joko tää loppuu?

Koko perhedraama alkoi jo yli vuosi sitten loppukesällä.
Minä 31v. mieheni 40v ja tyttäremme 7v oltiin ystäväperheen luona kyläilemässä.
Kaikki oli hyvin. Pelattiin pihalla palloa ja syötiin, juotiin kahvit, naurettiin ja oltiin onnellisia.

Kotiin lähdettiin illalla ajelemaan hyvissä tunnelmissa, tytär nukahti takapenkillä.
Me aikuiset oltiin aika hiljaa pitkään, yht'äkkiä mies sanoi hiljasella äänellä ettei aio tulla enää kotiin vaan vie meidät tytöt vaan kotiin ja lähtee eikä palaa.

En ollut varma kuulinko edes oikein?
Mitä ihmettä on tapahtunut?
En saanut selitystä.
Jäätiin tyttären kanssa kahden, itkin ja olin ihan shokissa. Lääkäriltä saamieni uni- rauhoittavien lääkkeide avulla jotenkin sain elämän jatkumaan.

Eron pitäisi tulla reilun kuukauden kuluttua voimaan virallisesti.

Viikko sitten tuli uusi shokki. Mies soitti ja pyysi anteeksi toimintaansa, hän on ns. pahoillaan ja katuu.
On miettinyt takaisin muuttoa. Olen jälleen täysin yllätetty ja en käsitä tätä ajatusmallia kun meillä ei jaettu esim kaikkea omaisuutta kuten yhdessä rakentamamme talo jäi minun ja tyttären asunnoksi hän
pitää ihan luonnollisena että voi siis muuttaa takaisin noinvaan.

En jaksa/halua enää takaisin sitä tuskaa.
En tiedä mitä teen?
411364
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 41

Vanhimmat

Eihän sinun tartte semmosta pelleä päästää kotiisi!
Jos väkisin tulee soita poliisi paikalle

Äänestä

missään vaiheessa, mikä oli syy hänen toimintaansa. Huono juttu, jos ette ole tehneet ositusta ja talo on yhteinen. Joudut hyvittämään miehen osuuden. Ja jos on kalliista talosta kysymys, merkitsee se usein myymistä.
Onko mies tämän vuoden aikana pitänyt kiinteät suhteet tyttäreensä? Tajunnee, että tytär joutuu muuttamaan.
Miestä en ottaisi takaisin; paitsi jos rakastaisin häntä syvästi.
Jos oli kolmas henkilö, joka nyt miehen kaluttuaan laittoi hänet käpälämäkeen, antaisin hänen siellä pysyä.

Äänestä
  • Ei minunkaan mielestäni kannata ottaa tuollaista miestä takaisin, joka noin vain otti ja lähti ilman selityksiä. Olisihan hän yhteisten vuosienne jälkeen ollut sinulle edes selityksen velkaa. Mikä takaa, ettei hän tee joskus samaa temppua uudelleen ? Vaikuttaa aikamoiselta tuuliviiriltä. Ehkä takana on tosiaan sellainen kuvio, että mies lähti toisen naisen vuoksi ja nyt tuo nainen on saanut miehestäsi tarpeekseen ja pistänyt hänet pihalle. Ja nyt mies haluaa palata sinun kainaloosi turvaaan, kun on tullut jätetyksi. Toisin sanoen käyttää sinua kylmästi hyväkseen. Älä suostu tuollaiseen, vaan jatka sinä omaa eläämääsi. Tuskin voit mieheesi tällaisen jälkeen enää luottaa.

    Äänestä

  • Siis ensin mies ei kertonut syytä ja sittenhän se syy selvisi kun hä muutti suoraan
    toisen naisen luokse.
    Nyt en ole kysynyt onko suhde särkynyt vai mikä katumuskohtaus häneen on iskenyt.
    Hän unohti m eidät ensin lähes täysin joulun alla kävi tytärtään katsomassa ja toi lahjan paperipussissa
    eihän se tuntunutpienestä tytöstä miltään joululahjalta.
    aika vaikea selittää tytölle miksi isi lähti ja erohakemuksen olen tehnyt minä kun kysyin miten omaisuusdenjako tehdään hänellä ei ollut aikaa siihen sillon.
    Lähtiessään otti auton mukaansa ja vaatteita oli hakenut kun olimme tytön kanssa pois kotoa.
    Siis todella halusi meistä sillon eroon.

    Äänestä

  • Äiti32jatyttö8v kirjoitti:

    Siis ensin mies ei kertonut syytä ja sittenhän se syy selvisi kun hä muutti suoraan
    toisen naisen luokse.
    Nyt en ole kysynyt onko suhde särkynyt vai mikä katumuskohtaus häneen on iskenyt.
    Hän unohti m eidät ensin lähes täysin joulun alla kävi tytärtään katsomassa ja toi lahjan paperipussissa
    eihän se tuntunutpienestä tytöstä miltään joululahjalta.
    aika vaikea selittää tytölle miksi isi lähti ja erohakemuksen olen tehnyt minä kun kysyin miten omaisuusdenjako tehdään hänellä ei ollut aikaa siihen sillon.
    Lähtiessään otti auton mukaansa ja vaatteita oli hakenut kun olimme tytön kanssa pois kotoa.
    Siis todella halusi meistä sillon eroon.

    Lähinnä ajattelen tytärtäsi. Ensin isän yllättävä lähtö ja sitten uusi elämänmuutos, kun joutuu kenties muuttamaan pois kotoaan. Olisiko sinulla mahdollisuutta lunastaa mies ulos.
    Miestä en noilla taustoilla kotiini enää ottaisi.

    Äänestä

  • Äiti32jatyttö8v kirjoitti:

    Siis ensin mies ei kertonut syytä ja sittenhän se syy selvisi kun hä muutti suoraan
    toisen naisen luokse.
    Nyt en ole kysynyt onko suhde särkynyt vai mikä katumuskohtaus häneen on iskenyt.
    Hän unohti m eidät ensin lähes täysin joulun alla kävi tytärtään katsomassa ja toi lahjan paperipussissa
    eihän se tuntunutpienestä tytöstä miltään joululahjalta.
    aika vaikea selittää tytölle miksi isi lähti ja erohakemuksen olen tehnyt minä kun kysyin miten omaisuusdenjako tehdään hänellä ei ollut aikaa siihen sillon.
    Lähtiessään otti auton mukaansa ja vaatteita oli hakenut kun olimme tytön kanssa pois kotoa.
    Siis todella halusi meistä sillon eroon.

    lapset on kyllä murkkuiän ylittäneitä.Mies on palaamassa takaisin toisen naisen luota.(5kk)
    saat kaikenlaisia neuvoja joka puolelta, olen saanut puolesta ja vastaan neuvoja.
    kuuntele vain itseäsi mitä sisäinen ääni sanoo sinulle, tuumaile ajan kanssa tee sitten omat ratkaisusi.

    shokista ja kenties masennuksesta toipuminen vie aikaa. se on hienoa ja arvokasta toisten ihmisten antama aito tuki, se helpottaa aina tilannetta.
    päätökseni teen hiljalleen, onhan tuo mies jota olen todella rakastanut.
    minusta kun ei ole pettäjäksi hyvä niin.

    jaksamista ja voimia haluan sinulle paljon toivoa, minkä ratkaisun sitten toteutatkin.

    Äänestä

  • tilanne sulla kirjoitti:

    Lähinnä ajattelen tytärtäsi. Ensin isän yllättävä lähtö ja sitten uusi elämänmuutos, kun joutuu kenties muuttamaan pois kotoaan. Olisiko sinulla mahdollisuutta lunastaa mies ulos.
    Miestä en noilla taustoilla kotiini enää ottaisi.

    Samaa mieltä. Mies on käyttäytynyt niin ajattelemattomasti ja vastuuttomasti, ettei hän teitä enää ansaitse. Ja jos uusi nainen on pistänyt miehesi kanssa välit poikki, niin sehän on miehesi ongelma eikä enää sinun. Kärsiköön nyt nahoissaan. Mutta älä sinä missään tapauksessa ota miestäsi takaisin. Silloin opettaisit hänet siihen, että hän voi kohdella sinua kynnysmattona ja saa silti aina anteeksi. Sellaistako elämää sinä haluaisit ? Ja kyllähän sekin jotain kertoo miehestäsi, ettei käynyt pitkään aikaan omaa tytärtään edes katsomassa. Millainen isä hän oikein onkaan ?

    Minäkin ottaisin sinuna selvää, miten voisit lunastaa miehen ulos. Jos se ei onnistu, niin talo vain myyntiin ja uusi koti. Mutta miestä älä ota takaisin. Hän on epäluotettava ja tulee aina olemaan.

    Äänestä

  • se ykkönen olen kirjoitti:

    lapset on kyllä murkkuiän ylittäneitä.Mies on palaamassa takaisin toisen naisen luota.(5kk)
    saat kaikenlaisia neuvoja joka puolelta, olen saanut puolesta ja vastaan neuvoja.
    kuuntele vain itseäsi mitä sisäinen ääni sanoo sinulle, tuumaile ajan kanssa tee sitten omat ratkaisusi.

    shokista ja kenties masennuksesta toipuminen vie aikaa. se on hienoa ja arvokasta toisten ihmisten antama aito tuki, se helpottaa aina tilannetta.
    päätökseni teen hiljalleen, onhan tuo mies jota olen todella rakastanut.
    minusta kun ei ole pettäjäksi hyvä niin.

    jaksamista ja voimia haluan sinulle paljon toivoa, minkä ratkaisun sitten toteutatkin.

    Tuota noin...yhden kysymyksen tahtoisin sinulle tehdä. Oletko miehesi ensimmäinen vaimo vai onko hänellä mahdollisesti takana aiempi tai aiempia avioeroja tai avoeroja. Jos on, niin onko hänellä lapsia näistä aiemmista parisuhteistaan ?

    Äänestä

  • ketjun aloittajalle kirjoitti:

    Tuota noin...yhden kysymyksen tahtoisin sinulle tehdä. Oletko miehesi ensimmäinen vaimo vai onko hänellä mahdollisesti takana aiempi tai aiempia avioeroja tai avoeroja. Jos on, niin onko hänellä lapsia näistä aiemmista parisuhteistaan ?

    Avioliittomme on 10vuotta kestänyt ja kummallekin ensimmäinen liitto.
    Molemmilla on ollut ennen tätä seurustelusuhteita eikä muita lapsia kun tämä ykai yhteinen tyttö.

    Äänestä

  • Vaimo32 ja ja tyttö8 kirjoitti:

    Avioliittomme on 10vuotta kestänyt ja kummallekin ensimmäinen liitto.
    Molemmilla on ollut ennen tätä seurustelusuhteita eikä muita lapsia kun tämä ykai yhteinen tyttö.

    aamulla sain tekstarin mieheltä että siitä avioerosta pitäisi minun
    ilmoittaa raastupaan ettei se etenisi.
    Viestissä oli vielä lopussa - eihän me tämän pikkuasian vuoksi erota eihän kulta?

    Minulla on ollut mielessä vain kuinka selviän tämän muka pikkuasian kanssa ja saan pankilla
    selitettyä että lisää lainaa jotta saisin asunnon todella minulle ja tyttärelle.
    Avioehtoa meillä ei ole tehty ja tottakai elämä on tarkkaa pennin venytystä yksin minun palkalla.

    Eniten olen ihmetellyt miehen ajatuksen juoksua, onko ihan oikeasti sitä ollenkaan.
    Jos itse olisin ollut poissa pitkästi yli vuoden en kuvittelisi edes että voin puhutella miestäni
    saati nimittää kullaksi. En kehtaisi katsoa tytärtäni silmiin.

    Äänestä

  • Äiti31 ja tyttö8v kirjoitti:

    aamulla sain tekstarin mieheltä että siitä avioerosta pitäisi minun
    ilmoittaa raastupaan ettei se etenisi.
    Viestissä oli vielä lopussa - eihän me tämän pikkuasian vuoksi erota eihän kulta?

    Minulla on ollut mielessä vain kuinka selviän tämän muka pikkuasian kanssa ja saan pankilla
    selitettyä että lisää lainaa jotta saisin asunnon todella minulle ja tyttärelle.
    Avioehtoa meillä ei ole tehty ja tottakai elämä on tarkkaa pennin venytystä yksin minun palkalla.

    Eniten olen ihmetellyt miehen ajatuksen juoksua, onko ihan oikeasti sitä ollenkaan.
    Jos itse olisin ollut poissa pitkästi yli vuoden en kuvittelisi edes että voin puhutella miestäni
    saati nimittää kullaksi. En kehtaisi katsoa tytärtäni silmiin.

    asiasta keskustelleet vakavasti?

    Tuskin voit tehdä päätöstä mihinkään suuntaan, ennenkuin olette puhuneet asiat selviksi. Kyllähän miehesi on velvollinen selittämään, miksi lähti. Sinulla on oikeus tietää, onko nykyinen suhde loppunut ja miksi haluaa takaisin...
    Vaadi keskustelua, vakavaa sellaista. Kyllä sinun miehesi pitäisi olla nyt tällä hetkellä maan murjoma ja häntä koipien välissä oleva, kuin hakattu koira, jos oikeasti haluaa sinut takaisin ja YMMÄRTÄÄ itse, mitä kärsimystä on sinulle aiheuttanut.
    Eihän se niin vain mene, että miehesi tulee ja muuttaa takaisin ja on kuin, ei mitään olisi tapahtunut. Tarkkaile miehesi käytöstä. Onko esimerkiksi pyytänyt tekoansa anteeksi? Vai pitääkö hn tekoaan tosiaan pikkujuttuna? Kerro hänelle, että asia ei ole mikään pikkujuttu sinulle. Eihän tuollaista asiaa voi painaa villasella.

    Äänestä

  • 31 kirjoitti:

    asiasta keskustelleet vakavasti?

    Tuskin voit tehdä päätöstä mihinkään suuntaan, ennenkuin olette puhuneet asiat selviksi. Kyllähän miehesi on velvollinen selittämään, miksi lähti. Sinulla on oikeus tietää, onko nykyinen suhde loppunut ja miksi haluaa takaisin...
    Vaadi keskustelua, vakavaa sellaista. Kyllä sinun miehesi pitäisi olla nyt tällä hetkellä maan murjoma ja häntä koipien välissä oleva, kuin hakattu koira, jos oikeasti haluaa sinut takaisin ja YMMÄRTÄÄ itse, mitä kärsimystä on sinulle aiheuttanut.
    Eihän se niin vain mene, että miehesi tulee ja muuttaa takaisin ja on kuin, ei mitään olisi tapahtunut. Tarkkaile miehesi käytöstä. Onko esimerkiksi pyytänyt tekoansa anteeksi? Vai pitääkö hn tekoaan tosiaan pikkujuttuna? Kerro hänelle, että asia ei ole mikään pikkujuttu sinulle. Eihän tuollaista asiaa voi painaa villasella.

    Itse hoitaisin asiat kuntoon lapsen jasinun osalta, jos tuolla tavalla lähteneen otat takaisin saat aina ajatella milloin tulee taas joku uusi jonka mukaan hän lähtee, tuskin hän osaa edes katua jos tuollaisia viestejä sinulle laittaa ja kullaksi vielä sanoo. Ole sinä vahva tyttäresi ja itsesi takia ja hoida elämänne kuntoon, eläkä tuollaista miestä elämääsi enää ota.

