Päihteidenkäyttö lisää keskeisesti naisten väkivaltaisuutta
Naisten väkivaltaisuus on pitkään ollut tabu ja naisten on ajateltu käyttäytyvän aggressiivisesti ainoastaan tilanteissa, joissa he ovat pyrkineet puolustautumaan. Kuva väkivaltaisesta naisesta on kuitenkin muuttunut. Päihteidenkäyttö on keskeinen naisten väkivaltaista käyttäytymistä lisäävä tekijä.
Päihteidenkäytön on todettu lisäävän väkivaltaista käyttäytymistä sekä miehillä että naisilla. Väkivaltatilanteissa valtaosa tekijöistä ja uhreista on ollut päihteiden vaikutuksen alaisena.
Vaikka naiset syyllistyvät samantyyppisiin aggressiivisiin tekoihin kuin miehet ja naisten päihteidenkäyttö ja väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt, aihe ei ole herättänyt paljon kiinnostusta. Tämä johtunee osaksi siitä, että naisten aggressiivisuus ja väkivaltaisuus on pitkälti kielletty ja torjuttu asia. Naisen roolia äitinä on idealisoitu, eikä aggressiivinen käyttäytyminen sovi siihen kuvaan. Toisaalta naisiin kohdistuva väkivalta on mittava ongelma monessa yhteiskunnassa, minkä takia naisten väkivaltainen käyttäytyminen jää varjoon. Naisten väkivaltaa ja siihen liittyvää päihteidenkäyttöä ei tule kuitenkaan vähätellä, varsinkaan sen lapsiin kohdistuvien vaikutusten takia.
Päihteet lisäävät väkivaltaisuutta
Päihteitä käyttävillä naisilla on todettu suuri riski solmia sellaisia suhteita, joissa esiintyy väkivaltaisuutta. Tämä lisää heidän vaaraansa tulla pahoinpidellyiksi, mutta se lisää myös riskiä, että he itse käyttäytyvät väkivaltaisesti. Päihteet lisäävät väkivaltariskiä moninkertaisesti osaksi siksi, että ne heikentävät ihmisen kykyä ymmärtää ja käsitellä ihmissuhteissa esiintyviä ristiriitoja, mutta myös siksi, että päihteiden väärinkäyttäjän elämäntapa sinänsä lisää vaaraa joutua tekemisiin väkivaltaisuuden kanssa.
Markku Eronen totesi tutkimuksessaan, että päihteet lisäsivät suomalaisten naisten riskiä syyllistyä henkirikoksiin jopa 49-kertaisesti yleisväestöön verrattuna. Päihteidenkäyttö yhdistettynä heikkoon kognitiiviseen suoritustasoon, psyykkiseen sairauteen ja persoonallisuushäiriöön lisää väkivaltariskiä. Erosen tutkimuksessa ilmeni, että skitsofreniaa sairastavilla naisilla päihteet lisäsivät riskiä syyllistyä henkirikokseen 77-kertaisesti. Riski nousi 84-kertaiseksi yleisväestöön verrattuna naisilla, joilla oli epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.
Väkivaltaisen naisen profiili muuttumassa
Väkivaltaisten naisten profiili on kuitenkin muuttumassa. Janne Kivivuoren tutkimus osoitti, että naisten tekemät väkivaltarikokset eivät pääsääntöisesti enää tapahdu kotioloissa. Aikaisemmin oli tavallista, että nainen riidan seurauksena käyttäytyi aggressiivisesti partneriaan kohtaan heidän ollessaan päihtyneinä kodissaan. Tänä päivänä on tavallisempaa, että naiset juovat miesten seurassa ja että uhrit ovat tekijälle useammin tuntemattomia tai henkilöitä, joihin heillä ei ole läheistä suhdetta. Muutamat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että alkoholisoituneet naiset voivat käyttäytyä parisuhteissa aggressiivisesti yhtä usein kuin miehet. Naisten väkivallan seuraukset ovat vain lievemmät kuin miesten.
