Nyt ollaan oltu n.5vuotta yhdessä ja jo pisemmän aikaa rassannut kun vaimo ei tee yhtikäs mitään kotitöitä. Kun muutettiin yhteen niin yritin siivoilla ja pitää kämppää kunnossa ruuan laiton yms yhteydessä, mutta lopulta en vain jaksanut kun yleensä homma meni niin että töiden jälkeen imuroin koirien karvapallot lattialta siivosin päivän sotkut jotka vaimo oli saanut aikaiseksi ja parhaimmillaan käytin vielä koiran ulkona ennenkuin aloin tekemään päivällistä meille molemmille. Sitten jossain vaiheessa vaimon sisko tuli 3-vuotiaan lapsensa kanssa käymään ja pisti koko kämpän remonttiin ja minähän siivoilin taas. Alussa en tieten viittinyt sanoa mitään kun olin muuttanut hänen asuntoonsa ja tuntui vielä silloin olo vähän vieraalta enkä viitsinyt laittaa siskoa siivoamaan omia/lapsensa sotkuja.
Tätähän sitten jatkui vähän pisempään, parhaimpina päivinä kärräsin jätesäkillisen roskaa ulos kämpästä. Pelti,pahvi,lasi,paperi,bio,seka,patteri jne jne jätteethän pitää vaimokkeen mielestä lajitella erikseen ja arvatkaapa kuka niitä sitten kärräilee ympärikylää erilaisiin jäteastioihin. Sitten kerran kun vaimokulta näki tälläisen jätesäkin ulko-oven vieressä ja dyykkasi sen ympäri niin auta armias sitä huutoa kun oli siskonlapsen joku narunpätkämissäolijokusydänkoru sattunut menenemään roskien sekaan. Oli kuulemma lempikoru. Tämä koruhan on edelleen jossain meidän laatikoissa eikä ainakaan tähänpäivään asti ole mukula sen perään kysellyt, eikä vaimokaan minkään esineen perään mitä olen salaa siivoillut roskiin. Vaimoke itse jättää vanhat lakanat myttyyn lattialle kun niitä vaihtaa, roskat siihen mihin kädestä laskee, märät pyykit pesukoneeseen, kuivat pyykit pesuhuoneeseen, pesuhuoneesta tuodut pyykit sohvalle. ruokailuvälineet pöydälle, ruokatarvikket pöydälle käytön jälkeen nyt kun hänen on pakko tehdä ainakin osa ruuistaan itse kun minä en enään suostu.
Koirasta jätti aika jossain vaiheessa ja minä sain vähän huokaista ei ainakaan tarvinnut vanhaa raihnaista rakkia enään käyttää kolmesti päivällä lenkillä. Itku lyhyestä ilosta, vaimohan päätti hankkia uuden pennun minun epäilyistäni huolimatta. Ajattelin kuitenkin että vaimo tietää mitä tekee kun heillä on ollut useampia koiria kotona, ihan pennusta asti kasvatettuja ja ihan hyvätapaisia ainakin melkein kaikki. Mutta ei, minä käytin pentua aamulla ennen töihin lähtöä, töiden jäläkeen ja 5 muuta kertaa ulkona kun tuollaista pientä pentua yrittää opettaa sisäsiistiksi. Sen verran vaimo viitsi että laittoi pissan päälle talouspaperin tai sanomalehden ja tais se joskus koirankakkatkin siivota. Tässä vaiheessa olin jo luopunut siivoamisesta koska siitä tuli vain huutoa ja mitäpä sitä suotta siivoamaan kun vaimo/sisko/lapsi kuitenkin sotkivat paikat hetikohta.
