ja pappien kirjatut messukasukat häikäisivät hänen silmänsä. Pyhän suitsuntuken tuoksu hurmasi häntä ja vuorolaulujen vienot säveleet kaikuivat kummalllisesti hänen korviissaan. Ja kun suurina juhlapäivinä pyhän Henrikin ihmeitä tekevät luut (jotka Maunu Tavast antoi silata hopealla) verkkaisessa juhlasaaatosssa kannettiin ympäri kirkkoa kansan suudeltaviksi ja piispa korkeakuorista julisti rauhaa kaikille ihmisille, niin lankesi erämaankin asukas polvilleen ja tunsi olevansa lähempänä sitä Jumalaa, jota papit latinankielisissä virsissään ylistivät, vaikk´ei hän heidän sanojaan ymmärtänyt. >>
Ei edes sillon: kun Ike Kanerva, luki roomalaiskirjeen kuudetta lukua Turun tuomiokirkossa, tekstijupakan ollessa kiivaimmillaan, - koettu täydessä kirkkosalissa, mitään tällaista. Lähimmäksi tätä lienee päässyt Teemu Sippo; kun hän, piispaksi vihkimisensä jälkeen, suoritettuaan messu-uhrin tuomikirkossa, - poistui paikalta runsaiden aplodien saattelemana. - Alpaani
Alpaani kirjoitti:
Olen itse vain miettinyt että kenekähän DNA:han sitä mahdollisesti verrataan, jotta henkilöllisyys on varmennettavissa, onko siitä asiasta mitään tietoa? Eräs indikaattori luiden aitoudesta, voisi olla myös se, jos ne edelleen tekisivät ihmeitä tai niistä löytyisi jäänteitä hopaeasta, sillä piispa Hemminki, oli antanut silata omana luut aikanaan Henrikin hopealla, ja suurten juhlapyhien aikana niitä kuljetettiinkin Turun tuomiokirkossa juhlasaatossa, korkealle kohotettuina, niin että kirkkokansa saattoi ne omin silmin nähdä ja myös parantua niiden ihmeitätekevän vaikutuksen voimasta sairauksistaan ja kaikkinaisesta raihnaisuudestaan.
Oli henkilö, joka oli antanut silata pyhän suojeluspatroona Henrikin luut hopealla.
- W-Lover
Alpaani kirjoitti:
Oli henkilö, joka oli antanut silata pyhän suojeluspatroona Henrikin luut hopealla.
Tavast, iso herra ja isänmaamme sankareita?
Hyvä ajatus tosiaan tuo maamme organisointi, nykypolvi kiittää!
Tavast kai nimesi koko Hämeen? - Mosku II
W-Lover kirjoitti:
Tavast, iso herra ja isänmaamme sankareita?
Hyvä ajatus tosiaan tuo maamme organisointi, nykypolvi kiittää!
Tavast kai nimesi koko Hämeen?Katolinen miekka rakensi maamme.
- A. Sten
Mosku II kirjoitti:
Katolinen miekka rakensi maamme.
Pannut piispa pikkaraista, Lallin Kerttua lasketellut, ei siitä Suomi siinnyt, korpikansa kohentunnut, kirkkon kauhian torppareina, pirun pierasun päästyä.
- A. Sten
Mosku II kirjoitti:
Katolinen miekka rakensi maamme.
Kaatoi ketkun kaalimaalta, kulkurin kujeita tehneen, tiaioilla sepän takoman, keihäällä kelpo miehen, kosti koitot korpikansan, sorkkimiset sormiherran, korpille kuului koittosormi, sutkin sulttaanin Suomenmaalla.
Balttis kuittaa... kirjoitti:
Kirjallisuuden helmiä. Ote 1889 Suomen kesikiajan hitoria, O.A. Forström, s. 305
>> Turun tuomiokirkossa oli siis suuri määrä hengellisiä miehiä jumalanpalveluksen toimissa. Varhain aamun koitaessa alkoivat siellä messujen säveleet kaikua ja vaasta myöhään illalla ne hälvenivät. Suomen salolaiseen mahtoi tuomiokirkko tehdä kerrassaan valtan vaikutuksen. Sen jalot ulkopiirteet herättivät jo hänen ihmettelyään. Ja kun hän paljain päin ja mieli täynnä hurskasta hartautta astui komean temppelin juhlallisee puolihämärään, niin oli vaikutus vieläkin lumoavampi. Ikkunojen heleäväriset lasimaalaukset, kultaiset ja holeaiset kirkkokalut, pyhäinkuvat palavine tuohuksineen, kuoripoikien lumivalkeat viitat ja pappien kirjatut messukasukat häikäisivät hänen silmänsä. Pyhän suitsuntuken tuoksu hurmasi häntä ja vuorolaulujen vienot säveleet kaikuivat kummalllisesti hänen korviissaan. Ja kun suurina juhlapäivinä pyhän Henrikin ihmeitä tekevät luut (jotka Maunu Tavast antoi silata hopealla) verkkaisessa juhlasaaatosssa kannettiin ympäri kirkkoa kansan suudeltaviksi ja piispa korkeakuorista julisti rauhaa kaikille ihmisille, niin lankesi erämaankin asukas polvilleen ja tunsi olevansa lähempänä sitä Jumalaa, jota papit latinankielisissä virsissään ylistivät, vaikk´ei hän heidän sanojaan ymmärtänyt. >>
Ei edes sillon: kun Ike Kanerva, luki roomalaiskirjeen kuudetta lukua Turun tuomiokirkossa, tekstijupakan ollessa kiivaimmillaan, - koettu täydessä kirkkosalissa, mitään tällaista. Lähimmäksi tätä lienee päässyt Teemu Sippo; kun hän, piispaksi vihkimisensä jälkeen, suoritettuaan messu-uhrin tuomikirkossa, - poistui paikalta runsaiden aplodien saattelemana.Nykyään samanlaisen juhlavan tunnelman saavuttamista vaikeuttavat suuresti kirkkoon myöhempinä aikoina tehdyt lisäykset: pylväissä olevat tökeröt kohdevalaisimet, joita ei ole edes yritetty sovittaa ympäröivään vanhaan tilaan, Ekmanin imelät romantiikan ajan freskot ja mautonta uusgotiikkaa edustava alttaritaulurakennelma. Sivukappeleissa on kyllä osittain jäljellä aitoa keskiajan tunnelmaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 449111
- 785592
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus14790Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon384064- 553561
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella543402Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme293257- 452480
- 342032
- 2131785