Aamulla, kun herään, niin vaimo on keittänyt kahvin ja puuron valmiiksi. Illalla, kun pitää vaimoa hyvänä, niin aamulla palkitaan ja muulloinkin. Ei tarvitse ruuanlaitosta huolehtia, eikä pyykkäyksestä ym siivouksesta, koska vaimo hoitaa ne ilomielin. Välillä pitää oikein jarrutella kumppanin puuhastelua, koska energiaa piisaa muihinkin vapaaehtoistöihin ja askarteluihin työpäivänsä päätteeksi.
Moni ajattelee varmaankin, että puhun palturia ja naisen asema on tuossa perheessä orjan asema tai alistettu palvelemaan miestä, mutta mieletäni energisiä naisiakin on, jotka pitävät miehistä, touhuavat vapaaehtoisesti eivätkä valita tasa-arvo oikeuksistaan.
Mitä ajatuksia kirjoitukseni herättää?
Moni ajattelee varmaankin, että puhun palturia ja naisen asema on tuossa perheessä orjan asema tai alistettu palvelemaan miestä, mutta mieletäni energisiä naisiakin on, jotka pitävät miehistä, touhuavat vapaaehtoisesti eivätkä valita tasa-arvo oikeuksistaan.
Mitä ajatuksia kirjoitukseni herättää?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sitä, että kannattaa omatoimisesti auttaa naista silti tässä tekemisessä vähänväliä, koska tuskin tuollainen into loputtomiin kestää.
Toppuuttelu on todellakin paikallaan jos liiallisuuksiin menee. Jos ei kotona suostu rauhottumaan niin vie hänet vaikka kylpylään.
Noita duracellpupuja on siellä täällä, sekä miehiä että naisia. Vaimosi touhuaisi ihan varmasti samalla energisyydellä ilman sinuakin, joten älä rohmua itsellesi kovin suurta kunniaa noista kuvioista.
Kertonee aika paljon siitä, että kohtelet vaimoasi hyvin, koska hän jaksaa nähdä sinunkin eteesi vaivaa.
erimielisyyksiä ole ollut. Tiedä tuosta kohtelusta, mutta jollain tavoin välillä pitää kumppania huomioidakin.
Ainakin minulle pitkään naimisissa olleelle naiselle. Itse tykkään ruuanlaitosta ja hoitelen sen puolen mielelläni yksin. Mies taas hoitaa pihahommat ja autoon liittyvät asiat ja jos ei hoida, ne jää tekemättä. Siivous sujuu yhdessä; mies tekee raskaat hommat, minä kevyemmät sekä järjestelen tavarat yms. Meillä on siis hyvin perinteinen työnjako itsestään selvää; ongelmia ei ole tullut.
Seksiä on tarpeeksi mutta hommat tehdään myös silloin kun sitä on vähemmän. Osaan myös laiskotella ja vain olla, kun ei ole koskaan ollut tarvetta todistella itselle tai kenellekään muulle omia aikaansaannoksia.
se on täälläkin ja pitkä avioliitto takana.
Mitäkö ajatuksia herätti?
Jo itsessään nimimerkkisi on ihana. Ihanaa, kun ihmisillä ei ole valittamista. :) Ja se tuli mieleen, että mitäs väliä sillä mitä muut ajattelee. Musta on ylipäätänsä arvelluttavaa, kun ihmiset lähtee heittämään mielipiteitään (kuten vaikka tollanen orja-juttu) muiden parisuhteista, jos pariskunta itse on tyytyväinen tilanteeseensa eikä kaipaa mielipiteitä siitä (noh, sä nyt pyysit mutta muuten). Kauheasti vaivataan päätä muiden ihmisten henkilökohtaisilla asioilla vaikka loppujenlopuksi he eivät edes elä siinä parisuhteessa saati sitten henkilön housuissa.
Ylipäätänsä asiat kuten raha, kotitaloustyöt ja seksi on sellasia asioita, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Tärkeintä on se, että pariskunnan kumpikin osapuoli on tyytyväinen siihen, miten ne asiat hoidetaan omassa parisuhteessa.
Mä osaan samaistua tohon sun naisen tapaan tehdä ruokaa ja siivota jne. Ne on hänelle keino hemmotella, osoittaa välittävänsä jne. Mikäs sen normaalimpaa jos väsynyttä miestään haluaa hemmotella hänen lempiruoallaan. Ja vastaavasti sinä sitten hemmottelet naista. Et tästä tarkemmin kertonut, mutta varmaan hänelle mieluisalla tavalla. Mun mielestä se jos mikä on toista osapuolta huomioivaa ja tasa-arvoista toimintaa.
Silloinhan nuo jutut muodostuu vasta ongelmallisiksi, kun jompi kumpi osapuoli kokee, että hän ei saa vastineeksi mitään. Jos hänen suurta/kaiken kattavaa panostusta kotitöissä ei mitenkään huomioida tai vastaavasti muita hellyydenosoituksia tai sellaisia. Ja sitten siinä voidaan asettua sellaiseen pattitilanteeseen, että kumpikin tulee vastaan vasta sitten kun toinen on tehnyt jotain. Jos itse tekisin kaikki kotityöt yksin töiden lisäksi ja mies ei mitenkään osoittaisi, että edes arvostaisi sitä ja haluaisi vastavuoroisesti minua jotenkin hemmotella, niin kyllä se siitä sitten kuihtuisi.
Meillä tasapuolisesti hoidetaan kotityöt. Ja tasapuolisesti sitten muutenkin hemmotellaan eli ei ole tuollaista jakoa, mutta yhtä tyydyttävä. Siitä sitten joustetaan silloin kun tilanne vaatii. Ja jotenkin itse koen lopulta hyväksi sen, että kummatkin ovat tottuneet että kotityöt ovat osana arkea. Ihan jo senkin vuoksi, että ruokaa on jokatapauksessa tehtävä ja kotia pidettävä siistinä. Ja ikinä ei tiedä miten maailma heittelee ja jos ainoastaan toiselle kotityöt ovat totuttua arkea, niin siinä on omanlaisensa oppiminen toiselle osapuolellekin, jos toista ei enää vieressä olekaan hoitamassa noita asioita. En itse haluaisi, että mies tekisi perheen kaikki kotityöt vaan haluan itse pitää sen osana arkeani. Kotityöt eivät lopulta ole mikään orjuuden mittari vaan ihan sitä normia arkea kuten töissä käyminen.
Eli ajatukseni on se, että hienoa että olette löytäneet sen oman kumpaakin tyydyttävän tavan toimia parisuhteessanne. :) Ei sitä kumppania pidä katsoakaan kuin vastustajaa ja vapautensa riistäjää vaan ihmisenä, jolta saa tukea ja jolle voi antaa tukea.
viestisi fiksusti kirjoitettu tai ajateltu.
Totta se, että molemminpuoleista huomiota täytyy olla.