Koira alkoi oppimaan sisäsiistiksi ja lenkityskerratkin pienenivät siihen kolmeen, tavoillekin alkoi oppimaan ja käskyt sujumaan. Olin joskus saanut vähn imuroituaikin ja osasin olla välittämättä nurkkiin ja keittiön pöydälle kertyvästä tavarakasasta, tönäsin aina vain kasaa korkeammaksi että sain aamulehden luettua. Tässä vaiheessa iski uudestaan "hankitaanpa toinen pentu" ei auttanut vastustelu, uhkailu, lompakon nyörien sulkeminen eikä mikään muukaan. Toinen pentu tuli, helppohan se on käyttää ulkona samalla kun toinenkin, kaikille ei eläimiin tutustuneille tiedoksi, ei ole helppoa ulkoiluttaa n vuoden ikäistä pentua joka juuri ja juuri osaa kulkea hihnassa ja toista joka ei osaa muuta kuin purra. Nyt loppui jaksaminen, hautauduin tietokoneeseen ja heräsin vain töihin, syömään, koiria ulkoiluttaan (minkääntason koululttamisesta olin luopunut) ja pakollisilla kauppareissuille. Vanhempi koira unohti suurimman osan opituista tavoista, nuorempi ei oppinut missään vaiheessa sisäsiistiksi kun ei sitä käytetty ulkona ja koska sitä ei ole koulutettu ollenkaan niin se haukkuu ja rähisee kaikelle eikä kulje hihnassa. 2-vuoden kakkojen siivoamisen jälkeen se päätti itse ryhtyä sisäsiistiksi.
Kämppä alkoi oleen jo aika kauheassa kunnossa, kaapit pursusivat tavaraa täynnä, jota ne kyllä ovat tehneet jo päivästä 1 alkaen. Vaimo ystävällisesti siivosi minulle 3hyllyä vaatteitani varten. Kaikki muut kaapit ovat TÄYNNÄ ja kun sanon täynnä niin tarkoitan oikeasti täynnä. lattiasta kattoon, seinästä seinään aivan täyteen sullottu. 5-vuoden jälkeenkin meillä on useita kaappeja jonka sisällöstä minulla ei ole mitään hajua ikinä niistä ei ole mitään otettu mutta mitään ei saa poiskaan laittaa. Kaikki käyttötavarat pyörivät jossain pöytyien päällä tai muualla mihin ne nyt on kädestä laskeutunut. Löysin kerran kirjoituspöydältä 2 vuotta vanhoja laskuja (pari maksamatonta) kun satuin tavarakasan pöydältä kaatamaan. Astianpesukone sentäs hoiti astiat puhtaaksi ettei tarvinnut mitään homehtuvaa tai mädäntyvää syödä.
Tätähän sitten jatkui vähän pisempään, parhaimpina päivinä kärräsin jätesäkillisen roskaa ulos kämpästä. Pelti,pahvi,lasi,paperi,bio,seka,patteri jne jne jätteethän pitää vaimokkeen mielestä lajitella erikseen ja arvatkaapa kuka niitä sitten kärräilee ympärikylää erilaisiin jäteastioihin. Sitten kerran kun vaimokulta näki tälläisen jätesäkin ulko-oven vieressä ja dyykkasi sen ympäri niin auta armias sitä huutoa kun oli siskonlapsen joku narunpätkämissäolijokusydänkoru sattunut menenemään roskien sekaan. Oli kuulemma lempikoru. Tämä koruhan on edelleen jossain meidän laatikoissa eikä ainakaan tähänpäivään asti ole mukula sen perään kysellyt, eikä vaimokaan minkään esineen perään mitä olen salaa siivoillut roskiin. Vaimoke itse jättää vanhat lakanat myttyyn lattialle kun niitä vaihtaa, roskat siihen mihin kädestä laskee, märät pyykit pesukoneeseen, kuivat pyykit pesuhuoneeseen, pesuhuoneesta tuodut pyykit sohvalle. ruokailuvälineet pöydälle, ruokatarvikket pöydälle käytön jälkeen nyt kun hänen on pakko tehdä ainakin osa ruuistaan itse kun minä en enään suostu.
Koirasta jätti aika jossain vaiheessa ja minä sain vähän huokaista ei ainakaan tarvinnut vanhaa raihnaista rakkia enään käyttää kolmesti päivällä lenkillä. Itku lyhyestä ilosta, vaimohan päätti hankkia uuden pennun minun epäilyistäni huolimatta. Ajattelin kuitenkin että vaimo tietää mitä tekee kun heillä on ollut useampia koiria kotona, ihan pennusta asti kasvatettuja ja ihan hyvätapaisia ainakin melkein kaikki. Mutta ei, minä käytin pentua aamulla ennen töihin lähtöä, töiden jäläkeen ja 5 muuta kertaa ulkona kun tuollaista pientä pentua yrittää opettaa sisäsiistiksi. Sen verran vaimo viitsi että laittoi pissan päälle talouspaperin tai sanomalehden ja tais se joskus koirankakkatkin siivota. Tässä vaiheessa olin jo luopunut siivoamisesta koska siitä tuli vain huutoa ja mitäpä sitä suotta siivoamaan kun vaimo/sisko/lapsi kuitenkin sotkivat paikat hetikohta.
Koira alkoi oppimaan sisäsiistiksi ja lenkityskerratkin pienenivät siihen kolmeen, tavoillekin alkoi oppimaan ja käskyt sujumaan. Olin joskus saanut vähn imuroituaikin ja osasin olla välittämättä nurkkiin ja keittiön pöydälle kertyvästä tavarakasasta, tönäsin aina vain kasaa korkeammaksi että sain aamulehden luettua. Tässä vaiheessa iski uudestaan "hankitaanpa toinen pentu" ei auttanut vastustelu, uhkailu, lompakon nyörien sulkeminen eikä mikään muukaan. Toinen pentu tuli, helppohan se on käyttää ulkona samalla kun toinenkin, kaikille ei eläimiin tutustuneille tiedoksi, ei ole helppoa ulkoiluttaa n vuoden ikäistä pentua joka juuri ja juuri osaa kulkea hihnassa ja toista joka ei osaa muuta kuin purra. Nyt loppui jaksaminen, hautauduin tietokoneeseen ja heräsin vain töihin, syömään, koiria ulkoiluttaan (minkääntason koululttamisesta olin luopunut) ja pakollisilla kauppareissuille. Vanhempi koira unohti suurimman osan opituista tavoista, nuorempi ei oppinut missään vaiheessa sisäsiistiksi kun ei sitä käytetty ulkona ja koska sitä ei ole koulutettu ollenkaan niin se haukkuu ja rähisee kaikelle eikä kulje hihnassa. 2-vuoden kakkojen siivoamisen jälkeen se päätti itse ryhtyä sisäsiistiksi.
Kämppä alkoi oleen jo aika kauheassa kunnossa, kaapit pursusivat tavaraa täynnä, jota ne kyllä ovat tehneet jo päivästä 1 alkaen. Vaimo ystävällisesti siivosi minulle 3hyllyä vaatteitani varten. Kaikki muut kaapit ovat TÄYNNÄ ja kun sanon täynnä niin tarkoitan oikeasti täynnä. lattiasta kattoon, seinästä seinään aivan täyteen sullottu. 5-vuoden jälkeenkin meillä on useita kaappeja jonka sisällöstä minulla ei ole mitään hajua ikinä niistä ei ole mitään otettu mutta mitään ei saa poiskaan laittaa. Kaikki käyttötavarat pyörivät jossain pöytyien päällä tai muualla mihin ne nyt on kädestä laskeutunut. Löysin kerran kirjoituspöydältä 2 vuotta vanhoja laskuja (pari maksamatonta) kun satuin tavarakasan pöydältä kaatamaan. Astianpesukone sentäs hoiti astiat puhtaaksi ettei tarvinnut mitään homehtuvaa tai mädäntyvää syödä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Roskien ja lian kertyminen jatkuu, nyt kun varstokoppikin on täytetty niin ja parveke alkaa oleen jo hyvässä vauhdissa puolitäynnä niin en voi kuin arvailla että mihin sitä romua aletaan seuraavaksi kasaamaan. Viime kesänä käytin kesäloman kämpän siivoamiseen ja olin aika tyytyväinen itseeni. Suht siisti ja puhdas, matotkin lattialla, huonekalut järjestyksessä. Voisikohan sitä ensimmäistä kertaa pyytää minun vanhempani vierailulle? Empä kerennyt, nyt ollaan taas samassa tilanteessa. TV:stä tuli se joku kotimainen siivousohjelma missä ne kaksi tyyppiä kävi siivoileen ihmisten likaisia asuntoja ja vaimo tottesi iloisena "Ei meien kämppä sentäs noin likainen ole" katsoin ympärilline ja en voinut kuin olla ajattelematta ettei paljosta puutu.
Tämänhetkinen tilanne: Ei mattoja lattialla, likaa, karvaa, ja villakoiria nurkissa ylettömiä määriä. Kaikki pöytäpinnat täynnä tavaraa. Ja täynnähän tarkoitti oikeasti täynnä eli meillä on tavaraa jonka päällä on tavaraa jonka päällä on jotain jonka päällä on jotain epämääräistä jonka päällä on vielä jotain muuta jonka päällä on uusimmat akuankat ja kännykät yms tarpeellinen. Kaikkien kaappien sisältöä en tiedä vieläkään. Koirani ei enään edes heiluta häntäänsä minulle koska pääsee vain kahdesti ulos, toista en enään suostu käyttämään ulkona koska sen haukkuminen ja rähinä saa minut itsemurhan partaalle. Asunnossa kulkee eräänlaiset käytävät tavaroiden välissä missä pystyy kulkemaan.
