Naisen "isku" matka sumuiseen Turkuun osa 2.
Elettiin jotain myöhäis-syksyä Herran vuotta 2009. Paljon en tuskin valehtele jos sanoisin että oli lokakuu. Se oli ihan tavallinen perinteinen perjantai-ilta. Pullo vodkaa ensin huiviin, sitten saunaan kaljojen kanssa ja sen jälkeen hirveä uho päälle. ”Nyt jumalauta lähdetään ja näytetään PRJÖDFM…ÖÖÖRH”. Perusvirheet oltiin siis jo tehty siinä vaiheessa kun ensimmäisen kerran pudottiin tuolilta, mutta koska minä olen minä ja mottona on, että mies on romanttisimmillaan pienessä nousuhumalassa niin eipä siinä sitten muu taas auttanut kuin ruveta taksia tilaamaan ja lähteä isolla kaveriköörillä kaupungille bongaamaan uusimmat (ja vähän vanhemmat) kissat katukuvasta. Ensin tietysti on syytä silotella ulkoinen olemus sellaiseksi, että pahimmat kauneus- ja valuvirheet peittyy naaraspetojen katseilta kaiken häpätyksen alle. Tavoitehan on saattaa naaraspeto sellaiseen ansaan, että se kiinnostuu tällaisesta ikuisesta sinkkumiehestä (vaikkakin siinä joudutaan käyttämään purkki tolkulla hiusgeeliä, sippinkikoruja ”halvalla kultauksella” ja hiuslisäkkeitä jne.) Toisin sanoen bling blingiä kaulaan, mahdolliset pöllityt tai feikki-kihlasormukset piironginpäälle, kultainen rannekello ja puku niskaan. Perinteisesti minä olen ihan pahimman sortin nyhjäke, todellinen sinifarkku villapaita nössö ja hissukka. Tällä kertaa olin kunnostautunut ja ostanut oikein Dressmanista halpispuvun uskoen, että kyllä ne vaatteet tekee kyypparista popparin (taikka ainakin luulin niin)
Taksi tuli pihaan ja ei kun Hesen kautta Lyniin. Porukat erkani ja kukin meni minne meni. Itse kuitenkin ajattelin, että paras iskumesta viikonloppuisin olisi vilkas yökerho, kun varsinaisesti ei ollut mitään muuta päämäärää kuin päästä pukille. Olin jo pitkään hieronut salakavalaa suunnitelmaa isorintaisen blondin kaatamiseen. Homman (piti mennä) seuraavasti mutta ei mennyt. Ensin katsotaan uhri, sitten lähestytään salakavalasti takaa päin ja kuten kunnon sovinistisian kuuluu, käydään kiinni kuin limppuun, puristetaan tiukasti ja heitetään joku hervoton mauton huuli ja jos jotain kränää tulee niin pistetään kaikki kännin piikkiin ja toivotaan parasta. Olin kaiken lisäksi ostanut vielä kaalimadon alennusmyynnistä 7 -tuumaisen poravasaran illan mahdollisiin leikkeihin toivoen, että josko sitä päästäisiin kerrankin tositoimiin.
--Jatkuu--
Elettiin jotain myöhäis-syksyä Herran vuotta 2009. Paljon en tuskin valehtele jos sanoisin että oli lokakuu. Se oli ihan tavallinen perinteinen perjantai-ilta. Pullo vodkaa ensin huiviin, sitten saunaan kaljojen kanssa ja sen jälkeen hirveä uho päälle. ”Nyt jumalauta lähdetään ja näytetään PRJÖDFM…ÖÖÖRH”. Perusvirheet oltiin siis jo tehty siinä vaiheessa kun ensimmäisen kerran pudottiin tuolilta, mutta koska minä olen minä ja mottona on, että mies on romanttisimmillaan pienessä nousuhumalassa niin eipä siinä sitten muu taas auttanut kuin ruveta taksia tilaamaan ja lähteä isolla kaveriköörillä kaupungille bongaamaan uusimmat (ja vähän vanhemmat) kissat katukuvasta. Ensin tietysti on syytä silotella ulkoinen olemus sellaiseksi, että pahimmat kauneus- ja valuvirheet peittyy naaraspetojen katseilta kaiken häpätyksen alle. Tavoitehan on saattaa naaraspeto sellaiseen ansaan, että se kiinnostuu tällaisesta ikuisesta sinkkumiehestä (vaikkakin siinä joudutaan käyttämään purkki tolkulla hiusgeeliä, sippinkikoruja ”halvalla kultauksella” ja hiuslisäkkeitä jne.) Toisin sanoen bling blingiä kaulaan, mahdolliset pöllityt tai feikki-kihlasormukset piironginpäälle, kultainen rannekello ja puku niskaan. Perinteisesti minä olen ihan pahimman sortin nyhjäke, todellinen sinifarkku villapaita nössö ja hissukka. Tällä kertaa olin kunnostautunut ja ostanut oikein Dressmanista halpispuvun uskoen, että kyllä ne vaatteet tekee kyypparista popparin (taikka ainakin luulin niin)
Taksi tuli pihaan ja ei kun Hesen kautta Lyniin. Porukat erkani ja kukin meni minne meni. Itse kuitenkin ajattelin, että paras iskumesta viikonloppuisin olisi vilkas yökerho, kun varsinaisesti ei ollut mitään muuta päämäärää kuin päästä pukille. Olin jo pitkään hieronut salakavalaa suunnitelmaa isorintaisen blondin kaatamiseen. Homman (piti mennä) seuraavasti mutta ei mennyt. Ensin katsotaan uhri, sitten lähestytään salakavalasti takaa päin ja kuten kunnon sovinistisian kuuluu, käydään kiinni kuin limppuun, puristetaan tiukasti ja heitetään joku hervoton mauton huuli ja jos jotain kränää tulee niin pistetään kaikki kännin piikkiin ja toivotaan parasta. Olin kaiken lisäksi ostanut vielä kaalimadon alennusmyynnistä 7 -tuumaisen poravasaran illan mahdollisiin leikkeihin toivoen, että josko sitä päästäisiin kerrankin tositoimiin.
--Jatkuu--
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suoran toiminnan miehenä olen aina ollut sitä mieltä, että eihän niitä tuloksia saa aikaiseksi, jos ei itse ryhdy tilanteen herraksi. Otin tilanteen haltuun ja kaikki meni siihen asti ihan hyvin kunnes sitten aloin hiirimäisellä luonteellani toteuttaa tätä älyvapaata suunnitelmaani täpötäydessä yökerhossa tanssilattian hämyisän sumuverhon keskellä. Olin jo pidemmän aikaa, ehkä noin puolituntia tiiraillut potentiaalista uhriani, joka keikutteli itseään kutsuvasti tanssilattialla. Siellä se heilui kuin kuningaskobra, valmiina iskemään ensimmäisen uroksen joka tätä uskaltaisi lähestyä. Vedin vielä hätäisesti yhdet vodka-marttiinit huiviin ja päätin ryhtyä toimeen. Käsilläni haroin hiuksiani ja yritin kasata parasta karismaani kokoon sikäli mikäli se nyt 2,5 promillen humalassa onnistui. Taputin vielä parikertaa rintataskuani kuin varmistaakseni, että ostamani dildo olisi tallessa. Murahdin tyytyväisenä ja vedin perusilmeeni tilalle salaperäisen, James Bondimaisen hymyn. Hoippuvin askelin lähdin lähestymään tuota tanssilattialla keikuttelevaa enkeliä ainoana päämääränäni, että en joutuisi taas lähtemään yksin kylmään kotiin, kuten niin usein ennen olin joutunut tekemään. Jos edes joskus kävisi flaksi tälläkin pojalla eikä aina ne urheiluhullut keräilisi pellosta parasta satoa. Itsevarmuuteni oli huipussaan vaikkakin pieni pintahiki oli jo noussut otsaan. Vastustamattomasti käteni kohosi ja kuin refleksin omaisesti tarrautui naisen pakaraan.”Ahh, se oli niiiiin ihanaa, mikä euforia tunnen…lämmin naisen pylly, kireät vaaleat farkut” Pling Pling…herätys! Ei sitä kestänyt kun sekunnin miljardinosan, kunnes nainen kääntyi ympäri, tarrasi munistani kiinni niin että rakennekynnet napsahteli poikki ja kysyi, ”mitä vittua sä jätkä meinaat?” Ja puristi entistä kovempaa. Itse olin jo siinä vaiheessa niin mytyssä kumartuneena kuin ihminen vain vähänkin voi olla. Pallit oli niin rusentuneet kuin vanhanajan rusinat. Mutta ei se episodi vielä siihen päättynyt. Muija vinkkas jätkäkaverinsa baaritiskiltä. 195 cm, 150 kg, Tony Halmeen näköinen jätkä, ihan täynnä tatuointeja, nahkaliivit jne. Itse olen tällainen 165 cm pitkä ja ranteet ovat kuin pulkan narut. Täytyy sanoa, että siinä vaiheessa koin jonkinmoista alemmuuskompleksia. Meikäläinen lähti siitä sitten niin kuin leppäkeihäs tämän jätkän sylikoiraksi ”vähän” haukkaamaan happea ja hiukan jotain muutakin ulkoilmaan. Voitte vaan kuvitella, että minkälaista se on olla talutusnuorassa kun tuollainen karju pistelee menemään. Voin sanoa, että ostamani dildokin sai sinä iltana aivan uudenlaista käyttöä. Ei jäänyt epäselväksi mihin koloon se eksyi. Samaan hässäkkään purkautui baarista porukkaa, jotka olivat kuulleet, mitä olin tehnyt. Sieltä tuli korkokenkää feisiin ja taisi joku kusta päälleni samassa rytäkässä. Eipä siinä sitten mitään, porttikiellot 2 vuodeksi, merkintä rikosrekisteriin, merkintä omaan kalenteriin (23 kerta turpaan saman asian takia), pari murtunutta kylkiluuta ja ikuisesti Internetin pornosivuilla kiertävä ketjukirje ”Toys anal cumshot GAY gape balls licking.” -tietysti kuvien kera. Ei tässä auta muuta kuin hakea uusi 500 kpl laatikollinen imeytysliinoja omiin yksinäisiin iltoihin.
Mutta ei kun uusiin seikkailuihin uusin eväin, ehkäpä vielä joku päivä, siis joku päivä minäkin pääse maistamaan mansikkaa kermavaahdon kera ilman että joka kerta tulee turpakäräjät.
Tässä jatkokertomus: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8899564/thread
Et Vaan Osaa.
tarttua kiinni mihinkään ruumiinosaan, edes käteen. Itse en ainakaan tykkää.
Musta tää on kirjallisessa mielessä aika kiva. Mä tykkään lukea tuntemattomien lahjakkuuksien tekstejä. Onhan tämä tietysti myös nastaa vaihtelua tylsiin trolleihin ja kyssiin, ikuiseen vääntöön siitä kuka on ja mitä.
Ihna ok.
Ei muuta kuin kynää kehiin.
Sä olit ihan väärissä "mestoissa", darling :) Kysy mult seuraavan kerran, mihin kantsii mennä:)
.