Tää on niin syvältä! Olo on mitä mahtavin kun kevät on tullut, ja asiat viimeinkin paremmin kuin hyvin. Mutta.. yritin äsken saada parasta ystävääni kahville/siiderille tai jotain. Ei pääse lähtemään. Kokeilin toista ystävää, se on kipeä. Sitten yritin vielä kolmatta ystävää saada mukaan, mutta hän on masentunut, joten mikään ei häntä huvita. Tässä sitä sitten ollaan, yksin koneen ääressä, hyvä tuuli katosi johonkin huitsin nevadaan. Perskutin perskutti, tätäkö se koko pitkä kesäkin tulee olemaan.
Ei pitäisi noita kavereita edes pyytää mihinkään, vaan lähteä heti yksin johonkin ihmisten ilmoille, kun kerta mieli tekee. Mutta en tosiaankaan tiedä mitä siellä yksin voisi tehdä. Ja haluan puhua! En tallustella yksin miettien mihin sitä sitten menisi. Ärsyttävää! Ja olo on niin levoton, ettei kauaa paikallaan pysy. Tahtoo terassille.. vaikkei ne edes auki olekaan vielä.. Plääh, tulipas tilitystä, mutta voivoi.
Ei pitäisi noita kavereita edes pyytää mihinkään, vaan lähteä heti yksin johonkin ihmisten ilmoille, kun kerta mieli tekee. Mutta en tosiaankaan tiedä mitä siellä yksin voisi tehdä. Ja haluan puhua! En tallustella yksin miettien mihin sitä sitten menisi. Ärsyttävää! Ja olo on niin levoton, ettei kauaa paikallaan pysy. Tahtoo terassille.. vaikkei ne edes auki olekaan vielä.. Plääh, tulipas tilitystä, mutta voivoi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mullekin käy usein noin, kaverit ei halua/pääse/viitsi lähteä mukaan kaupungille. Ärsyttää et monen elämä on nykyään niin kiireistä ja aikataulutettua, että kahvittelutapaamiset jne. pitää sopia suunnilleen viikkoja etukäteen. Sitten kun haluttais tehdä jotain spontaanisti, mennä vaikka kaupungille hengailemaan ja jutustelemaan, niin kaveria saa etsiä kissojen ja koirien kanssa...tylsää!
En mä silti ole mikään "läheisriippuvainen", vaan menen ja teen ja harrastan aivan yhtä hyvin yksin kuin kaverin kanssa. Joitain asioita vaan on tosi tylsää tehdä yksin, kuten vaikka kahvilla käymistä. Ja yksikseen ei oikein viitsi puhella, ei ainakaan julkisilla paikoilla ;) Toisilla ihmisillä tuntuu olevan hengailukavereita joka lähtöön, kadehdittavaa...voi kun itselläkin olis!
Itselläni usein sama olo. Mä usein lähdenkin yksin. Pidän jopa siitä. Ellen sitten ole tosiaan kauheella juttutuulella. Sillon yksin ei ole niin kivaa..Mutta kun saa olla omassa rauhassa voi keskittyä itseensä, siihen mitä itse haluaa tehdä.. Voi juoda kahvia lukea lehtiä jne. Ja jos pokka riittää niin mennä vaikka juttelemaan tuntemattomille.
Täällä on muuten yksi terassi pystyssä jo.. ;)
Se on kummaa kun kaikki ystäväni (minä mukaan luettuna) valittavat, että ei ole mitään tekemistä, ja sitten kun heitä pyytää johonkin, että saisi tkemistä, niin kukaan ei lähde. Syitä löytyy...poikaystävät yleensä...minäkin seurustelen, mutta rajansa kaikella.
En minä tykkää kotona tappaa aikaa, mutta tapa siitä on nykyisin tullut, kun ketään ei saa lähtemään mihinkään. =(
...törmään ihan samaan asiaan. Olen lakannut kyselemästä, ellei ole sovittu kaks viikkoo etukäteen treffejä. Se on tosiaan raivostuttavaa, nysvää sit täällä kotona, kun ei oikein huvita yksin istua pubissa tai terassilla - ainakaan alkuillasta tai päivällä.
Kuuluukohan tää oinaiden erityispiirteisiin, äkkilähdöt - ne kun on nopeita päätöksissään eivätkä suunnittele menemisiään?!
Noh yksin voi aatella aatoksia :) Lukea.
Katsella miehiä ilman, että kaverin löpinät häiritsee.
Jees et todellakaan oo ainut..
Mulla kans menojalka vippaa ja ois kiva vaan istuskella josain siiderillä ja puhua niitä näitä hyväs seuras..Mut johonkin ne ystävät on todellakin kadonnut ja jos pyytää johonkin, aina pitää olla liikkeellä aikataulun kans..
Itsellä ei koskaan kiire mihinkään ja kavereille on aina aikaa mutta ei se sitten kaikilla tunnu niinkään olevan..Vieläkun kaikki asuu josain kauempana ja itsellä ei autoa niin monesti illat menee vaan kotona tietokoneen ääressä kun ei yksinkään huvittais lähteä kaupungille kikkaileen..jotenki noloo ja tylsää..=o(
Oikeassa oot, yksin sitä saa tiensä kulkea. Ei mulla mitään hirveää läjää kavereita oo mut ne pari sitten aina vannoo miten tärkeä niille oon ja aina mä niiden tukena oon mutta sitten kun itse on yksinäinen tai tarttis juttukaveria niin eipä ne jaksakaan mihinkään. Aina tulee jotain muuta. Ja monesti lupaillaanki että joo lähtään sitten mutta esteitä tulee ja usein näyttää siltä että se este on joku mies tai toinen kaveri. Alkaa tuollanen ottaa päähän koska tosiaan itse aina taivun kaksinkerroin että ehdittäis tehdä jotain jos toinen pyytää (mikä on harvoin koska itse aloitteen teen useimmiten). Muutenkin se että sitten kännissä lähetellään viestejä että oot ihana ja paras kaveri ja rakastan sua ei korvaa sitä että lupaukset petetään ja käyttäydytään niinku mä oon joku hätävara. Ysyävyys on muutakin ku sanoja.
Joo, vuodatusta multakin näköjään :) Nyt tämä pääsiänenkin meni pilalle kun kaverit kaikkoaa ja pettää lupauksensa. Uusia pitäs hankkia (että jos olis potentiaalisia kavereita niin mailia vaan [email protected] :P) Sellanen impulsiivinen mäkin oon että nyt kun ilmatkin lämpenee niin ois vaikka kiva ottaa pussikaljaa (siideriä siis) ja lähtä haahuilemaan kaupungille tai puistoihin ja pitää vaan hauskaa niin kauan kun auringon valoa riittää. Ei saa heittää kevättä ja kesää varsinkaan hukkaan!
Mä tuossa yläpuolella jo avauduinkin aiheesta toisen topikin alla, mutta täytyy toki jatkaa täälläkin, kun pääsin vauhtiin :)
Mä olen monta kertaa miettinyt, että mikä siinä mättää kun ei ketään saa lähtemään esim. inspisoluelle tai jopa kahdelle (ooh) päivän varoitusajalla. Nytkin on seuraavat kamutreffit sovittu kolmen viikon päähän, että kaikille varmasti sopii.. puuh.. enemmän kuin kerran olis ollut tilanne, jolloin olis alkanut menojalkaa vipattamaan, mutta ei, kukaan ei lähde mihinkään. Mulla ei itseasiassa edes ole yhtään sellaista kaveria (tai ystävää), jota tuo pilettäminen kiinnostaisi. Ollaanko me kaikki sitten jotenkin niin vanhoja..? Ehe, toi oli vitsi, itse olen vasta 27. Täähän pitäis olla parasta ikää hengailla siellä täällä ja imeä kokemuksia. Eikä senkään pitäis mun mielestä rajoittaa, jos seurustelee. Mäkin seurustelen, mutta voin silti lähteä välillä tyttökavereiden kanssa jonnekin.
Mun entinen paras kaveri muuten katosi multa siksi, että hän oli ihastunut mun avomieheen. Ikinä ei välit tullut entisiksi, ja nyt ajan kuluessa yhteydet on viilentyneet kokonaan. Sääli :(
katsi
[email protected]