Miten tässä olisi paras menetellä

kun ei ole hyvä olla parisuhteessa mutta ei yksinkään. Ollaan jo yli 40v ja tavattu vuosi sitten. Entisistä suhteista tulevat takaumat aiheuttavat myös kismaa. Minä itse olen jo eronnut aikaa sitten ja käsitellyt eroni jo. Välillä en ikään kuin muista naimisissa olleenikaan mutta toinen on ollut aivan kamalissa suhteissa ja eronnut muutama vuosi sitten. Hänen tunnepuolen käsittelynsä ovat jopa niin kesken, että kuvittelee minun olevan tekemisissä vielä exäni kanssa vaikka emme ole olleet puheväleissä moneen vuoteen. Emme asu vaknisesti yhdessä vaan enemmin ollet hänen luonaan. Asumisjärjestelyistäkin tulee sanomista. Kun muutaman viikon hänen luonaan oleilun jälkeen haluan jo lähteä völillä omaan kotiin ei sekään käy hänelle. Se, että muuttaisin hänen luokseen ei tunnu vielä hyvältä vaihtoehdolta syystä ettemme hyvistä puheista huolimatta ole siihen valmiit myös siitä syystä, että hän on luvannut hoitaa äitinsä ihan siinä kotosalla.
Eli oikeasta normaalista parisuhteesta ei ole puhettakaan vielä moneen vuoteen. Kahdenkeskiset hetketkin ovat aika kortilla. Täytyy yrittää varmaan unohttaa koko ihminen mutta vaikeata se on.
0531
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


OllkovaiEiköOlla kirjoitti:

kun ei ole hyvä olla parisuhteessa mutta ei yksinkään. Ollaan jo yli 40v ja tavattu vuosi sitten. Entisistä suhteista tulevat takaumat aiheuttavat myös kismaa. Minä itse olen jo eronnut aikaa sitten ja käsitellyt eroni jo. Välillä en ikään kuin muista naimisissa olleenikaan mutta toinen on ollut aivan kamalissa suhteissa ja eronnut muutama vuosi sitten. Hänen tunnepuolen käsittelynsä ovat jopa niin kesken, että kuvittelee minun olevan tekemisissä vielä exäni kanssa vaikka emme ole olleet puheväleissä moneen vuoteen. Emme asu vaknisesti yhdessä vaan enemmin ollet hänen luonaan. Asumisjärjestelyistäkin tulee sanomista. Kun muutaman viikon hänen luonaan oleilun jälkeen haluan jo lähteä völillä omaan kotiin ei sekään käy hänelle. Se, että muuttaisin hänen luokseen ei tunnu vielä hyvältä vaihtoehdolta syystä ettemme hyvistä puheista huolimatta ole siihen valmiit myös siitä syystä, että hän on luvannut hoitaa äitinsä ihan siinä kotosalla.
Eli oikeasta normaalista parisuhteesta ei ole puhettakaan vielä moneen vuoteen. Kahdenkeskiset hetketkin ovat aika kortilla. Täytyy yrittää varmaan unohttaa koko ihminen mutta vaikeata se on.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu