Ei puhuttavaa miehen kanssa

Alussa juttua riitti kun tutustuttiin eikä tiedetty toisista mitään, mutta nyt ei ole oikein mitään puhuttavaa. Ei ainakaan mitään kiinnostavaa. Hyvin harvoin. Yömyöhään sängyssä kyllä juttu luistaa, naureskelemme ym. Seksi on ok myös. Toisaalta nautin erimielisyyksistä, koska silloin on jotain puhuttavaa ja muuten ei. Välttelen lähtöä yhdessä esim. lenkille tai reissuun, kun sitten möllötetään vaan hiljaa. Elokuvaa on mukava katsoa yhdessä kun silloin ei tarvitse puhua. Välillä on tosin pakko sanoa jotain esim. kommentoida säätä, kertoa miten töissä/opiskelut menee, mutta hyvin lyhyeksi jäävät ja se on vaan sellaista small talkia. Syvällisiä pitkiä keskusteluita ei ole. Kaipaisin samankaltaisia kokemuksia ym.? Ja puoli vuotta ollaan tunnettu.
63438
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Olet tyypillinen tämän maailman kasvatti: et kestä hiljaisuutta. Aina pitää olla vähintään tavaratalojen musakkia niin sinunkaltaisesi on varmaan tyytyväinen. Ei millään pahalla, mutta ei hiljaisuudessa ole mitään pahaa. Silloin voit vaikka rauhassa ajatella.

Äänestä
  • siitä ettei teillä ole yleistietoa eikä minkäänlaista varsinaista maailmankatsomusta.
    Kun ei ole mielipiteitä muusta kuin onko pitsa aurajuustolla parempi kuin ilman, niin silloin sitä istutaan sitten mykkänä sohvalla.
    Suosittelisin elämänpiirin avartamista, ja lehtien lukua, silloin löytyisi keskustelunaiheitakin.
    Ex-mieheni yleissivistys on (vaikkakin kouluja käymätön) huomattavan hyvä. Hänellä on myös selkeä maailmankatsomus ja hän lukee paljon.
    Yli 20 vuotta ja eron jälkeenkin on aina vain riittänyt keskustelunaiheita hänen kanssaan vaikka kumpikaan meistä ei ole hölöttäjätyyppiä.

    Äänestä

  • 873944+u2åu2å kirjoitti:

    siitä ettei teillä ole yleistietoa eikä minkäänlaista varsinaista maailmankatsomusta.
    Kun ei ole mielipiteitä muusta kuin onko pitsa aurajuustolla parempi kuin ilman, niin silloin sitä istutaan sitten mykkänä sohvalla.
    Suosittelisin elämänpiirin avartamista, ja lehtien lukua, silloin löytyisi keskustelunaiheitakin.
    Ex-mieheni yleissivistys on (vaikkakin kouluja käymätön) huomattavan hyvä. Hänellä on myös selkeä maailmankatsomus ja hän lukee paljon.
    Yli 20 vuotta ja eron jälkeenkin on aina vain riittänyt keskustelunaiheita hänen kanssaan vaikka kumpikaan meistä ei ole hölöttäjätyyppiä.

    Tämä olikin hyvä pointti jota en ole ajatellut. Miehellä on hyvä yleissivistys mutta minä harvoin katson uutisia enkä ole kiinnostunut muusta kuin omista harrastuksistani, shoppailusta... Voisin tästä lähtien tätä kehittää itsessäni..

    Äänestä

  • sfsafsdfsdfasdf kirjoitti:

    Tämä olikin hyvä pointti jota en ole ajatellut. Miehellä on hyvä yleissivistys mutta minä harvoin katson uutisia enkä ole kiinnostunut muusta kuin omista harrastuksistani, shoppailusta... Voisin tästä lähtien tätä kehittää itsessäni..

    Hei olikohan tuo edellinen Kiitos viesti nyt oikeasti aloittajan kirjoittama?? aloittaja puhui syvällisistä keskusteluista, ne eivät yleensä viittaa shoppailuun..

    Voin samaistua viestin aloittajaan todella hyvin. Minä kaipaan miehen ja ystävienikin kanssa tietynlaista henkistä yhteyttä, että puhutaan välillä syvällisistäkin asioista. Syvällinen ei kuitenkaan minulla tarkoita samaa kuin yleissivistys, esim. politiikka, maailman tilanne yms.. vaan ylipäätään elämän pohtimista ylipäätään erilaisista näkökulmista. Keskustelussa tulisi päästä "tänään paistoi aurinko" small talkkia syvemmälle, ei vain konkreettisia asioita vaan tuoda itsensä keskusteluun mukaan.

    Parisuhteessa PITÄÄ olla puhuttavaa, joten pitäisikö sinun miettiä onko tässä mitään tulevaisuutta!! Ole rehellinen itsellesi ja kumppanillesi. Ota asia vaikka puheeksi. Mutta oikeasti, jos nyt ei ole puhuttavaa en usko että sitä on myöhemminkään. Riippuu tietenkin minkä ikäisiä olette, jos olette kovin nuoria niin ihminen kehittyy vielä....

    Äänestä

  • nainen....30... kirjoitti:

    Hei olikohan tuo edellinen Kiitos viesti nyt oikeasti aloittajan kirjoittama?? aloittaja puhui syvällisistä keskusteluista, ne eivät yleensä viittaa shoppailuun..

    Voin samaistua viestin aloittajaan todella hyvin. Minä kaipaan miehen ja ystävienikin kanssa tietynlaista henkistä yhteyttä, että puhutaan välillä syvällisistäkin asioista. Syvällinen ei kuitenkaan minulla tarkoita samaa kuin yleissivistys, esim. politiikka, maailman tilanne yms.. vaan ylipäätään elämän pohtimista ylipäätään erilaisista näkökulmista. Keskustelussa tulisi päästä "tänään paistoi aurinko" small talkkia syvemmälle, ei vain konkreettisia asioita vaan tuoda itsensä keskusteluun mukaan.

    Parisuhteessa PITÄÄ olla puhuttavaa, joten pitäisikö sinun miettiä onko tässä mitään tulevaisuutta!! Ole rehellinen itsellesi ja kumppanillesi. Ota asia vaikka puheeksi. Mutta oikeasti, jos nyt ei ole puhuttavaa en usko että sitä on myöhemminkään. Riippuu tietenkin minkä ikäisiä olette, jos olette kovin nuoria niin ihminen kehittyy vielä....

    No joo, no tarkoitin syvällisiä keskusteluja SEKÄ mielenkiintoisia keskusteluja maailmantilanteesta ym. Eli yleensäkin mielenkiintoista puhuttavaa, ei mitään "ompa kaunis päivä tänään"-small talkia. Ja shoppailun otin sen takia esimerkiksi koska se ei kuulu näihin mielenkiintoisiin aiheisiin, mutta josta minä olen kiinnostunut, joten minun kuuluisi vähän sivistää itseäni ettei puheenaiheet rajoittuisi vaan noihin aiheisiin.

    No 21-vuotias olen minä ja mies vähän vanhempi.

    Äänestä

maksat aivan liikaa niitä muutamistaa AAAAAAh-öistä!
Mitähän jos näkisit aivan pikkuisen vaivaa ja hakisit huikän älykkäämpää seuraa? Vain oletko niin laiska että heti kun ensimmäinen 2lahkeinen vilkaisee sinua, raahaat hänet sänkyysi. Jos näin on, miksi sitten ihmettelet kun hän ei ole kiinnostunut yläpäästäsi lainkaan? Tai sinä hänen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


dsafdsfasdfsadfsdf kirjoitti:

Alussa juttua riitti kun tutustuttiin eikä tiedetty toisista mitään, mutta nyt ei ole oikein mitään puhuttavaa. Ei ainakaan mitään kiinnostavaa. Hyvin harvoin. Yömyöhään sängyssä kyllä juttu luistaa, naureskelemme ym. Seksi on ok myös. Toisaalta nautin erimielisyyksistä, koska silloin on jotain puhuttavaa ja muuten ei. Välttelen lähtöä yhdessä esim. lenkille tai reissuun, kun sitten möllötetään vaan hiljaa. Elokuvaa on mukava katsoa yhdessä kun silloin ei tarvitse puhua. Välillä on tosin pakko sanoa jotain esim. kommentoida säätä, kertoa miten töissä/opiskelut menee, mutta hyvin lyhyeksi jäävät ja se on vaan sellaista small talkia. Syvällisiä pitkiä keskusteluita ei ole. Kaipaisin samankaltaisia kokemuksia ym.? Ja puoli vuotta ollaan tunnettu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu