Avosiippani kuoli tapaturmaisesti 2 v sitten. Jäin pienen lapsemme kanssa asumaan hänen isältään perittyyn taloon ja käytössämme on myös suvun huvila 100 km päässä ( käymme aika harvoin ) ja usein isovanhempien pyynnöstä.
Meillä on kamalia riitoja ja erostakin puhuttiin vuosi ennen miehen kuolemaa. Silti oli tarkoitus yrittää yhdessä ja kävimme perheneuvolassakin muutamia kertoja ja ilmoitin meidän perheleirille jne.
Nyt avomieheni kaksi nuorinta siskoa ovat saaneet päähänsä, että ehkäpä lapset eivät olekaan avopuolisoni. Mietin mistä ihmeestä tämä kaikki outo käytös sai alkunsa, ja ilmeisesti syynä on se, että isoisä on sairastunut vakavasti ja elää ehkä korkeintaan vuoden.. Sisarukset ovat kai alkaneet miettimään perintöjärjestelyitä ja huomasivat että pieni lapseni perii heidän veljensä osuuden. Tiedän että suku on melko varakas ja isovanhemmat haluavat kohdella tasapuolisesti kaikkia osapuolia. Joskus isoäiti puhunutkin, että haluaa minun "kuuluvan sukuun" kuin ennenkin, vaikka menisin naimisiin uudestaan tms.
Minua loukkasi todella paljon, kun toinen sisaruksista "muka" vitsinä laukoo ajatuksiaan: Tyttäresi on enemmän postimiehen, kuin hänen veljensä näköinen.. tai .. lapsella on täysin minun kasvonpiirteeni, eikä yhtään isänsä.. Viimeisin utelun huippu oli joulun jälkeen, ja hän kysäisi että onhan puolisoni vapaaehtoisesti tunnustanut isyytensä? -vai oliko ensin selvitettävä testejä?
Annoin asioide mennä toisesta korvasta ulos ja mietin, miksi ihmeessä nyt mieheni kuoltua tuollaisia kyselee, kun tyttäremmekin on jo 4 v.
Minulla on tietysti kaikki sosiaalihuollon paperit olemassa, mutta onko minulla jokin "velvollisuus" lain puitteissa -siis mehd perinnön takia todistaa jopa dna-testein, että tytär on oikeasti sukua heille.
Siinä tapauksessa tekisi mieleni haistattaa pitkät... mutta toki sekin on lain vastaista, sillä lain puitteissahan on mentävä ja lapsen etuutta ajettava. Sen vaatii jo maistraattikin.
Minusta on silti kurjaa, jos näihin maallisiin asioihin katkeaa välit ennen niin mukavaan sukuun. Höh..
Ihan kuin yh-leskeys olisi jokin "upea olotila". Pitääkö kaikkea kadehtia jopa etukäteen, siis lapselle tulevaa osuutta????? En aina tajua..
Kuinka suhtautua epäilyyn?
8
681
Vastaukset
- semmost kokenu
Pidät ehdottomasti lapsesi puolia! Omat vanhempani ovat antaneet kaiken mennä läpi käsien, eikä se niin kivaa ole kun tietää, mitä muut ovat saaneet. Minunkin osani. Olisi se ollut kiva kun olisi jonkinlainen pesämuna ollut kun aikuiseksi tuli, mutta ei mitään.
- ...
se muun suvun höpinät merkkaan perinnön jakoon yhtään mitään. Jos avokkisi on merkitty kirjoihin lapsen isäksi niin sillä selvä. Laki määrää lapselle osuutensa eikä sitä voi kukaan pois ottaa. Kaikkea voi kateelliset selän takana puhua mutta ei se mihinkään vaikuta.
Aika häijyn kuulosia sisaruksia avokillasi. Jos lapsen perimä omaisuus ottaa heillä noin kovasti luonnon päälle niin voi olla odotettavissa etteivät he jatkossa paljon viitsi yhteyttä pitää - ainakaan positiivisessa mielessä.- I-r-m-e-l-i
Joo ei sun todellakaan tarvitse tehdä mitään. Avokkisi on aikanaan merkitty lapsen isäksi, ja eikös hänelle tule jonkinlainen eläkekin kuolleesta isästään? Mitään DNA-testejä ei tarvita.
Puheet on puheita, kun et niihin mitään käestä, pääset vähimmällä. - äiti87lapset-07ja-09
I-r-m-e-l-i kirjoitti:
Joo ei sun todellakaan tarvitse tehdä mitään. Avokkisi on aikanaan merkitty lapsen isäksi, ja eikös hänelle tule jonkinlainen eläkekin kuolleesta isästään? Mitään DNA-testejä ei tarvita.
Puheet on puheita, kun et niihin mitään käestä, pääset vähimmällä.Eikös silloin vanhempien pitäisi olla naimisissa? Joskus kuulin (suvussa tapahtunutta), että aviopari erosi, eivät ehtineet virallisesti erota, kun mies kuoli tapaturmassa. Minulle sanottiin että hyvä kun eivät ehtineet erota, muuten lapset eivät olisi saaneet tuota rahaa?
En siis tiedä onko totta, mutta nyt vain tuli mieleen. Kuitenkin periaatteessahan se pitäisi saada. - Perillinen
äiti87lapset-07ja-09 kirjoitti:
Eikös silloin vanhempien pitäisi olla naimisissa? Joskus kuulin (suvussa tapahtunutta), että aviopari erosi, eivät ehtineet virallisesti erota, kun mies kuoli tapaturmassa. Minulle sanottiin että hyvä kun eivät ehtineet erota, muuten lapset eivät olisi saaneet tuota rahaa?
En siis tiedä onko totta, mutta nyt vain tuli mieleen. Kuitenkin periaatteessahan se pitäisi saada.Lapsella on vain yhdet vanhemmat, ovat sitten erossa tai aviossa, eläviä tai kuolleita.
Avioerokin koskee aikuisia, ei lapsia.
Kyllä lapsi perii vanhempansa kaikissa tilanteissa.
Kohtuutonta olisi ruveta tutkimaan lapsien dna:t. Yllätyksiä voisi tulla vaatijoittenkin kohdalla!!
- Kuuro
Tuollaiset jutut ohitat tyynesti. Jos olette toimineet asiallisesti asetusten mukaan, mitään epäilyjä ei ole syytä kenenkään esittää.
Ota selvää, miten kunnianloukkauskanne nostetaan, että sitten osaat toimia, jos tosipaikka tulisi.
Tuollaiset vihjailut ovat röyhkeitä ja ala-arvoisia, eikä sinun pidä kuunnella eikä varsinkaan osoittaa, että ne ovat sinuun osuneet.
Anna mennä yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.- -tiukuli74-
Nimenomaan olen ollut tyyni, ja jopa huvittunutkin noista ala-arvoisista "vihjailuista". Ei minulla ole mitään syytä heille asiaa todistella, minulle riittää että välini ovat isovanhempiin kunnossa ja saamme olla papan tukena hänen voinnin heikentyessä, ja sen jälkeen apuamme kaipaa mummi, joka jää yksin.
En kaipaa mitään maallista, minulla ja lapsellani on kaikkea. Ehkä jokunen valokuva lapsen isästä pienenä olisi kiva.. tiedän että lakiosuudet ym ovat lapseni perintöä ja hänen etujaan ajaa lisäkseni tietysti maistraatti.
Avopuoliso ei voi saada Kelan leskeneläkettä, mutta lapsi kyllä saa. Itse olen pärjännyt onneksi pahimman yli taloudellisesti ihan hyvin, minä olin edunsaajana vakuutuksissa. Muutoin olisin joutunutkin myimään talomme.. En vain tajua, kuinka joku voi olla kateellinen siitä että on leskenä perinyt jotain -ja vielä lapsikin tulee perimään isovanhempansa. Joskus voisivat laskea, miten ison loven tämä leskenä olo jättää paitsi lompakkoon, niin varsinkin henkisesti tyhjiöön pitkäksi aikaa. Tuskin tulemme pitämään mieheni sisarusten kanssa pahemmin yhteyttä, ja se on minusta harmi. Minä olin valmis yrittämään lapsen vuoksi.
Onneksi minulla on omat vanhemmat vielä elossa ja sisaretkin ovat läheisiä. Kyllä tästä taas kesää kohti helpottaa!
Kaikille aurinkoa ja valoa elämään! -tiukuli- - vinkkiä...
-tiukuli74- kirjoitti:
Nimenomaan olen ollut tyyni, ja jopa huvittunutkin noista ala-arvoisista "vihjailuista". Ei minulla ole mitään syytä heille asiaa todistella, minulle riittää että välini ovat isovanhempiin kunnossa ja saamme olla papan tukena hänen voinnin heikentyessä, ja sen jälkeen apuamme kaipaa mummi, joka jää yksin.
En kaipaa mitään maallista, minulla ja lapsellani on kaikkea. Ehkä jokunen valokuva lapsen isästä pienenä olisi kiva.. tiedän että lakiosuudet ym ovat lapseni perintöä ja hänen etujaan ajaa lisäkseni tietysti maistraatti.
Avopuoliso ei voi saada Kelan leskeneläkettä, mutta lapsi kyllä saa. Itse olen pärjännyt onneksi pahimman yli taloudellisesti ihan hyvin, minä olin edunsaajana vakuutuksissa. Muutoin olisin joutunutkin myimään talomme.. En vain tajua, kuinka joku voi olla kateellinen siitä että on leskenä perinyt jotain -ja vielä lapsikin tulee perimään isovanhempansa. Joskus voisivat laskea, miten ison loven tämä leskenä olo jättää paitsi lompakkoon, niin varsinkin henkisesti tyhjiöön pitkäksi aikaa. Tuskin tulemme pitämään mieheni sisarusten kanssa pahemmin yhteyttä, ja se on minusta harmi. Minä olin valmis yrittämään lapsen vuoksi.
Onneksi minulla on omat vanhemmat vielä elossa ja sisaretkin ovat läheisiä. Kyllä tästä taas kesää kohti helpottaa!
Kaikille aurinkoa ja valoa elämään! -tiukuli-että lapsillasi on oikeus saada isänsä ryhmähenkivakuutuskorvaukset? Oletan, että miehesi oli työelämässä joten hän on kuulunut ryhmähenkivakuutuksen piiriin. Korvaus on vielä suurempi jos on tapaturmainen kuolema. Ko korvausta voi hakea vieläkin jos jäänyt jostain syystä hakematta. Kannattaa selvittää jos kukaan ei maininnut korvauksesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad971615- 541083
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että4201031- 166952
- 57782
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän126762- 51698
- 79680
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38655- 57651