Koko juttua en tässä, pikkuosion vain. Tämä käytös kuuluu tietysti luonnehäiriöön, kehityshäiriöön, mutta ihmisessä on osa tervettä ja osaa käytöstä ohjaa järki ja tunteet. Mitä tämä käytös kertoo? Onko miehellä ollut sisäinen prosessi, ja on hämännyt sen minulta, enkä hölmö ole tajunnut sitä jo näistä merkeistä? Ero on joka tapauksessa tulossa, mutta nyt vasta silmäni avautuvat. Jos mies oikeasti rakastaa naista (vaikka olisi ns. aggressiivista ja narsistista tyyppiä), niin se että alkaa puhua vaimostaan panetellen, huonossa ja valheellisessa valossa selän takana toisille ihmisille, niin tämä liene kertoo jostain miehen omasta prosessista? Vaimolle todistellaan ihan muuta. Silmäni avautuivat, kun yritin vakavaa keskustelua ratkaisuista, vastaus oli vain että yhdessä ollaan... ja ei keskustellut. Ja heti sen jälkeen kaverinsa soitti, puhui tälle niitä näitä tekonormaalilla äänellä. Kun luuli minun olevan toisaalla, näin piilostani että tarkasti (minä tein ratkaisun, että kuuntelen), niin ääni muuttui ihan toiseksi ja alkoi puhumaan tietystä tilanteesta ensinnäkin siten, että syyllistui minut hulluksi, mutta ei kertonut minkälaista väkivaltaista käytöstä oli minuun kohdistanut. Ja yleensäkin puhui minusta kuin ulkopuolisesta, ja panettelemalla. Olenko koskaan ollut niin järkyttynyt elämässäni! Oma mieheni, minkälainen sitten on ollutkin, on esittänyt minulle tosissaan yhtä, ja selkäni takana on aivan toinen todellisuus. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, mutta käytöksensä on tullut pahemmaksi, ja en ole saattanut uskoa näkemiäni ja todistamiani hetkiä todeksi. Nyt on pakko uskoa, ja kaikkia valehtelu, suorastaan patologinen valehtelu ja toisen harhaan johtaminen paljastui hetkessä. Minkälaisia johtopäätöksiä lukija tekee miehen prosessista? Itseäni varten haluaisin kuulla, en siksi että haluan jatkaa. Lisäksi, yhdessä vaiheessa, mieheni raivokohtauksessa, loukkaukset ovat alkaneet mennä henkilökohtaisuuksin, ja hän sanoo sellaisia asioita, esimerkiksi ulkonäkööni ja naiseuteeni liittyen, että idealistisinkin vihkivalaansa sitoutunut tajuaisi, että terve ihminen ei enää jatka tälläin käyttäytyvän ihmisen kanssa. Olisin kiitollinen näkökulmista, erityisesti jos omaa kokemusta ja aikaperspektiiviä takana. Kiitos.
Mitä merkit paljastavat
994850
141248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kysymys ei ole siis toisesta naisesta mieheni elämässä, vaan omasta vaimosta, suhtautuminen tähän edessä ja takaa. Suuri ristiriitaisuus käyttäytymisessä, mitä sanoo yhdelle mitä toiselle, ja kun rauhallisesti kysyn asiasta, kieltää kaiken. Ja lisäksi on yhteisen tulvaisuuden suhteen sanoissa määrätietoinen, tosin kun räjähtää sanoo toista, toistuvasti, ja tietyt aikaisemmat teot ovat olleet tätä samaa käsittämätöntä ristiriitaisuutta ja nyt voin sanoa, järkyttävää kaksinaamaisuutta. En kerro enempää, koska haluaisin kuulla lukijan näkemyksen ja tulkinnan. Kiitos.
www.narsistienuhrientuki.info
Kirjat:
Naimisissa narsistin kanssa
Sata tapaa tappaa sielu
Rakastuin narsistiin
..on monessa muodossa (ainakin a:sta h:hon). Ap kirjoitti puolisolleen mukavia jutustelevan, takana panettelevan version.
Mihin kategoriaan sijoittaisit puolisolleen raivareita saavan, ja vittuilevan mutta rakastavasti muille puhuvan?
onhan jokaisella tarve hiffata miksi, mutta jos homma ei muutu, miksi edelleen antaa kohdella noin. Jos ei ydinasioista pysty juttelemaan, kannattaa puhaltaa peli poikki. Parisuhde ei ole hoitosuhde.
Minulla on aivan samalla tavalla käyttäytyvä mies. Minulle raivoaa pilkkaa minua, arvostelee jatkuvasti.
Miehi on muuttunut jatkuvasti huononpaan suuntaan.
Puhelimen soidessa vastailee kuin aurinko.Toisten ihmisten seurassa aivan erilainen. Pettäminenkin tuli selville, nainen kaunis kuin enkeli hänen mielestään.
olla mun elämästä.Miehesi on Narsisti ja IKÄVÄ Kyllähänellätaitaapi olla toinen nainen.Mulla eksä petti työkaverinsa kanssa ja muuttu aivan täysi.En vaan ois ikinä uskonu hänestä..mutta kun narsku on luonteeltaan,niin toisaalta en ihmettele yhtään.Sekin paljastui vasta nyt,tai hoksasin,et narsistin kanssa olen ollut.Mulle se elämä vaan ajautui siihen pikkuhiljaa,niin etten huomannut yhtään..
..oikea narsku, kaveri ei muutu ...pahallakaan. Narsku ei kykene aitoon empatiaan, korkeintaan ajoittain antaa vaan sellaisen kuvan. Jotta toinen taas antaisi rakkautta, tai palvelisi puolisoaan.
Näin,kun edellinen kirjoitti.
Ihastuin unelmamieheen, mutta erosin jääkylmästä miehestä, jolla oli uusi suhde valmiina. Tuohon väliin mahtuu paljon kaksinaamaisuutta ja sen kovanaaman näin vain minä.
sinällään mutta nyt miehenä vastaan näihin ainaisiin "ei mene hyvin=narsisiti" kommentteihin niin että elin avioliitossa kolme vuotta patologisen valehtelian, väkivaltaisen, mielenvikaisen yms naisen kanssa joka osasi todella hienolla suorastaan hollywood tason näytteliän lahjoilla esittää ulos puhtoista ja herttaista mielikuvaa ulkopuolisille mutta kotona olikin täys vastakohta raivokohtauksineen päivineen/turhien viikkojen mykkäkoulujensa kanssa.
Mistä tahansa keksitystä asiasta tuli riita tosin hän myös valehteli joka ainoan asian siis ihan minkä vain että saisi sen kinan kanssani aikaan eikä välittänyt paskaakaan mun tunteista.
Sain hänen sukunsa kimppuuni ja jatkuvat turhat narsisti haukut yms vaikka he eivät edes halunneet tietää tai kuulla vaimoni tekemisiä. Kaverit ja sukuni saivat pääni onneksi kääntymään ja hakemaan eroa.
Nyt onnellisesti seurustelen aivan ihanan naisen kanssa. Appivanhemmat ja suku ovat todella asiallisia ja mukavia joiden kanssa myös aika kuluu rattoisasti.
Ero toi paremman elämän ja masennus mahdottoman kanssa loppui kuin seinään.
Taidankin herättää tuon herttaisen naisen ja viemällä aamupalan sänkyyn:)
Hyvät jatkot!
Toivotaan, ettei muutu tämä nykyisesikin narskuksi!
Täällähän tuntuu jotkut miehet sitä valittavan, että KAIKKI naiset huijaa miehet alussa ukoikseen ja muuttuvat sitten narskuiksi :D No, itse olen eri mieltä, eiköhän meitä riitä joka junaan..!
Onnea vaan teille koitoksiinne!
ja sinäkö osasit liitossanne keskustella rakentavasti ja riidellä asiallisesti ja välitit vaimosi tunteista, ajatuksista ja unelmista? Itsekö et valehdellut, selitellyt asioita sinulle parhainpäin ja mustamaalannut vaimoasi suvullesi?
Kerrot seurustelevasi nyt "aivan ihanan naisen" kanssa. Eikö ex-vaimosi ollut sitä? Kysytäänpä kolmen vuoden päästä, vieläkö tämä nykyinen on AIVAN ihana. Arki se astuu uusiinkin ihmissuhteisiin, olen pahoillani.
Toisinaan on syytä toisessakin osapuolessa, lähes aina (?). En tiedä teidän tapauksessanne, mutta nuo em. kysymykset on heitetty kaikille, jotka vanhaa rakkauttaan vihaavat ja pahaa hänestä puhuvat.
Ajatella, jos ex-vaimokin olisi saanut aamupalan sänkyyn ilman, että hänet olisi unohdettu kuin virttynyt tiskiriepu altaan reunalle roikkumaan.
Toivottavasti et syöksynyt uuteen suhteeseen hakemaan lohtua. Rakkauteen tarvitaan niin paljon enemmän. Eikä yksikään uusi suhde perustu terveelle pohjalle, ellei vanha ole läpikäyty ja kriisin/surun vaiheet työstetty.
aamupalan sänkyyn, rakkauden tunnustuksia ja apua arjen asioissa.
En haukkunut häntä suvulleni mutta ainoa apu ja tuki jonka sain oli suku ja kaverit.
Yritin siis vielä kerran YRITIN keskustella asioita selviksi mutta kuinka puhut kylmän, tunteettoman, mykkänä istuvan seinän kanssa??
Tapasi jolla syyllistät minua on aivan sama kuin hänen suvullaan. Vaimo valehteli sairaalloisesti ja hänen puheensa uskottiin niin että minä sain jatkuvat haukut ja lopulta he tekivät jo kaikkensa saadaksemme riitoja lisää ja eron välillemme.
Tuntuu jopa että olisit hänen veljensä. Ja jos hän täällä käy (todennäköisesti ei) tapasi esittää asiat ovat täysin samat. "En tiedä mutta luulen tietäväni syyt" Ja syy on mies. Niinhän se menee.
Kun olen vuoden ollut erossa niin enkö sitten saisi kokea uutta parisuhteen onnea vai?
Kuinka kauan minun pitäisi sinun kriteereiden mukaan ruikuttaa ja surra exäni perään kun niin asiantuntia olet?
Käsittääkseni laastarisuhde tarkoittaa heti uuden perään ellei jopa jo avioliitossa niin pikkasen ollaan hakoteillä. Tai tietenkin jos olet sitä mieltä että yksi liitto per elämä ja sitten siinä koko hoito.
Luuletko nyt puhuvas jollekin "musta tuntuu että se on hän" henkilölle?
pahoillani ja pyydän vilpittömästi anteeksi aiheuttamaani mielipahaa!
Sohaisin kepillä jäätä, osuin väärään, et ole se, ketä hetken luulin. Sinällään kuten jo mainitsin, heitin nuo kysymykset kaikille, sillä 90% uskoin, ettet ole se, ketä ensi lauseesta ajattelin.
Onnellista elämää ja valoisaa tulevaisuutta!
Sen verran haluaisin kommentoida, että ymmärrän sinua tuossa sukuasiassa..tahtoo olla, että se suku on samanlaista keskenään..mistäs ne vittuilijan geenit tulis kuin perimästä.. :)
Siksi onkin sellainen hyvä sanonta, että kannattaa katsastaa seurustelun alussa sen morsiammen äiti ja sulhasen isä ennen kuin jatkaa pitemmälle..yleensä alkaa samat käytösmallit toistuu..!
Tämä on valitettavan totta monesti! Sinulla tuntuu olevan nyt kuitenkin mukavat appivanhemmat, joten paremmat onnistumisen mahdollisuudetkin naisesi taholta.
Yritä jättää ikävät kokemuksesi exän taholta menneisyyteen ja elä mukavaa elämää uuden kanssa! ;)