Onko kenelläkään tietoa siitä, miten ositussopimus laaditaan sellaisessa tapauksessa, jos avio-oikeutta toisen omaisuuteen ei haluta käyttää?
Olemme tekemässä ositusta, jossa sovimme omaisuuden jaosta siten, että molemmat pitävät oman omaisuutensa (sekä ennen liittoa että myös liiton aikana hankitun/saadun/perityn), yhteinen omaisuus pannaan puoliksi eikä tasinkoa makseta.
Luin juuri äskettäin, että 2/3 osituksista menevät tällä periaatteella, mutten onnistunut löytämään netistä yhtäkään valmista asiakirjapohjaa sellaiselle.
Olemme tekemässä ositusta, jossa sovimme omaisuuden jaosta siten, että molemmat pitävät oman omaisuutensa (sekä ennen liittoa että myös liiton aikana hankitun/saadun/perityn), yhteinen omaisuus pannaan puoliksi eikä tasinkoa makseta.
Luin juuri äskettäin, että 2/3 osituksista menevät tällä periaatteella, mutten onnistunut löytämään netistä yhtäkään valmista asiakirjapohjaa sellaiselle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ositussopimus on varsin vapaamuotoinen paperi, mutta luonnollisesti siinä täytyy selvitä tietyt asiat. Lähinnä tietysti ensin se ositettava omaisuus, ja sitten miten tuo omaisuus ositetaan. Mitään mainintaa siitä, että mitkä on osituksen perusteet, ei tarvitse paperista löytyä.
Oman pankin lakimiespalvelua kannattaa tässä hyödyntää, tulee ainakin sitten kaikki juridiset näkökulmat huomioitua.
Jos ositus ei mene 50/50 periaatteella, käsittääkseni isomman osan saaja on silloin saanut lahjan puolisoltaan ja joutuu maksamaan lahjaveroa ylimäärästään.
Ositus on siitä kummallinen juttu verotuksessa, että hyvin harvoin menee lahjaveroa. Käytännössä oikeastaan vain silloin, kun sen jonka pitäisi saada tasinkoa, maksaakin tasinkoa.
Avioeron ositus on oikeastaan ainoa tapaus, milloin omaisuutta voi siirtää toisen nimiin suhteellisen vapaasti. Voi jopa luopua itselleen kuuluvasta tasingosta kokonaan, eikä verottaja siitäkään älähdä.
äkkisältään en muista kuulleeni kuin yhden tapauksen, jossa verottaja alkoi "huudella perään": pariskunta erosi ja yhteisestä, velattomasta okt:sta lähtenyt osapuoli päätti jättää talonpuolikkaansa ilman korvausta taloon lasten kanssa asumaan jääneelle osapuolelle. Oli kyse sen verran huomattavasta summasta, että tämä katsottiin lahjaksi ja siitä meni asianmukainen lahjavero.
Itse sain tutulta juristilta sellaisen neuvon sopuositustilanteessa, ettei paperissa tarvitse lukea mitään erityistä osituksen alaisesta omaisuudesta - riittää, kun todetaan, että ositus on suoritettu yksimielisyyden vallitessa eikä kummallakaan ole asian suhteen mitään vaateita tai moitittavaa. Alle päiväys ja nimet kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset, kummallekin osapuolelle oma "aito" kappale paperista.
Löysin tällaisen artikkelin. Varmaan riittäisi paperi mistä tulee ilmi että kummallakaan ei ole mitään vaatimuksia.
Eihän ositussopimus kiinnosta muita kuin verottajaa, siinä mielessä jos kiinteistöveron maksuperusteet muuttuvat. Muuten he eivät sitä paperia vilkaise, eikä sopimusta tarvitse verottajalle toimittajaan.