Nyt olisi sitten lapsi tulossa, en ole ihan varma että mihin se sopii.
Miksi maailmassa sinun piti siittää lapsi tuohon kaaokseen??? Kuulostatte juuri sopivilta toisillenne. Sinä suunnattoman ajattelematon ja toinen täydellisen välinpitämäton.
Normaaliaivoilla varustettu mies ei olisi koskaan muuttanut tuonlaisen naisen kämppään, saatikka jäänyt sinne, kaiken nähtyään, asumaan!
Teillä ei ole kovin monta vaihtoehtoa. Jotain on poistuttava luolasta. Joko koirat ja/tai roju ja/tai sinä.
Lapset itse ovat usein melkoisia sotkijoita. Kakkavaippoja tulee uusia monesti päivässä. Pitää ajatella että lika on lapselle terveellistä, siinä kun lapsi koirien kanssa leikkii, niin ei tule astma. Lapsenhan voi opettaa pienestä pitäen siivoamaan ja vaikka keittämään kahviakin kunhan kasvaa. Lapsi tykkää kun on tekemistä, eikä tarvitse jouten olla. Kasvaa vastuulliseksi ja reippaaksi aikuiseksi kun kotona opetetaan tekemään kotityöt.
Siinä onkin oiva ratkaisu. Opettaa lapsen siivoamaan äipän jälkiä ja auttamaan hermoraunioina olevaa isukkia. Liian mustaa huumoria, että pistäisi edes virnistämään
En voi kuin ihmetellä aloittajaa..mitä päässäsi liikkui kuin vakiinnuit moisen yksilön kanssa ja lapsi vielä?!
Niinhän nuo sun hommas kuulostaa samalta, kuin mitä normaali nainen joutuu koko elämänsä tekeen, teillä vaan on roolit vaihtunu! itsekkin ihmettelen, miksi valitsit tuollaisen naisen? naisessa ei mitään vikaa muuten, on vain boheemi! Varmaan näit jo seurustelun alussa, minkä tyyppinen on!
lapsenkin siihen oot pykäämässä, vaikka varmaan oot senkin tulevaisuuden sotkussa nähnyt!
Se kuule nyt vaan on niin, että toiset ei ota niistä siivouksista mitään tressiä ja jotku on oikeita luutuja luonteeltaan!
Itseäs voit vaan syyttää ja jospa se purkautumises teki täällä hyvää ja osaat arvostaa niitä naises hyviä puolia!
Onhan tuo ainakin persettä sulle antanu, kun on sikiökin tulossa lättiinne!
Palkkaa viikkosiivooja, jos olet ajatellut, että siivous on vain naisten hommaa!
Meillä minä olen siivonnut iän kaiken,koska miestä pitäisi maanitella ja houkutella siihen..siivoan siinä ajassa itse, enkä ole siitä sen kummempaa pulttia koskaan ottanut! Käyhän se liikunnastakin!
Vaimosi on kuitenkin kierrättäjä! siitä iso plussa hänelle! Kyllä meilläkin kuitenkin isäntä oven suusta roskat vie lajitteluun, kun minä ne ensin viitsin lajitella! siinäkin on iso hommansa, muuten!
Empä oo ajatellut että ois vaan naisten hommaa, jos nyt edes vähän auttais. Ilmeisesti käyt myös töissä siinä sivussa kun hoidat kodin sillä välin kun miehes vetää lonkkaa? Ja korjaat auton ja hoidat hänen hankkimat kotieläimet? Ei taida ihan normi akkojen hommat olla minulla, eikä sillä etten olisi naisten roolia arvostanut. Mummo ei eläessään muuta tehnyt kun kasvatti 12 lasta, meidän äiti nyt sentäs kerkesi vähän oleen töissä jossain välissä mutta suurimman osan vietti kotiäitinä ja varmasti olen heidän saavutuksiaan arvostanut enemmän kuin mitään mitä miehet ovat ikinä tehneet.
Näin jäkiviisaana vois tieten sanoo että ois pitäny lähtee jo silloin alussa mutten lähteny.