Kasvispainotteinen ruokavalio on hyvä valinta, kun halutaan alentaa kolesterolia, sillä eläinkunnan tuotteissa samoin kun monissa valmisruoissa on runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, trasrasvoja ja eläinkunnasta peräisin olevaa kolesterolia. Näiden haitallisten rasvojen korvaaminen sydänystävällisillä tyydyttymättömillä rasvoilla on ensirvoista kohonneen kolesterolin hoidossa.
Pähkinöitä on pitkään pdetty lihottavina ruoka-aineina, mutta todellisuudessa ne sisätävät runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa, joka on hyväksi sydämelle. Eräässä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että viikossa noin 140 grammaa pähkinöitä syövien naisten sydäntautiriski laski kolmasosalla.
Runsaasti liukoista kuitua sisältävät ruoat auttavat laskemaan LDL- kolesterolin määrää. Varsinkin kaura, porkkana ja terveyskaupoista saatava psyllium ovat hyödyllisiä kuitulisiä. Tutkimuksissa on todettu, että kun syö säännöllisesti kolme grammaa liukoisiin kuituihin kuuluvaa beetaglukaania, jota on esimerkiksi kaurassa, voi alentaa kolesteroliarvojaan jopa viidellä prosentilla.
Tutkimusten mukaan myös runsaasti flavonoideja ja lykopeenia sisältävät ruoat auttavat laskemaan kolesterolia. Samoin valkosipulin ja sipulin sisältämissä rikkiyhdisteissä on kolesterolia alentavia ominaisuuksia. Kliinisiä tutkimuksia analysoimalla on päätelty, että syömällä päivittäin 1/2-1 valkosipulinkynttä voi alentaa kolesteroliarvojaan jopa 10 prosentilla.
Eräässä pienimuotoisessa terveille naisille tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että tuoreiden siitakesienien syöminen (noin 75 grammaa päivässä viikon ajan) laski kolesteroliarvoja 9-12 prosenttia. Siitakesienissä on runsaasti sydämelle hyviä fytokemikaaleja, kuten eritadeniinia.
Kasvisvalkuaisen, kuten soijan valkuaisen on havaittu vaikuttavan hyödyllisesti kolesteroliarvoihin. Soijaa pidetään yleisesti terveysvaikutteisena ruokana. Jo 25 grammaa soijaproteiinia päivässä voi auttaa laskemaan kohonnutta kolesterolia. Soijan sisältämien kasviestrogeenien (isoflavonoiden) uskotaan lisäävän soijaproteiinin kolesterolia alentavaa vaikutusta. Myös pellavansiemenillä on havaittu olevan kolesterolia laskevia vaikutuksia. Siemenet sisältävät runsaasti kasvisvalkuaista, lignaania (kasvisestrogeeniä), sydänystävällistä rasvaa ja liukoista kuitua.
Kasvisterolit, joiden rakenne muistuttaa kolesterolia, saattavat suojata kohonneen kolesterolin aiheuttamalta sydän- ja verisuonitautien riskiltä. Kasvisteroleita on muun muassa viljassa, linsseissä, pähkinöissä, latva-artisokassa ja ananaksessa. Myös terveysvaikutteisten kasvisteroli- ja kasvistanolilevitteiden on todettu alentavan tehokkaasti kolesterolia osana terveellistä ruokavaliota.
Pähkinöitä on pitkään pdetty lihottavina ruoka-aineina, mutta todellisuudessa ne sisätävät runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa, joka on hyväksi sydämelle. Eräässä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että viikossa noin 140 grammaa pähkinöitä syövien naisten sydäntautiriski laski kolmasosalla.
Runsaasti liukoista kuitua sisältävät ruoat auttavat laskemaan LDL- kolesterolin määrää. Varsinkin kaura, porkkana ja terveyskaupoista saatava psyllium ovat hyödyllisiä kuitulisiä. Tutkimuksissa on todettu, että kun syö säännöllisesti kolme grammaa liukoisiin kuituihin kuuluvaa beetaglukaania, jota on esimerkiksi kaurassa, voi alentaa kolesteroliarvojaan jopa viidellä prosentilla.
Tutkimusten mukaan myös runsaasti flavonoideja ja lykopeenia sisältävät ruoat auttavat laskemaan kolesterolia. Samoin valkosipulin ja sipulin sisältämissä rikkiyhdisteissä on kolesterolia alentavia ominaisuuksia. Kliinisiä tutkimuksia analysoimalla on päätelty, että syömällä päivittäin 1/2-1 valkosipulinkynttä voi alentaa kolesteroliarvojaan jopa 10 prosentilla.
Eräässä pienimuotoisessa terveille naisille tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että tuoreiden siitakesienien syöminen (noin 75 grammaa päivässä viikon ajan) laski kolesteroliarvoja 9-12 prosenttia. Siitakesienissä on runsaasti sydämelle hyviä fytokemikaaleja, kuten eritadeniinia.
Kasvisvalkuaisen, kuten soijan valkuaisen on havaittu vaikuttavan hyödyllisesti kolesteroliarvoihin. Soijaa pidetään yleisesti terveysvaikutteisena ruokana. Jo 25 grammaa soijaproteiinia päivässä voi auttaa laskemaan kohonnutta kolesterolia. Soijan sisältämien kasviestrogeenien (isoflavonoiden) uskotaan lisäävän soijaproteiinin kolesterolia alentavaa vaikutusta. Myös pellavansiemenillä on havaittu olevan kolesterolia laskevia vaikutuksia. Siemenet sisältävät runsaasti kasvisvalkuaista, lignaania (kasvisestrogeeniä), sydänystävällistä rasvaa ja liukoista kuitua.
Kasvisterolit, joiden rakenne muistuttaa kolesterolia, saattavat suojata kohonneen kolesterolin aiheuttamalta sydän- ja verisuonitautien riskiltä. Kasvisteroleita on muun muassa viljassa, linsseissä, pähkinöissä, latva-artisokassa ja ananaksessa. Myös terveysvaikutteisten kasvisteroli- ja kasvistanolilevitteiden on todettu alentavan tehokkaasti kolesterolia osana terveellistä ruokavaliota.
Vastaukset 10
Vanhimmat
VHH-ruokavalio on kasvispainotteinen kun jätetään lautaselta pois perunat, riisit, pastat ja leivät. Ne voi aivan hyvin korvata lisäkasviksilla eikä lainkaan huono valinta. Vaikka nykyisin tiedänkin ettei kolesterolin määrällä ole juuri lainkaan merkitystä ihmisten terveyteen niin omasta kokemuksesta voin sanoa että jos nyt joku välttämättä haluaa ilman lääkkeitä alentaa kolesterolia niin parhaiten se tapahtuu hiilihydraatteja vähentämällä ja vaihtamalla keinorasvat luonollisiin, siis margariinin voihin.
Voin sinulle kertoa, että ihmisellä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kolesterolin määrään koska ihmisen elimistö sitä itse tuottaa. Jos sitä ei saa ravinnosta niin elimistö tuottaa sitä ja päinvasoin.
on tullut myös tietoa notta elimmistö tarvitsee kolesterolia ja maksa tehtailee sitä. miksi ihmeesssä se tuottais väärän määrän sitä?
pitäis ensin tutkia mitä varten on kolesteroleja.
niin on autossa jäähdytin nesteet ja voiteluaineet. ei pitkälle potkita jos vähän on.
kolesterolit. Onko sitä paljon vai vähän. Jos ihmisellä LDL on yli viiden, se on liikaa jokaiselle ihmiselle! Kuuden vielä ymmärrän. Asiaan vaikuttaa suuresti myös triglyt- ja HDL:ät. Jos kummatkin ovat heikohkot, silloin LDL:ään on syytä laskea ainakin viiden tasolle.
http://www.kostdoktorn.se/mina-blodprover
Suositus:
Kokonaiskolestroolil
kelan autoklinikka tutkimus osoitti notta kokonaiset olis hyvä olla miehillä 5-7. on tullut ameerikasta tieto notta sen pitää olla alle viiden. niin lähdettä ei ole mainittu. olisiko ollut lääketehtaan ahne arvaus? vanhuksille on pitkän iän salaisuus..korkeat kolesteroli tasot. eli uskon notta koleista vielä sanansäilää käytetään.
arvo (5-7) on hyvä naisille, ei miehille! Varsinkaan sydäntautisilla ja keski ikäisillä miehillä. Kuusi vielä on OK
autoklinikan mukaan naisille paripykälää enenpi. mutta en ole lääkäri. enkä opiskelekkaan.
aika näyttää. kyllä minäkin täältä haudan lepoon pääsen, jos terveyttä ja elonpäiviä riittää.
"Miksi sitten kolesterolista on tehty roisto? Ehkä - taas kerran - väärien päätelmien takia! Koska sydänverisuonien pinnassa olevissa tukkeumissa havaittiin kolesterolia, pidettiin sitä syypäänä infarktiin. Tosin 1950-luvulla ei vielä tiedetty kolesterolin ensiarvoisesta roolista solujen ylläpitävänä voimana." http://vhh-123.blogspot.com/2009/10/lchf-seminaari-tukholmassa-3102009.html
onko teillä mahdollisesti järkevämpi selvitys kolesterolin roistomaisuudesta?
"Kasvispainotteinen ruokavalio on hyvä valinta, kun halutaan alentaa kolesterolia, sillä eläinkunnan tuotteissa samoin kun monissa valmisruoissa on runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, trasrasvoja ja eläinkunnasta peräisin olevaa kolesterolia. Näiden haitallisten rasvojen korvaaminen sydänystävällisillä tyydyttymättömillä rasvoilla on ensirvoista kohonneen kolesterolin hoidossa."
Kun tietosi ovat noin pielessä heti alust niin loppu on aika mielenkiinnotonta.
kasviksiensyönnin suhteen ei kai ole mitään erimielisyyksiä. Sopivassa määrin OK, jollei nyt sitten ole vegaani tai jotai vegeteriaani joilla on omat selityksensä miki ei syödä eläimiä van on parempi syödä eläinten ruoka.
Eri mausteitten ja yrttien kohdalla on huomattu tiettyjä hyötyjä mutta monessa tapauksessa tiedetään myös että suuremmissa märissä on vaikutus pahastikkin myrkyllinen. Tutkimustyötä tehdään asiasta.
Tällä hetkellä LCHF/VHH on paras mitä minulle ja muille diabeetikoille löytyy. Terveiden kohdalla jokainen piiru pois Virallisen ravintosuosituksen hiilihydraattipommista on askel parempaan.
Nyt täytyy olla täysin kyvytön ymmärtämään mitään jollei tämä lisättyna runsaaseen aikaisempaan Virallisen ravintosuosituksen kaatava TIETO riitä.
Katson keskustelun aiheesta tämmöisellä keskustelupalstalla loppuun saatetuksi. Asia on selvä.Tyydytetty rasva on terveydelle vaaraton. Täysin päinvastoin kuin mitä meille on kymmeniä vuosia kerrottu viranomaisten taholta. Kenen on vastuu ja kuka näistä viranomaisita ensimmäisenä uskaltaa myöntää virheen tapahtuneen?
Kyseesä luento 500 lääkärille.
Kuunnelkaa myös mitä muuta sanotaan terveyseduista ja painonhallinnasta.
Kan det sägas tydligare?
En minut in i föreläsningen:
”…Därmed måste man sätta punkt. Det finns inget samband mellan intag av mättat fett och hjärtkärlsjukdom.”
- Peter Nilsson,
Professor i kardiovaskulär forskning,
Januari 2010
VIELÄKÖ SE SELVEMMIN SE PITÄÄ SANOA?
Minuutti luennon alusta:
" TÄTEN TÄYTYY TODETA ETTÄ TYYDYTETYN RASVAN JA SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VÄLILLÄ EI OLE MITÄÄN YHTEYTTÄ".
- Peter Nilsson,
Professor i kardiovaskulär forskning,
Januari 2010
(Äärimmäisenä oikealla istuu prof. Rössner (Ruotsin Puska)
http://www.kostdoktorn.se/annu-en-professor-dags-att-satta-punkt
Aikaisempia mielipiteitä professoritasolla:
”Två generationer svenskar har fått fel kostrekommendationer och har jagat fett i onödan. Det är dags att se över kostråden och basera dem på modern vetenskap.”
Kaksi sukupolvea ruotsalaisia ovat saaneeet virheelliset ravintosuositukset ja vältelleet rasvaa tarpeettomasti. On aika tarkistaa ravintosuositukset ja muuttaa ne moderniin tieteeseen perustuviksi.
- Göran Berglund,
Professor i Internmedicin, Lund,
i DN december 2009
Aikaisempia professoritason lausuntoja:
”Man har tjatat om lågfettskost i 30 år och så visar det sig vara helt fel! Det finns inget belagt samband mellan mättat fett och hjärtkärlsjukdom.”
Vähärasvaisesta ravinnosta on jankutettu 30 vuotta ja nyt väite näyttäytyykin täysin vääräksi! Tyydytetyn rasvan ja sydän ja verisuonitautien välillä ei ole mitään yhteyttä.
- Fredrik Nyström
Professor i Internmedicin, Linköping
i Corren, september 2009
”Vi har underskattat riskerna med kolhydrater och överskattat farligheten med fett.”
Olemme aliarvioinee hiilihydraatin vaarat ja yliarvioineet rasvan vaarat.
- Johan Frostegård,
Professor Medicin KI,
i Expressen januari 2010
Huippusuorituksiin oikealla ravinnolla LCHF/VHH:
http://www.kostdoktorn.se/forsta-os-guldet-pa-lchf
http://michelblomgren.blogspot.com/2010/01/isklattring-och-noll-gram-kolhydrater.html