    Äänestä

  • Oppia ikä kaikki kirjoitti:

    Itse hoitaisin asiat kuntoon lapsen jasinun osalta, jos tuolla tavalla lähteneen otat takaisin saat aina ajatella milloin tulee taas joku uusi jonka mukaan hän lähtee, tuskin hän osaa edes katua jos tuollaisia viestejä sinulle laittaa ja kullaksi vielä sanoo. Ole sinä vahva tyttäresi ja itsesi takia ja hoida elämänne kuntoon, eläkä tuollaista miestä elämääsi enää ota.

    Pitkästä aikaa tosiaan näin eilen miehen ihan livenä silmästä silmään .

    Rankkaa huomata kuinka miehen jota joskus on rakastanut tuntuu muuttuneen
    epämiellyttäväksi.

    Myös sen huomaa että mies todella luulee että me ollaan vain ja ainoastaan keskitytty hänen paluunsa odotteluun. Paremminkin kun halata minun teki mieli lyödä hntä.

    Kävin pankissa ja todellakin en voi tehdä mitään ennen kun ollaan miehen kanssa sielä vierekkäin ja on sovittu mitä talon kanssa tehdään. Mehän ollaan vielä aviopari ja talo on yhteinen.

    Äänestä

  • Äiti31 ja tyttö8v kirjoitti:

    aamulla sain tekstarin mieheltä että siitä avioerosta pitäisi minun
    ilmoittaa raastupaan ettei se etenisi.
    Viestissä oli vielä lopussa - eihän me tämän pikkuasian vuoksi erota eihän kulta?

    Minulla on ollut mielessä vain kuinka selviän tämän muka pikkuasian kanssa ja saan pankilla
    selitettyä että lisää lainaa jotta saisin asunnon todella minulle ja tyttärelle.
    Avioehtoa meillä ei ole tehty ja tottakai elämä on tarkkaa pennin venytystä yksin minun palkalla.

    Eniten olen ihmetellyt miehen ajatuksen juoksua, onko ihan oikeasti sitä ollenkaan.
    Jos itse olisin ollut poissa pitkästi yli vuoden en kuvittelisi edes että voin puhutella miestäni
    saati nimittää kullaksi. En kehtaisi katsoa tytärtäni silmiin.

    Mies siis vähättelee tunteitasi. Hän ei ymmärrä miten kauhealta sinusta tuntui vaan vähättelee sitä ja väittää sinulle, että eihän se ollut kuin pikkuasia. Ja pikkuasia se ei todellakaan sinulle ollut. Hänelle sensijaan oli pikkuasia hylätä perheensä mitään selittämättä. Ilmeisesti mieheltä puuttuu kyky empatiaan eli kyky ymmärtää miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Hän jätti sinut mitään selittämättä. Hän hullaantui toiseen ja jätti kaiken tämän vuoksi. Sinä et merkinnyt mitään, sinua hän ei rakastanut sen vertaa, että olisi edes säälinyt. Hän ei piitannut vähääkään tunteistasi, joita koit jättämisen seurauksena. Älä ota häntä takaisin. Hn ei ole tunne-elämältään terve, vaan kohtelee sinua uudelleen huonosti. Kun seuraava ihastus tulee, et jälleen merkitse hänelle mitään. Mies ei rakastanut sinua, koska teki mitä teki. Mutta ei hän rakasta ketään muutakaan aidosti, sen todistaa jo suhteen loppuminen. Löydät ihmisen, joka on arvoisesi. Sellaisen joka kunnioittaa sinua. Älä ota tuota miestä takaisin. Hän ei ole arvoisesi.

    Äänestä

  • Äiti31 ja tyttö8v kirjoitti:

    aamulla sain tekstarin mieheltä että siitä avioerosta pitäisi minun
    ilmoittaa raastupaan ettei se etenisi.
    Viestissä oli vielä lopussa - eihän me tämän pikkuasian vuoksi erota eihän kulta?

    Minulla on ollut mielessä vain kuinka selviän tämän muka pikkuasian kanssa ja saan pankilla
    selitettyä että lisää lainaa jotta saisin asunnon todella minulle ja tyttärelle.
    Avioehtoa meillä ei ole tehty ja tottakai elämä on tarkkaa pennin venytystä yksin minun palkalla.

    Eniten olen ihmetellyt miehen ajatuksen juoksua, onko ihan oikeasti sitä ollenkaan.
    Jos itse olisin ollut poissa pitkästi yli vuoden en kuvittelisi edes että voin puhutella miestäni
    saati nimittää kullaksi. En kehtaisi katsoa tytärtäni silmiin.

    Tilaat nyt ensin ajann perheneuvojalle ja katotte miten asiat on juuri nyt.
    Jos rakastat yhä miestäsi niin tietenkin voit ajatella suhteenne eheyttämistä.
    Seuraa vaistoasi ja sydäntäsi.
    Ei ero ole ainoa vaihtoehto vaikka miehen rikos onkin vakava.

    Äänestä

Nyt järki käteen ota mies takaisin ,mutta sanele ehtoja millä otat..Mikä teille tuli ,kävitkö vieraissa??
Lapsen kannalta parempi kun isä tulee takaisin...

Äänestä
  • MITÄ NEUVOJA? Ei lapsen takia kannata miestä takaisin ottaa.... Jos mies ei kadu, ei pyydä anteeksi eikä ole valmis keskustelemaan asiasta ja selvittämään niitä, miksi pitäisi ottaa takaisin? Ja varsinkin jos ei rakkautta ole jäljellä, ei siinä tapauksessa kannata ainakaan. Ennemmin tai myöhemmin tulee ero kuitenkin.
    Lasten takia kannattaa yrittää, olen samaa mieltä, mutta jos itsestä tuntuu siltä, ettei rakkautta ole, niin ei sitten edes lasten takia!

    Äänestä

  • 30 kirjoitti:

    MITÄ NEUVOJA? Ei lapsen takia kannata miestä takaisin ottaa.... Jos mies ei kadu, ei pyydä anteeksi eikä ole valmis keskustelemaan asiasta ja selvittämään niitä, miksi pitäisi ottaa takaisin? Ja varsinkin jos ei rakkautta ole jäljellä, ei siinä tapauksessa kannata ainakaan. Ennemmin tai myöhemmin tulee ero kuitenkin.
    Lasten takia kannattaa yrittää, olen samaa mieltä, mutta jos itsestä tuntuu siltä, ettei rakkautta ole, niin ei sitten edes lasten takia!

    että miehellä on liikut kiinni muualle ja haluaa päästä joksikin aikaa "turvasatamaan". Mitä todennäköisimmin kun löytyy uusi ehdokas niin taas mennään. Saattaapi siis olla pitkän päälle tuskainen tie niin äidille kuin lapsellekin. Asiat eivät taida koskaan palautua luotettavalle pohjalle. Harkitsisin kyllä tarkkaan ennenkuin aloittaisin uudelleen samaa kuviota... juuri nuo mitä on kerrottu mihen käytöksestä lähtönsä jälkeen ja että yhdellä tekstarilla "kuittaa pikkujutun" kuin ei mitään ihmeempää olisi tapahtunut. Epäilemättä hyvin vastuuton heppu. Sääli naista, jos välittää niin paljon että ottaa takaisin. ...On kuiten sen tuntuinen naisihminen että voisi oikeasti tykkäävä löytyä ihan kelpomiehistäkin.

    Äänestä

  • epäileväinen kirjoitti:

    että miehellä on liikut kiinni muualle ja haluaa päästä joksikin aikaa "turvasatamaan". Mitä todennäköisimmin kun löytyy uusi ehdokas niin taas mennään. Saattaapi siis olla pitkän päälle tuskainen tie niin äidille kuin lapsellekin. Asiat eivät taida koskaan palautua luotettavalle pohjalle. Harkitsisin kyllä tarkkaan ennenkuin aloittaisin uudelleen samaa kuviota... juuri nuo mitä on kerrottu mihen käytöksestä lähtönsä jälkeen ja että yhdellä tekstarilla "kuittaa pikkujutun" kuin ei mitään ihmeempää olisi tapahtunut. Epäilemättä hyvin vastuuton heppu. Sääli naista, jos välittää niin paljon että ottaa takaisin. ...On kuiten sen tuntuinen naisihminen että voisi oikeasti tykkäävä löytyä ihan kelpomiehistäkin.

    kuitenkin jutella ja kuunnella miksi mies teki niinkun teki.
    Ihan vaan oman mielenterveytesikin kannalta asian purkaminen olisi hyväksi.
    Päätät sitten miten vaan erostasi, koita silti saada mies vaikka jonkun kolmannen
    kuuntelijan kanssa pöydän ääreen keskustelemaan. Samalla voit kertoa miehelle omat
    tuntemuksesi. Pitkällätähtäimellä molemmille hyötyä.

    Äänestä

  • Avoin pohdiskelija kirjoitti:

    kuitenkin jutella ja kuunnella miksi mies teki niinkun teki.
    Ihan vaan oman mielenterveytesikin kannalta asian purkaminen olisi hyväksi.
    Päätät sitten miten vaan erostasi, koita silti saada mies vaikka jonkun kolmannen
    kuuntelijan kanssa pöydän ääreen keskustelemaan. Samalla voit kertoa miehelle omat
    tuntemuksesi. Pitkällätähtäimellä molemmille hyötyä.

    Me ollaan hyvin vähän juteltu ja edes nähty, vain kun hän viimeksi yllättäin kävi halailemassa
    tytärtään ja melkein minuakin samalla jätti ns. huomaamatta kassin vaatteita eteiseen en ole kassia siirtänyt muutakun sivumpaan. En aio alkaa hänen vaatteitaan lajittelemaan värien mukaan pesukoneeseen se meinaan oli ihan samallainen kassi kun aiemmin on ollut urheiluharrastuskassina
    ja sillon ne tuli aina samaan tyyliin ja minä ne siitä eteisestä ettenpäin siivosin pesukoneeseen.
    Nyt ajattelin ja oikeesti sain työkaverilta ohjeita että nyt on viimeistään lakimiehen aika auttaa ja minun siis aika palkata apua. Talo on iso ja voi ollakkin etten yksin kykene saamaan lainaa niin paljoa. Toisaalta jotenkin on tähänkin asti selvitty ilman miehen apua. Mies ei ole siis vielä ainakaan muuttanut takaisin vastasinkin tekstariin ettei sovi nyt samaan taloon meidän kanssa.
    Vetosin asumuseroon.
    Kun olen jotenkuten selvinnyt tässä yksin lapsen kanssa ja napsinut rauhottavia ja unipillereitä miehen järkkäämän sopan takia en alua enää edes haaveilla avioliiton uudelleenlämmittämisestä.

    Äänestä

  • Äiti32 ja tyttö8v kirjoitti:

    Me ollaan hyvin vähän juteltu ja edes nähty, vain kun hän viimeksi yllättäin kävi halailemassa
    tytärtään ja melkein minuakin samalla jätti ns. huomaamatta kassin vaatteita eteiseen en ole kassia siirtänyt muutakun sivumpaan. En aio alkaa hänen vaatteitaan lajittelemaan värien mukaan pesukoneeseen se meinaan oli ihan samallainen kassi kun aiemmin on ollut urheiluharrastuskassina
    ja sillon ne tuli aina samaan tyyliin ja minä ne siitä eteisestä ettenpäin siivosin pesukoneeseen.
    Nyt ajattelin ja oikeesti sain työkaverilta ohjeita että nyt on viimeistään lakimiehen aika auttaa ja minun siis aika palkata apua. Talo on iso ja voi ollakkin etten yksin kykene saamaan lainaa niin paljoa. Toisaalta jotenkin on tähänkin asti selvitty ilman miehen apua. Mies ei ole siis vielä ainakaan muuttanut takaisin vastasinkin tekstariin ettei sovi nyt samaan taloon meidän kanssa.
    Vetosin asumuseroon.
    Kun olen jotenkuten selvinnyt tässä yksin lapsen kanssa ja napsinut rauhottavia ja unipillereitä miehen järkkäämän sopan takia en alua enää edes haaveilla avioliiton uudelleenlämmittämisestä.

    Jassoo. Se uusi nainen on näköjään kieltäytynyt pesemästä äijäsi pyykkejä, kun on ruvennut tuomaan ne sinulle pestäväksi. Säälittävä tyyppi. Älä missään nimessä ota tuommoista takaisin. Vissiin uutudenviehätys alkanut lakastua siinä uudessa suhteessa ja nyt tullut jätkälle ikävä kotiin. Mutta jos otat sen takaisin, niin mikä takaa ettei se tee samaa temppua vielä uudelleen.

    Äänestä

  • Äiti32 ja tyttö8v kirjoitti:

    Me ollaan hyvin vähän juteltu ja edes nähty, vain kun hän viimeksi yllättäin kävi halailemassa
    tytärtään ja melkein minuakin samalla jätti ns. huomaamatta kassin vaatteita eteiseen en ole kassia siirtänyt muutakun sivumpaan. En aio alkaa hänen vaatteitaan lajittelemaan värien mukaan pesukoneeseen se meinaan oli ihan samallainen kassi kun aiemmin on ollut urheiluharrastuskassina
    ja sillon ne tuli aina samaan tyyliin ja minä ne siitä eteisestä ettenpäin siivosin pesukoneeseen.
    Nyt ajattelin ja oikeesti sain työkaverilta ohjeita että nyt on viimeistään lakimiehen aika auttaa ja minun siis aika palkata apua. Talo on iso ja voi ollakkin etten yksin kykene saamaan lainaa niin paljoa. Toisaalta jotenkin on tähänkin asti selvitty ilman miehen apua. Mies ei ole siis vielä ainakaan muuttanut takaisin vastasinkin tekstariin ettei sovi nyt samaan taloon meidän kanssa.
    Vetosin asumuseroon.
    Kun olen jotenkuten selvinnyt tässä yksin lapsen kanssa ja napsinut rauhottavia ja unipillereitä miehen järkkäämän sopan takia en alua enää edes haaveilla avioliiton uudelleenlämmittämisestä.

    pyykkiä se on alentavaa sinulle, se kakkonen onkin viihdyke ei taida ymmärtää että se likapyykkikin
    kuuluu siihen rakkauteen.
    pesin tietämättäni likapyykkiä pitkän aikaa, mieheni kakkonen on laiska, uskoo kaiken mitä kerrotaan.
    unelmoi tulevaisuudesta (ruusuisesta sellaisesta) likapyykit näkyy olevan autotallissa pusseissa.
    mieheni on tulossa kotiinpäin hiljalleen, sanoin mieti nyt millä hurmaat minut. onhan minulla jo jatkosuunnitelmat mutta niiden aika tulee myöhemmin.

    sinusta tässä on kysymys sanon sinulle älä alennu pesemään sitä likapyykkiä.(anteeksi kun puhun omasta suhteestani.)
    olet nuori vielä sinulla on paljon elämää edessä ja lapsellasi myös, isähän tuo mies on lapsellesi aina.
    toivon että hyvä ratkaisu löytyy, olet selvinnyt hyvin vaikeuksistasi, oletkin kaiken yläpuolella.
    lakimieheltä saat varmasti parhaat neuvot, ystävien ja työkavereiden tuki on hyvä asia.
    olet selviytyjä ihminen todella vaikeissa tilanteissa, tulet saammaan varmasti sen mitä ansaisetkin.

    Äänestä

  • teille parempaa kirjoitti:

    pyykkiä se on alentavaa sinulle, se kakkonen onkin viihdyke ei taida ymmärtää että se likapyykkikin
    kuuluu siihen rakkauteen.
    pesin tietämättäni likapyykkiä pitkän aikaa, mieheni kakkonen on laiska, uskoo kaiken mitä kerrotaan.
    unelmoi tulevaisuudesta (ruusuisesta sellaisesta) likapyykit näkyy olevan autotallissa pusseissa.
    mieheni on tulossa kotiinpäin hiljalleen, sanoin mieti nyt millä hurmaat minut. onhan minulla jo jatkosuunnitelmat mutta niiden aika tulee myöhemmin.

    sinusta tässä on kysymys sanon sinulle älä alennu pesemään sitä likapyykkiä.(anteeksi kun puhun omasta suhteestani.)
    olet nuori vielä sinulla on paljon elämää edessä ja lapsellasi myös, isähän tuo mies on lapsellesi aina.
    toivon että hyvä ratkaisu löytyy, olet selvinnyt hyvin vaikeuksistasi, oletkin kaiken yläpuolella.
    lakimieheltä saat varmasti parhaat neuvot, ystävien ja työkavereiden tuki on hyvä asia.
    olet selviytyjä ihminen todella vaikeissa tilanteissa, tulet saammaan varmasti sen mitä ansaisetkin.

    olet nuori, sulla elämää paljon jäljellä. Älä pese miehen pyykkejä, kyseessä ei ole ollut pikkujuttu, jota vähätellen hän pääsisi takaisin kotiin. Hän on mahdollisesti tunne-elämältään häiriintynyt, ei kykene tuntemaan myötätuntoa, ei ole valmis käsittelemään tapahtunutta. Vähättelee sinun kokemaasi. Jatka sinä elämääsi eteenpäin. Lapsen takia säilytä asialliset välit mieheen. Rohkeutta matkallesi. Et ole noin vähän arvoinen.

    Äänestä

  • rohkeutta! kirjoitti:

    olet nuori, sulla elämää paljon jäljellä. Älä pese miehen pyykkejä, kyseessä ei ole ollut pikkujuttu, jota vähätellen hän pääsisi takaisin kotiin. Hän on mahdollisesti tunne-elämältään häiriintynyt, ei kykene tuntemaan myötätuntoa, ei ole valmis käsittelemään tapahtunutta. Vähättelee sinun kokemaasi. Jatka sinä elämääsi eteenpäin. Lapsen takia säilytä asialliset välit mieheen. Rohkeutta matkallesi. Et ole noin vähän arvoinen.

    kunnon elarit niin voit paremmin pärjätä niistä teidän asuntokuluistakin onhan lapsella koti oltava!

    Äänestä

  • Kerran eronnut43 kirjoitti:

    kunnon elarit niin voit paremmin pärjätä niistä teidän asuntokuluistakin onhan lapsella koti oltava!

    Eihän se ole pyykkiasia vaan miehellä, isällä on lastaan ikävä ja on se niin vaikeaa
    naisten tajuta ettei miehen tunteet omiin lapsiinsa ole sen vähäsempiä
    kun naisellakaan. Naisille on joku äidinrakkaus niin iso juttu ettei isää
    edes huomata. Isän voi jyrätä yli ihan surutta. Onhan isä siinnä ollu ihan alkuvaiheessa
    aika tärkeessä roolissa jo alkuunpanijana. Antakaa armoa siinnä naisellisessa
    julmassa maailmassanne.

    Äänestä

  • 4lapsen isä kirjoitti:

    Eihän se ole pyykkiasia vaan miehellä, isällä on lastaan ikävä ja on se niin vaikeaa
    naisten tajuta ettei miehen tunteet omiin lapsiinsa ole sen vähäsempiä
    kun naisellakaan. Naisille on joku äidinrakkaus niin iso juttu ettei isää
    edes huomata. Isän voi jyrätä yli ihan surutta. Onhan isä siinnä ollu ihan alkuvaiheessa
    aika tärkeessä roolissa jo alkuunpanijana. Antakaa armoa siinnä naisellisessa
    julmassa maailmassanne.

    No eipä tuolla isällä niin suuria isäntunteita tuntunut olevan, kun jätti perheensä noin vain ilman selityksiä eikä alussa käynyt tytärtään edes katsomassa. Ihana isukki, juu ! Ja eihän tässä ketjussa siitä edes ole kysymys, etteikö isä saisi tavata tytärtään ja pitää tähän yhteyttä. Käsittääkseni ketjun aloittaja ei ole sitä mitenkään estellyt. Kysymys on siitä, ettei aloittajan kannata missään tapauksessa ottaa noin epäluotettavaa miestä enää takaisin, vaan jatkaa omaa elämäänsä ja mielummin etsiä itselleen joku kunnon mies. Mutta vaikka kyseinen pari eroaisi, niin eihän se estä ettei isä voi olla väleissä tyttären kanssa.

    Äänestä

  • "Nyt järki käteen ota mies takaisin "

    no ei helvetissä enää tuossa vaiheessa.

    "Lapsen kannalta parempi kun isä tulee takaisin.."

    asiaa olisi kannattanut miettiä lapsen kannalta vähän aikaisemmin. nty on turha itkeä kun on jo paskat housuissa.

    Äänestä

  • 4lapsen isä kirjoitti:

    Eihän se ole pyykkiasia vaan miehellä, isällä on lastaan ikävä ja on se niin vaikeaa
    naisten tajuta ettei miehen tunteet omiin lapsiinsa ole sen vähäsempiä
    kun naisellakaan. Naisille on joku äidinrakkaus niin iso juttu ettei isää
    edes huomata. Isän voi jyrätä yli ihan surutta. Onhan isä siinnä ollu ihan alkuvaiheessa
    aika tärkeessä roolissa jo alkuunpanijana. Antakaa armoa siinnä naisellisessa
    julmassa maailmassanne.

    "Antakaa armoa siinnä naisellisessa
    julmassa maailmassanne."

    Mies jätti koko perheensä kuin nallin kalliolle ja nyt on palailemassa kotiin eksyneenä lampaana ja vaimon pitäisi se vielä hyväksyä? NEVER!

    Ja minä sentään olen mies. Kyllä isän pitäisi tajuta miettiä kullin mittaansa pidemmälle. jos ei tajua niin en näe että asiassa on mitään tehtävissä. sama pätee jos äityliini päättäisi lähteä toisen miehen perään. se on siinä sitten.

    kannattaa aina muistaa että niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan.

    Äänestä

  • Äiti32 ja tyttö8v kirjoitti:

    Me ollaan hyvin vähän juteltu ja edes nähty, vain kun hän viimeksi yllättäin kävi halailemassa
    tytärtään ja melkein minuakin samalla jätti ns. huomaamatta kassin vaatteita eteiseen en ole kassia siirtänyt muutakun sivumpaan. En aio alkaa hänen vaatteitaan lajittelemaan värien mukaan pesukoneeseen se meinaan oli ihan samallainen kassi kun aiemmin on ollut urheiluharrastuskassina
    ja sillon ne tuli aina samaan tyyliin ja minä ne siitä eteisestä ettenpäin siivosin pesukoneeseen.
    Nyt ajattelin ja oikeesti sain työkaverilta ohjeita että nyt on viimeistään lakimiehen aika auttaa ja minun siis aika palkata apua. Talo on iso ja voi ollakkin etten yksin kykene saamaan lainaa niin paljoa. Toisaalta jotenkin on tähänkin asti selvitty ilman miehen apua. Mies ei ole siis vielä ainakaan muuttanut takaisin vastasinkin tekstariin ettei sovi nyt samaan taloon meidän kanssa.
    Vetosin asumuseroon.
    Kun olen jotenkuten selvinnyt tässä yksin lapsen kanssa ja napsinut rauhottavia ja unipillereitä miehen järkkäämän sopan takia en alua enää edes haaveilla avioliiton uudelleenlämmittämisestä.

    " Talo on iso ja voi ollakkin etten yksin kykene saamaan lainaa niin paljoa. "

    ja vaikka saisitkin, niin todennäköisesti ei kannata elää seuraavaa 10 vuotta purkkihernekeitolla ja äärimmäisessä rahahädässä, kun kaksio/kolmio kelpaisi ihan hyvin ja varmistaisi rahatilanteenne.

    Äänestä

  • tiukka linja kirjoitti:

    "Nyt järki käteen ota mies takaisin "

    no ei helvetissä enää tuossa vaiheessa.

    "Lapsen kannalta parempi kun isä tulee takaisin.."

    asiaa olisi kannattanut miettiä lapsen kannalta vähän aikaisemmin. nty on turha itkeä kun on jo paskat housuissa.

    Ei muuta kuin ota vain lakimieheen yhteyttä, mies kyllä voi rakentaa suhteen lapseensa halutessaan hyvänkin sellaisen vaikkette asukkaan saman katon alla. Itselläni on tästä ihan henk koht kokemus, sitäpaitsi saat jatkossa itsellesi sitä omaa laatuaikaa lapsen ollessa isällään. Uskon, että sinulla on hyvät mahdollisuudet selvitä tästä hyvin ja elämällä on sinulle vielä paljon hyvää tarjolla.

    Äänestä

  • 4lapsen isä kirjoitti:

    Eihän se ole pyykkiasia vaan miehellä, isällä on lastaan ikävä ja on se niin vaikeaa
    naisten tajuta ettei miehen tunteet omiin lapsiinsa ole sen vähäsempiä
    kun naisellakaan. Naisille on joku äidinrakkaus niin iso juttu ettei isää
    edes huomata. Isän voi jyrätä yli ihan surutta. Onhan isä siinnä ollu ihan alkuvaiheessa
    aika tärkeessä roolissa jo alkuunpanijana. Antakaa armoa siinnä naisellisessa
    julmassa maailmassanne.

    Todellinen isä on isä lapsilleen aina, vaikka kuinka olisi äidin kanssa sukset ristissä. Tällä herralla on sängynlämmittäjä muualla, niin on oma lapsikin päässyt unohtumaan. Luuleeko hän, että lapsi ei ihmettele ja kysele mitään. Isäänsä jos on tullut niin todennäköisesti näin on, koska eihän isäkään selitellyt. Vielä näitä pellejä puolustella. Hae vaan se ero pois ja teette osituksen. Jos pystyt, niin lunasta se talo itsellesi ja tytöllesi. Voithan miehen kanssa asua, jos siltä tuntuu, mutta kun tulee tilanne, että alkaa miehellä olla taas "menoja", niin sinun ja tyttäresi omaisuus ei ole jaossa. Rakastava ihminen ei laske rahassa asioita eikä asu luonasi sen takia. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänellä on turvallinen paikka jossain, joka tässä tapauksessa näyttää olevan äidin luona. Lapsi on sen ikäinen myös, että ymmärtää, kun puhut hänelle asioista niiden oikeilla nimillä, ei vääristelemällä. Jaksamista sinulle ja tyttärellesi.

    Äänestä

  • 4lapsen isä kirjoitti:

    Eihän se ole pyykkiasia vaan miehellä, isällä on lastaan ikävä ja on se niin vaikeaa
    naisten tajuta ettei miehen tunteet omiin lapsiinsa ole sen vähäsempiä
    kun naisellakaan. Naisille on joku äidinrakkaus niin iso juttu ettei isää
    edes huomata. Isän voi jyrätä yli ihan surutta. Onhan isä siinnä ollu ihan alkuvaiheessa
    aika tärkeessä roolissa jo alkuunpanijana. Antakaa armoa siinnä naisellisessa
    julmassa maailmassanne.

    pyykkipussin kanssa lähestytä, jos lastaan rakastaa on isä paikalla joka päivä.
    Kuka pesee toisen panopyykkiä, kyllä se on kakkonen joka pesee jo "rakkaudestakin" alkkarit.
    Ei aviopuolisoa tarvi enenpää nöyryyttää.
    Mieheni kakkonen ei pese,(lutka), pyykit on pussitettu.Minä laitan ne roskiin.
    "Aviopuolisoni" ostaa nykyään joka viikko vaatteita, tilin saldo kertoo.

    Äänestä

  • Kaikki hyvin vielä kirjoitti:

    Ei muuta kuin ota vain lakimieheen yhteyttä, mies kyllä voi rakentaa suhteen lapseensa halutessaan hyvänkin sellaisen vaikkette asukkaan saman katon alla. Itselläni on tästä ihan henk koht kokemus, sitäpaitsi saat jatkossa itsellesi sitä omaa laatuaikaa lapsen ollessa isällään. Uskon, että sinulla on hyvät mahdollisuudet selvitä tästä hyvin ja elämällä on sinulle vielä paljon hyvää tarjolla.

    TottaMooses lapsen isän kuuluu asua oman lapsensa kanssa omassa talossaan kun niin haluaa!!

    Mitä helvatan ohjeita täällä tyhmälle naiselle lykätään hei ?

    Lapsi tarttee isän ja sillä siisti jos eukko on joskus tumpeloinu niin ettei ole mies kotona aina

    viihtynyt eihän se sitä tarkota että tarttee anoa kotiavainta kun on kotiinsa palaamassa.

    Joskus vaan muijat käyttäytyy niin että on pakko pysäyttää jotenkin sen pirttihirmun toiminta jotta

    osaa arvostaa sitä kuka kaiken tarjoo!

    Mies on mies talossa ja jos naiset ei osaa miestään hoitaa niinkun kuuluu on tässäki varmaan ollut

    pakko etsii joku paikka hetkeksi ettei hermostu. Tuttua ihan joka äijälle.

    Nyt eukon pitäis olla vaan ylpee ja ilonen kun viitsii mies edes päin katsoa ton ajan jälkeen.

    Toivottavasti otat opikses!

    Äänestä

  • Mies talossa kirjoitti:

    TottaMooses lapsen isän kuuluu asua oman lapsensa kanssa omassa talossaan kun niin haluaa!!

    Mitä helvatan ohjeita täällä tyhmälle naiselle lykätään hei ?

    Lapsi tarttee isän ja sillä siisti jos eukko on joskus tumpeloinu niin ettei ole mies kotona aina

    viihtynyt eihän se sitä tarkota että tarttee anoa kotiavainta kun on kotiinsa palaamassa.

    Joskus vaan muijat käyttäytyy niin että on pakko pysäyttää jotenkin sen pirttihirmun toiminta jotta

    osaa arvostaa sitä kuka kaiken tarjoo!

    Mies on mies talossa ja jos naiset ei osaa miestään hoitaa niinkun kuuluu on tässäki varmaan ollut

    pakko etsii joku paikka hetkeksi ettei hermostu. Tuttua ihan joka äijälle.

    Nyt eukon pitäis olla vaan ylpee ja ilonen kun viitsii mies edes päin katsoa ton ajan jälkeen.

    Toivottavasti otat opikses!

    Hah ! Eihän se mikään mies ollut, vaan hiiri. On totta, että lapsi tarvitsee isän, mutta ei tommonen mies ole mikään isä. Ei edes mikään mies, joka omaa perhettä kohtelee noin. Etsi vaan itsellesi uusi mies ja lapsellesi uusi isähahmo. Tuollaiselle mitättömyydelle anna vaan kenkää ja jatka omaa elämääsi. Kun olet vähän aikaa ollut vapaana niin huomaat että maailma on täynnä miehiä. Siis oikeita miehiä.

    Äänestä

  • vaan hiirestä kirjoitti:

    Hah ! Eihän se mikään mies ollut, vaan hiiri. On totta, että lapsi tarvitsee isän, mutta ei tommonen mies ole mikään isä. Ei edes mikään mies, joka omaa perhettä kohtelee noin. Etsi vaan itsellesi uusi mies ja lapsellesi uusi isähahmo. Tuollaiselle mitättömyydelle anna vaan kenkää ja jatka omaa elämääsi. Kun olet vähän aikaa ollut vapaana niin huomaat että maailma on täynnä miehiä. Siis oikeita miehiä.

    No niin nyt on asiaa puitu lakimiehen kanssa ja oikein kokoporukallakin.
    Siis juteltu lastenvalvojan kanssa myös tyttären huollosta.
    Mieheni on avoimen hämmästynyt tai ainakin hyvin sitä esittää etten ole valmis
    taas perheen kokoamiseen. En halua aloittaa alusta vaikka hän jopa sosiaalivirkailijan edessä puhuu niinkun olisi me avioparina sovittu että pidetään taukoa ja että yksin huolehdin tyttärestä ja talosta kunnes hän palaa.
    Jälleen olen ollut täysin yllätetty varsinkin miehen taidosta kääntää asiat omaksi hyväkseen
    vieraitten edessä ja ihmeteltävän uskottavasti vielä.
    On hetkiä etten itsekkään ole enää varma olenko vaan kuten hän väittää sekottanut asiat ja etten muista kaikkea.
    Onko todella niin ettei mies itsekkään ymmärrä mitä tekee vai pitääkö minun hakeutua hoitoon ?
    Nyt on kuitenkin ollut aikaa katsoa tätä kaikkea erilailla kun heti yksinjäädessä kaikki oli liian tunteelista ja ahdistavaa. Nyt voin jo ihmetellä miksi olinkaan tähän mieheen niin rakastunut?

    Onneksi minun lapsena oppima tapa kirjottaa päiväkirjaa on pysynyt ja olen kaivellut itselleni niitä tuntemuksia yli vuoden takaa loppukesältä kun tyttären kanssa kahden ihmeteltiin mitä isille on voinut tapahtua.

    Äänestä

  • Äiti32ja tyttö8v kirjoitti:

    No niin nyt on asiaa puitu lakimiehen kanssa ja oikein kokoporukallakin.
    Siis juteltu lastenvalvojan kanssa myös tyttären huollosta.
    Mieheni on avoimen hämmästynyt tai ainakin hyvin sitä esittää etten ole valmis
    taas perheen kokoamiseen. En halua aloittaa alusta vaikka hän jopa sosiaalivirkailijan edessä puhuu niinkun olisi me avioparina sovittu että pidetään taukoa ja että yksin huolehdin tyttärestä ja talosta kunnes hän palaa.
    Jälleen olen ollut täysin yllätetty varsinkin miehen taidosta kääntää asiat omaksi hyväkseen
    vieraitten edessä ja ihmeteltävän uskottavasti vielä.
    On hetkiä etten itsekkään ole enää varma olenko vaan kuten hän väittää sekottanut asiat ja etten muista kaikkea.
    Onko todella niin ettei mies itsekkään ymmärrä mitä tekee vai pitääkö minun hakeutua hoitoon ?
    Nyt on kuitenkin ollut aikaa katsoa tätä kaikkea erilailla kun heti yksinjäädessä kaikki oli liian tunteelista ja ahdistavaa. Nyt voin jo ihmetellä miksi olinkaan tähän mieheen niin rakastunut?

    Onneksi minun lapsena oppima tapa kirjottaa päiväkirjaa on pysynyt ja olen kaivellut itselleni niitä tuntemuksia yli vuoden takaa loppukesältä kun tyttären kanssa kahden ihmeteltiin mitä isille on voinut tapahtua.

    Pakko oli etsiä tämä vanha ketju kun aiemmin kerroin kuinka mies päätti
    vain muinamiehinä palata vuoden retkeltään taas leikkimään kilttiä tunnollista perheenisää.

    Ero on jo saanut loppusinetin ja talo vaan on nyt melkein myyty. Ihmettelen mieheni tapaa
    esittää kaikille ystäville ja sukulaisille "uhria" ja minä ja tytär olemme hänen omaisuutensa
    sanoi kovalla vaivalla perhettään ajatellen hankkimaa, pilanneet ja tuhonneet. Lastakin olen hänen puheidensa mukaan estänyt tapaamasta häntä. Eipä tainnut isää kiinostaa tytär kun oli toinen nainen siis en ole estänyt mitään.
    Hän on myös maininnut ettei välttämättä ole tästä ikuisesti minulle katkera vaan voi jos todella osaan ymmärtää omaa etuani harkita vielä yhteen muuttoakin. Voi taivas!!

    Hänen "rakkaansa" tapasin ihan nopeasti portilla kun nainen tunki vanhoja mieheltä jääneitä posteja meidän laatikkoon. Sain vain vihaisen katseen en sanaakaan tai tervehdystä.
    Olenkohan tehnyt jotain?

    Mies asuu nyt myynnissä olevassa talossamme me tyttären kanssa muutettiin rivarikaksioon
    lähemmäs koulua.

    Nythän mies on vapaa etsimään naisia vaan yksin tuntuu kulkevan, en tiedä onko
    vahingonilo sallittua?

    Äänestä

  • Äiti32 ja tyttö 8v kirjoitti:

    Pakko oli etsiä tämä vanha ketju kun aiemmin kerroin kuinka mies päätti
    vain muinamiehinä palata vuoden retkeltään taas leikkimään kilttiä tunnollista perheenisää.

    Ero on jo saanut loppusinetin ja talo vaan on nyt melkein myyty. Ihmettelen mieheni tapaa
    esittää kaikille ystäville ja sukulaisille "uhria" ja minä ja tytär olemme hänen omaisuutensa
    sanoi kovalla vaivalla perhettään ajatellen hankkimaa, pilanneet ja tuhonneet. Lastakin olen hänen puheidensa mukaan estänyt tapaamasta häntä. Eipä tainnut isää kiinostaa tytär kun oli toinen nainen siis en ole estänyt mitään.
    Hän on myös maininnut ettei välttämättä ole tästä ikuisesti minulle katkera vaan voi jos todella osaan ymmärtää omaa etuani harkita vielä yhteen muuttoakin. Voi taivas!!

    Hänen "rakkaansa" tapasin ihan nopeasti portilla kun nainen tunki vanhoja mieheltä jääneitä posteja meidän laatikkoon. Sain vain vihaisen katseen en sanaakaan tai tervehdystä.
    Olenkohan tehnyt jotain?

    Mies asuu nyt myynnissä olevassa talossamme me tyttären kanssa muutettiin rivarikaksioon
    lähemmäs koulua.

    Nythän mies on vapaa etsimään naisia vaan yksin tuntuu kulkevan, en tiedä onko
    vahingonilo sallittua?

    Vahingonilo on toki sallittua, kunhan et jämähdä siihen. Salli toki itsellesi hetkellinen vahingonilo, mutta jatka sen jälkeen elämääsi eteenpäin äläkä jää märehtimään liikaa menneisyyttä. Rakenna nyt uusi elämä tyttäresi kanssa. Jos ex-miehesi on valehdellut sinusta läheisillenne, niin kerro heille totuus ilman kiihkoilua, mutta kaikesta parhaiten pääset exästäsi yli kun välttelet mahdollisimman paljon hänen seuraansa. Olet varmasti tehnyt oikean ratkaisun ja jos exäsi katuu tekojaan, niin sehän on hänen ongelmansa, ei enää sinun. Elämä opettaa joitakin kovalla kädellä. Onnea tulevaan !

    Äänestä

  • Kaikella aikansa kirjoitti:

    Vahingonilo on toki sallittua, kunhan et jämähdä siihen. Salli toki itsellesi hetkellinen vahingonilo, mutta jatka sen jälkeen elämääsi eteenpäin äläkä jää märehtimään liikaa menneisyyttä. Rakenna nyt uusi elämä tyttäresi kanssa. Jos ex-miehesi on valehdellut sinusta läheisillenne, niin kerro heille totuus ilman kiihkoilua, mutta kaikesta parhaiten pääset exästäsi yli kun välttelet mahdollisimman paljon hänen seuraansa. Olet varmasti tehnyt oikean ratkaisun ja jos exäsi katuu tekojaan, niin sehän on hänen ongelmansa, ei enää sinun. Elämä opettaa joitakin kovalla kädellä. Onnea tulevaan !

    Hyvä ratkaisu, olet kuitenkin vahva ihminen, kun pystyit tuohon. Selviät kyllä ja löydät miehen, joka on arvoisesi. Ei me kaikki miehet olla tuollaisia.

    Äänestä

  • Äiti32 ja tyttö 8v kirjoitti:

    Pakko oli etsiä tämä vanha ketju kun aiemmin kerroin kuinka mies päätti
    vain muinamiehinä palata vuoden retkeltään taas leikkimään kilttiä tunnollista perheenisää.

    Ero on jo saanut loppusinetin ja talo vaan on nyt melkein myyty. Ihmettelen mieheni tapaa
    esittää kaikille ystäville ja sukulaisille "uhria" ja minä ja tytär olemme hänen omaisuutensa
    sanoi kovalla vaivalla perhettään ajatellen hankkimaa, pilanneet ja tuhonneet. Lastakin olen hänen puheidensa mukaan estänyt tapaamasta häntä. Eipä tainnut isää kiinostaa tytär kun oli toinen nainen siis en ole estänyt mitään.
    Hän on myös maininnut ettei välttämättä ole tästä ikuisesti minulle katkera vaan voi jos todella osaan ymmärtää omaa etuani harkita vielä yhteen muuttoakin. Voi taivas!!

    Hänen "rakkaansa" tapasin ihan nopeasti portilla kun nainen tunki vanhoja mieheltä jääneitä posteja meidän laatikkoon. Sain vain vihaisen katseen en sanaakaan tai tervehdystä.
    Olenkohan tehnyt jotain?

    Mies asuu nyt myynnissä olevassa talossamme me tyttären kanssa muutettiin rivarikaksioon
    lähemmäs koulua.

    Nythän mies on vapaa etsimään naisia vaan yksin tuntuu kulkevan, en tiedä onko
    vahingonilo sallittua?

    se kaikkein paras ilo.

    Ehkä mies oppi että tyhmyydestä sakotetaan.

    Äänestä

  • wanhan liiton mies kirjoitti:

    se kaikkein paras ilo.

    Ehkä mies oppi että tyhmyydestä sakotetaan.

    Talo on nyt myyty mies siirtää itsensä ja kassinsa no sängyn myös mutta eilen talon omistussuhde muuttui.
    Olen ainakin kokemusta rikkaampi näin miehen suhteen. Ihan voimaton olo vaikka nyt pitäisi olla vain helpottunut ja onnellinen, yksi vaihe elämästä takana.
    Ikinä en sitä yötä voi unohtaa vaikka en siihen halua mitenkään jäädä "märehtimään".
    Toivottavasti en ala kaikkia tuleviakin suhteita ystäviin tai rakkaisiin, epäilemään ja pelkäämään.
    Luottaminen ei ole helppoa sen tiedän. tyttärelle en ole halunnut puhua pahaa kuitenkin vaikka isä on hänellä semmoinen kun on silti hän on isä. Tytön suhteen toivon isään toipuvan.
    Olen harkinnut tyttären kanssa muuttoa pois suomesta ainakin nyt ensin kesän ajan ollaan kaukana.Oma isoäitini Etelä-Amerikassa ottaa vastaan meidät loman ajaksi.Kiitos tuesta kaikille!

    Äänestä

  • Äiti32 ja tyttö 8v kirjoitti:

    Talo on nyt myyty mies siirtää itsensä ja kassinsa no sängyn myös mutta eilen talon omistussuhde muuttui.
    Olen ainakin kokemusta rikkaampi näin miehen suhteen. Ihan voimaton olo vaikka nyt pitäisi olla vain helpottunut ja onnellinen, yksi vaihe elämästä takana.
    Ikinä en sitä yötä voi unohtaa vaikka en siihen halua mitenkään jäädä "märehtimään".
    Toivottavasti en ala kaikkia tuleviakin suhteita ystäviin tai rakkaisiin, epäilemään ja pelkäämään.
    Luottaminen ei ole helppoa sen tiedän. tyttärelle en ole halunnut puhua pahaa kuitenkin vaikka isä on hänellä semmoinen kun on silti hän on isä. Tytön suhteen toivon isään toipuvan.
    Olen harkinnut tyttären kanssa muuttoa pois suomesta ainakin nyt ensin kesän ajan ollaan kaukana.Oma isoäitini Etelä-Amerikassa ottaa vastaan meidät loman ajaksi.Kiitos tuesta kaikille!

    Otit lujaa vastaan miehesi tekoset. Annoit niiden tuntua itseesi ja maailmaasi. Ja kaikki tuntui luhistuvan. Se vastaus on juuri siinä: kun uskaltaa antaa kokemusten tulla, niin sisäinen voima, autettuna muiden näkemyksillä löytyy.

    Mielestäni olet tehnyt oikean ratkaisun. Onnea tulevaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


äiti32vja 8v tyttö kirjoitti:

Koko perhedraama alkoi jo yli vuosi sitten loppukesällä.
Minä 31v. mieheni 40v ja tyttäremme 7v oltiin ystäväperheen luona kyläilemässä.
Kaikki oli hyvin. Pelattiin pihalla palloa ja syötiin, juotiin kahvit, naurettiin ja oltiin onnellisia.

Kotiin lähdettiin illalla ajelemaan hyvissä tunnelmissa, tytär nukahti takapenkillä.
Me aikuiset oltiin aika hiljaa pitkään, yht'äkkiä mies sanoi hiljasella äänellä ettei aio tulla enää kotiin vaan vie meidät tytöt vaan kotiin ja lähtee eikä palaa.

En ollut varma kuulinko edes oikein?
Mitä ihmettä on tapahtunut?
En saanut selitystä.
Jäätiin tyttären kanssa kahden, itkin ja olin ihan shokissa. Lääkäriltä saamieni uni- rauhoittavien lääkkeide avulla jotenkin sain elämän jatkumaan.

Eron pitäisi tulla reilun kuukauden kuluttua voimaan virallisesti.

Viikko sitten tuli uusi shokki. Mies soitti ja pyysi anteeksi toimintaansa, hän on ns. pahoillaan ja katuu.
On miettinyt takaisin muuttoa. Olen jälleen täysin yllätetty ja en käsitä tätä ajatusmallia kun meillä ei jaettu esim kaikkea omaisuutta kuten yhdessä rakentamamme talo jäi minun ja tyttären asunnoksi hän
pitää ihan luonnollisena että voi siis muuttaa takaisin noinvaan.

En jaksa/halua enää takaisin sitä tuskaa.
En tiedä mitä teen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu