Olen 25-vuotias nainen ja asunut avoliitossa nyt 7 kk. Kaikki on periaatteessa aivan hyvin, mutta viime aikoina olen alkanut tuntemaan omituista tyytymättömyyttä ja seksi ei kiinnosta ollenkaan..ällöttää lähinnä.
Raskaaksi tuleminen pelottaa. Pillerit eivät sovi minulle (saan kroonisen päänsäryn hormoneista), ja kondomin kanssa seksi ei onnistu Hänen takiaan.
Ehkä minulla on patoutuneita vihan tunteita, enkä osaa ilmaista niitä. Vihan tunteet ovat menneisyyden kaikuja ajalta jolloin olin nuori ja naiivi, tulin raskaaksi vaikka käytin minipillereitä..minua ei tuettu enkä ollut kypsä äidiksi. Jouduin tekemään abortin. Kannan siitä kohtuutonta syyllisyyttä vaikka en haluaisi. Tunnen itseni murhaajaksi, vaikka en sitä olekaan.
Olen käynyt terapiassa ja käsitellyt asioitani. Nyt uuden parisuhteen alussa koen olevani taas lähtöpisteessa. En halua kokea samaa kohtaloa. En tunne itsessäni äidillistä naista, en halua lapsia. Tänä johtuu vaikeasta lapsuudestani ja siitä että en ole tasapainoinen kasvattamaan ketään. Mutta en halua enää tehdä aborttiakaan, en todella! Nämä asiat vaivaavat minua, vainoavat. Ei ole mikään ihme, ettei seksi kiinnosta. Minulle seksi ei ole nautintoa ainaisen pelon takia. Enkä koe olevani viehättävä, iloinen nainen joka olen joskus ollut. Onko naisia, joilla olisi samanlaisia kokemuksia? Olisi mukava kuulla positiivisia kommentteja. Kiitos.
Raskaaksi tuleminen pelottaa. Pillerit eivät sovi minulle (saan kroonisen päänsäryn hormoneista), ja kondomin kanssa seksi ei onnistu Hänen takiaan.
Ehkä minulla on patoutuneita vihan tunteita, enkä osaa ilmaista niitä. Vihan tunteet ovat menneisyyden kaikuja ajalta jolloin olin nuori ja naiivi, tulin raskaaksi vaikka käytin minipillereitä..minua ei tuettu enkä ollut kypsä äidiksi. Jouduin tekemään abortin. Kannan siitä kohtuutonta syyllisyyttä vaikka en haluaisi. Tunnen itseni murhaajaksi, vaikka en sitä olekaan.
Olen käynyt terapiassa ja käsitellyt asioitani. Nyt uuden parisuhteen alussa koen olevani taas lähtöpisteessa. En halua kokea samaa kohtaloa. En tunne itsessäni äidillistä naista, en halua lapsia. Tänä johtuu vaikeasta lapsuudestani ja siitä että en ole tasapainoinen kasvattamaan ketään. Mutta en halua enää tehdä aborttiakaan, en todella! Nämä asiat vaivaavat minua, vainoavat. Ei ole mikään ihme, ettei seksi kiinnosta. Minulle seksi ei ole nautintoa ainaisen pelon takia. Enkä koe olevani viehättävä, iloinen nainen joka olen joskus ollut. Onko naisia, joilla olisi samanlaisia kokemuksia? Olisi mukava kuulla positiivisia kommentteja. Kiitos.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi on pakko olla jonkun kanssa?
Voisitko ajatella olemista sinkkuna?
Teet kumppaniasi kohtaan väärin, et rakasta häntä..
Kyllä rakastan häntä, en minä muuten hänen kanssaan asuisi. En vain halua seksiä tällä hetkellä >haluttomuutta. Ja mielestäni se ei johdu niinkään siitä että hän olisi vääränlainen, vaan siitä että mulla on vaikea kausi.
Oletko kokeillut kuparikierukkaa? Tai naisten kondomia? Meitä, jotka eivät pysty käyttämään hormoniehkäisyä, on aika paljon.
kuparikierukkaa mulle on tarjottu. pitääkin puhua siitä lääkärille, koska se on nyt ainoa mahdollinen ratkaisu. Kiitos!
... naisten kondomejakin on todella olemassa. Vaikka ovatkin kalliita niin ovat kehittyneet koko ajan parempaan suuntaan. Meillä on käytössä naisten kondomi ehkäisyvälineenä ja tosi tyytyväisiä on oltu.