Tutkimukseni väkivaltaisista naisista loi kuvan, että suomalainen väkivaltaisesti käyttäytyvä nainen on useimmiten naimaton tai eronnut. Hän on useimmiten työtön ja hänellä on usein epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, psykiatrisia oireita ja päihteidenkäyttöä. Suurimmalla osalla väkivaltaisista naisista on rikollinen tausta ja he ovat syyllistyneet sekä väkivaltarikoksiin että muihin rikoksiin. Heidän lapsensa ovat useimmiten joutuneet huostaanotetuiksi jo ennen tapahtunutta väkivaltarikosta. Monet naisista ovat itse kokeneet väkivaltaisuutta joko lapsuudessaan tai aikuisiässä. Useimmilla heistä on myös traumaattisia kokemuksia väkivaltaisuudesta ja päihteidenkäytöstä lapsuudenperheessään. Heillä oli elämässään erilaisia vaikeuksia, joiden selvittämiseen heidän keinonsa ja voimavaransa eivät riittäneet. Väkivaltaisista naisista oli tutkimuksessani yli 70 prosenttia alkoholista riippuvaisia, noin 40 prosenttia käytti huumeita ja 43 prosenttia lääkkeitä. Yli puolet heistä oli sekakäyttäjiä.
Tutkimus osoitti myös, että suomalainen nainen on pääsääntöisesti päihtynyt väkivaltaiseen rikokseen syyllistyessään ja että hänen väkivaltaisuutensa kohdistuu useammin muihin kuin läheisiin perheenjäseniin. Henkirikosten uhrit ovat kuitenkin useimmin tekijälle läheisiä ihmisiä. Tavallisimmaksi syyksi väkivaltaiseen tekoonsa naiset itse ovat nähneet riidan ryyppyporukassa. Heistä jopa 80 prosenttia oli päihteiden vaikutuksen alaisena tekohetkellä. Yli 70 prosenttia oli käyttänyt alkoholia, kolmasosa lääkkeitä ja viidesosa huumeita. Kolmasosa heistä oli käyttänyt useampia aineita.
Naisten väkivaltaisuus on pitkään ollut tabu ja naisten on ajateltu käyttäytyvän aggressiivisesti ainoastaan tilanteissa, joissa he ovat pyrkineet puolustautumaan. Kuva väkivaltaisesta naisesta on kuitenkin muuttunut. Päihteidenkäyttö on keskeinen naisten väkivaltaista käyttäytymistä lisäävä tekijä.
Päihteidenkäytön on todettu lisäävän väkivaltaista käyttäytymistä sekä miehillä että naisilla. Väkivaltatilanteissa valtaosa tekijöistä ja uhreista on ollut päihteiden vaikutuksen alaisena.
Vaikka naiset syyllistyvät samantyyppisiin aggressiivisiin tekoihin kuin miehet ja naisten päihteidenkäyttö ja väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt, aihe ei ole herättänyt paljon kiinnostusta. Tämä johtunee osaksi siitä, että naisten aggressiivisuus ja väkivaltaisuus on pitkälti kielletty ja torjuttu asia. Naisen roolia äitinä on idealisoitu, eikä aggressiivinen käyttäytyminen sovi siihen kuvaan. Toisaalta naisiin kohdistuva väkivalta on mittava ongelma monessa yhteiskunnassa, minkä takia naisten väkivaltainen käyttäytyminen jää varjoon. Naisten väkivaltaa ja siihen liittyvää päihteidenkäyttöä ei tule kuitenkaan vähätellä, varsinkaan sen lapsiin kohdistuvien vaikutusten takia.
Päihteet lisäävät väkivaltaisuutta
Päihteitä käyttävillä naisilla on todettu suuri riski solmia sellaisia suhteita, joissa esiintyy väkivaltaisuutta. Tämä lisää heidän vaaraansa tulla pahoinpidellyiksi, mutta se lisää myös riskiä, että he itse käyttäytyvät väkivaltaisesti. Päihteet lisäävät väkivaltariskiä moninkertaisesti osaksi siksi, että ne heikentävät ihmisen kykyä ymmärtää ja käsitellä ihmissuhteissa esiintyviä ristiriitoja, mutta myös siksi, että päihteiden väärinkäyttäjän elämäntapa sinänsä lisää vaaraa joutua tekemisiin väkivaltaisuuden kanssa.
Markku Eronen totesi tutkimuksessaan, että päihteet lisäsivät suomalaisten naisten riskiä syyllistyä henkirikoksiin jopa 49-kertaisesti yleisväestöön verrattuna. Päihteidenkäyttö yhdistettynä heikkoon kognitiiviseen suoritustasoon, psyykkiseen sairauteen ja persoonallisuushäiriöön lisää väkivaltariskiä. Erosen tutkimuksessa ilmeni, että skitsofreniaa sairastavilla naisilla päihteet lisäsivät riskiä syyllistyä henkirikokseen 77-kertaisesti. Riski nousi 84-kertaiseksi yleisväestöön verrattuna naisilla, joilla oli epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.
Väkivaltaisen naisen profiili muuttumassa
Väkivaltaisten naisten profiili on kuitenkin muuttumassa. Janne Kivivuoren tutkimus osoitti, että naisten tekemät väkivaltarikokset eivät pääsääntöisesti enää tapahdu kotioloissa. Aikaisemmin oli tavallista, että nainen riidan seurauksena käyttäytyi aggressiivisesti partneriaan kohtaan heidän ollessaan päihtyneinä kodissaan. Tänä päivänä on tavallisempaa, että naiset juovat miesten seurassa ja että uhrit ovat tekijälle useammin tuntemattomia tai henkilöitä, joihin heillä ei ole läheistä suhdetta. Muutamat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että alkoholisoituneet naiset voivat käyttäytyä parisuhteissa aggressiivisesti yhtä usein kuin miehet. Naisten väkivallan seuraukset ovat vain lievemmät kuin miesten.
Tutkimukseni väkivaltaisista naisista loi kuvan, että suomalainen väkivaltaisesti käyttäytyvä nainen on useimmiten naimaton tai eronnut. Hän on useimmiten työtön ja hänellä on usein epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, psykiatrisia oireita ja päihteidenkäyttöä. Suurimmalla osalla väkivaltaisista naisista on rikollinen tausta ja he ovat syyllistyneet sekä väkivaltarikoksiin että muihin rikoksiin. Heidän lapsensa ovat useimmiten joutuneet huostaanotetuiksi jo ennen tapahtunutta väkivaltarikosta. Monet naisista ovat itse kokeneet väkivaltaisuutta joko lapsuudessaan tai aikuisiässä. Useimmilla heistä on myös traumaattisia kokemuksia väkivaltaisuudesta ja päihteidenkäytöstä lapsuudenperheessään. Heillä oli elämässään erilaisia vaikeuksia, joiden selvittämiseen heidän keinonsa ja voimavaransa eivät riittäneet. Väkivaltaisista naisista oli tutkimuksessani yli 70 prosenttia alkoholista riippuvaisia, noin 40 prosenttia käytti huumeita ja 43 prosenttia lääkkeitä. Yli puolet heistä oli sekakäyttäjiä.
Tutkimus osoitti myös, että suomalainen nainen on pääsääntöisesti päihtynyt väkivaltaiseen rikokseen syyllistyessään ja että hänen väkivaltaisuutensa kohdistuu useammin muihin kuin läheisiin perheenjäseniin. Henkirikosten uhrit ovat kuitenkin useimmin tekijälle läheisiä ihmisiä. Tavallisimmaksi syyksi väkivaltaiseen tekoonsa naiset itse ovat nähneet riidan ryyppyporukassa. Heistä jopa 80 prosenttia oli päihteiden vaikutuksen alaisena tekohetkellä. Yli 70 prosenttia oli käyttänyt alkoholia, kolmasosa lääkkeitä ja viidesosa huumeita. Kolmasosa heistä oli käyttänyt useampia aineita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.