Luin juuri jutun, missä oli jälleen kerran kysytty naisilta, onko posliini vai ei. En ole lukenut yhtään keskustellua miesten kanssa (julkkisten enkä tavisten kohdalla tehdyissä jutuissa), missä heiltä kysyttäisiin samaa, itsestään, naisista kyllä. Kysymys siis itsessään on jo omituinen, koska se aina esitetään naisista, tai naisille. Onko se edes asiallinen kysymys, edes silloin kun puhutaan seksistä... Koska miehiltä ei kysytä asiaa, kun puhutaan seksistä. Miehiltä kysytään heidän mieltymyksiään. Naisilta miesten miellyttämisestä.
Mutta vastaus oli toisella naisella, että sinkkuna hän huomasi, että miehet tykkää, mutta hänestä tuntui kuin olisi ollut pornoelokuvassa. Hän on onnekas, kun nykyinen mies ei ole asiasta koskaan huomauttanut.
Sitten jäin miettimään. Onnekas? Olen lisäksi kuullut naisilta kommentteja:
olen onnekas, kun mieheni ei lyö minua. Olen onnekas, kun minulla on mies, joka tukee/kannustaa minua. Olen onnekas, kun mieheni hyväksyy minut sellaisena kun olen. Ja tietyn uskontokunnan edustajilta etenkin: olen onnekas, kun saan käydä yksin/kavereitten kanssa ulkona, mieheni arvostaa minua, minulla on suku kenen kanssa tulen toimeen jne... Ja muistin, että itsekin vuosia sitten mietin, kun erosin miehestä, joka teki minut totaalisen onnettomaksi, tukahdutti koko itseni, että voinko jättää näin hyvää miestä: meillä meni sentään puoli vuotta ihan hyvin, hän ei hakkaa ja tuo joskus jopa kukkia. Olenko tyytymätön onneeni. Hinta siis oli koko persoonani ja minuus. Niin, eihän se paljon olekaan...
Okei. Onnekas. Särähtääkö nämä kaikki kenenkään muun korvaan?
Nainen on siis onnekas, jos sattuu saamaan miehen, joka ei kohtele häntä kuin esinettä, vaadi ja väheksy? Tai jos vaan vähän. Nyt mietinkin, että ihan niinkuin muita vaihtoehtoja ei sitten olisi, kun hyväksyä käytös. Ja sitäpaitsi, se, että nämä ovat onnekkaita sattumia, tarkoittaa, että oletus on se, että mies on vaativa, alistava, väheksyvä, ja parisuhde näitten asioitten näyttämö, - ellei sitten käy satumainen onni.
Toisessa jutussa, jälleen kerran oli posliini aiheena. Ihmeellistä, että naisen pimppi tuntuu olevan tapetilla koko ajan, arvostelevassa mielessä. No, jokatapauksessa, toinen sanoi tasa-arvon ottaneen tämän muodin myötä takapakkia hurjasti ja että naisen mielistely on taas naisen arvo. Tosiasiahan on, että suurin osa tekee sen vain ja ainoastaan mielistelläkseen miestä. Toinen kyseenalaisti ja kysyi miksei sitten voisi miellyttää miestään, jos haluaa... Hmm. No, mietin tätäkin, että niin. Jos nainen itse haluaa olla mielistelevä, palvella, niin miksi ei sitten voisi? Ja mikä siitä on todella vapaaehtoista, omaa halua. Onhan sekin omaa halua, että haluaa miehen, hinnalla millä hyvänsä ja että pitää minkä tahansa retkun, vaikka turpaan ottaen: itsehän sitäkin haluaa ja sen valitsee. Onko siihen syytä puuttuakaan. Jos nainen miehensä eteen laittaa, kaunistuu, ajelee, pitää ulkonäköään suurimpana arvonaan ja sitä, voiko mielyttää miestä, niin toisaalta, onhan hänellä siihen oikeus? Mitä, jos ei vaan ole muuta annettavaa?
No, tätä kysymystä on siis pohdittu ja sen varjolla kaikkea muuta. Omaan korvaani tämä alkaa kuulostaa islamilaiselta valtiolta, missä nainen on esine ja onnekas, jos saa ketään. Missä naisen arvo, naiseus ja kaikki, riippuu siitä, millaisen miehen saa ja että parempi sitten huonokin mies, kun ei miestä ollenkaan. Toisaalta, miehet alkavat tämän valossa näyttää itsekeskeisiltä hirviöiltä, jotka kohtelevat kanssaihmisiään kuin esinettä ja olettavat narsistisesti kaiken palvelevan vaan itseään. En oikein pidä asiaa hyvänä siis miestenkään kannalta.
Mutta mitäs mieltä sinä olet?
Mutta vastaus oli toisella naisella, että sinkkuna hän huomasi, että miehet tykkää, mutta hänestä tuntui kuin olisi ollut pornoelokuvassa. Hän on onnekas, kun nykyinen mies ei ole asiasta koskaan huomauttanut.
Sitten jäin miettimään. Onnekas? Olen lisäksi kuullut naisilta kommentteja:
olen onnekas, kun mieheni ei lyö minua. Olen onnekas, kun minulla on mies, joka tukee/kannustaa minua. Olen onnekas, kun mieheni hyväksyy minut sellaisena kun olen. Ja tietyn uskontokunnan edustajilta etenkin: olen onnekas, kun saan käydä yksin/kavereitten kanssa ulkona, mieheni arvostaa minua, minulla on suku kenen kanssa tulen toimeen jne... Ja muistin, että itsekin vuosia sitten mietin, kun erosin miehestä, joka teki minut totaalisen onnettomaksi, tukahdutti koko itseni, että voinko jättää näin hyvää miestä: meillä meni sentään puoli vuotta ihan hyvin, hän ei hakkaa ja tuo joskus jopa kukkia. Olenko tyytymätön onneeni. Hinta siis oli koko persoonani ja minuus. Niin, eihän se paljon olekaan...
Okei. Onnekas. Särähtääkö nämä kaikki kenenkään muun korvaan?
Nainen on siis onnekas, jos sattuu saamaan miehen, joka ei kohtele häntä kuin esinettä, vaadi ja väheksy? Tai jos vaan vähän. Nyt mietinkin, että ihan niinkuin muita vaihtoehtoja ei sitten olisi, kun hyväksyä käytös. Ja sitäpaitsi, se, että nämä ovat onnekkaita sattumia, tarkoittaa, että oletus on se, että mies on vaativa, alistava, väheksyvä, ja parisuhde näitten asioitten näyttämö, - ellei sitten käy satumainen onni.
Toisessa jutussa, jälleen kerran oli posliini aiheena. Ihmeellistä, että naisen pimppi tuntuu olevan tapetilla koko ajan, arvostelevassa mielessä. No, jokatapauksessa, toinen sanoi tasa-arvon ottaneen tämän muodin myötä takapakkia hurjasti ja että naisen mielistely on taas naisen arvo. Tosiasiahan on, että suurin osa tekee sen vain ja ainoastaan mielistelläkseen miestä. Toinen kyseenalaisti ja kysyi miksei sitten voisi miellyttää miestään, jos haluaa... Hmm. No, mietin tätäkin, että niin. Jos nainen itse haluaa olla mielistelevä, palvella, niin miksi ei sitten voisi? Ja mikä siitä on todella vapaaehtoista, omaa halua. Onhan sekin omaa halua, että haluaa miehen, hinnalla millä hyvänsä ja että pitää minkä tahansa retkun, vaikka turpaan ottaen: itsehän sitäkin haluaa ja sen valitsee. Onko siihen syytä puuttuakaan. Jos nainen miehensä eteen laittaa, kaunistuu, ajelee, pitää ulkonäköään suurimpana arvonaan ja sitä, voiko mielyttää miestä, niin toisaalta, onhan hänellä siihen oikeus? Mitä, jos ei vaan ole muuta annettavaa?
No, tätä kysymystä on siis pohdittu ja sen varjolla kaikkea muuta. Omaan korvaani tämä alkaa kuulostaa islamilaiselta valtiolta, missä nainen on esine ja onnekas, jos saa ketään. Missä naisen arvo, naiseus ja kaikki, riippuu siitä, millaisen miehen saa ja että parempi sitten huonokin mies, kun ei miestä ollenkaan. Toisaalta, miehet alkavat tämän valossa näyttää itsekeskeisiltä hirviöiltä, jotka kohtelevat kanssaihmisiään kuin esinettä ja olettavat narsistisesti kaiken palvelevan vaan itseään. En oikein pidä asiaa hyvänä siis miestenkään kannalta.
Mutta mitäs mieltä sinä olet?
Vastaukset 99
Vanhimmat
mutta kyse saattaa olla myös perinteisestä erosta siinä, kuinka nainen tai mies ilmaisee itseään verbaalisesti. - Nainen voi sanoa olevansa onnekas / onnellinen jostakin pienestä asiasta. - Voisin kuvitella (?) että harvemmin mies sanoo kavereilleen, että hän on niin onnellinen siitä, että hänellä on kaunis koti, hieno vaimo ja menestyvät lapset. - Naisen suusta kuultuna tuo ei olisi lainkaan tavatonta. - Suoraan sanottuna en oikein tiedä kuinka miehet puhuvat keskenään perheestään tai niistä asioista, joista kokevat olevansa onnekkaita, mutta ehkä heidän ilmaisunsa on jotenkin simppelimpää tai peitellympää ;) ?
- Mitä tulee posliinikysymykseen, niin kyllä jotkut miehetkin haluavat sheivata itsensä ihan kumppania miellyttääkseen, mutta mitään kyselyä en muista tästä aiheesta myöskään nähneeni.
Tietenkin, kyllä vain, sekin mahdollisuus on olemassa, että ihmiset ilmaisevat itseään eri tavoin. Muutenkin. Itse tietenkin suhteutan vaan esim. tämän oman mietintäni kautta, että minulla kyse ei ollut ilmaisusta ja rehellisesti sanottuna, minä pidin ennen sitä itseäni itsenäisenä ja vahvana. Nykyään olen vahvempi. Tajusin siinä prosessissa, missä mietin mihin tyydyn, että koko elämäni ajan minulle on hoettu, että olen olemassa jonkun toisen kautta. Tämä on kökkö esimerkki, mutta yksi kuitenkin. Kun minä olen sanonut, että haluaisin sitten isona sellaisen-ja-sellaisen talon ja kodin, minulle on todettu yks kantaan, että "sitten sun pitää hankkia sellainen mies, että saat sen", ja veljelleni että "sitten sun vaan pitää hankkia se". Enkä ole ollenkaan niin vanha, mitä itsekin kuvittelisin äkkiseltään.
Kun olen ollut kuitenkin mielipiteikäs, värikäs ja päättänyt mm. hankkia oman uran ja oman toimeen tulon, että jos menen naimisiin pidän oman nimeni (!) tajusin, että olen kuullut useamman kerran nuorena (13-20-vuotiaana), että "joo, no et sä sitten mene". Nykyään sitä ei uskalleta sanoa, kun olen ns. aikuiseksi laskettava, mutta tiedän, että se mielipide on olemassa. Enkä ole milläänlailla ääri-ihminen. Omasta mielestäni en edes feministi, vaan elän vaan omaa elämääni.
No, tämä posliinikyssä tietty on sivuraide ja keino keskustella isosta asiasta, tai heijaste... Tai jotain. Mutta itse esimerkiksi mietin asiaa suoraan sanoen vain ja ainoastaan silloin, kun olen ns. heikoilla, ja mietin tyyliin "kelpaanko" ja saan itseni kiinni itseni vertailusta muihin. Onneksi erosin silloin, se oli kamala shokki ja koko suhde oli tyrmäys. Luovuin itsestäni huomaamattani, ja jouduin toteamaan heikkouteni. Siksi nyt voin olla minä. Tiedän, miltä tuntuu kun kaiken sen luopumisen jälkeen "ottaa turpaansa" eikä ole enää edes minua. En tiedä osaanko selittää asiaa edes itseni kannalta, puhumattakaan, että tarkoitan isompaa kokonaisuutta, mutta nyt tiedän, että jos en saa rakkautta ja hyväksyntää itsenäni, en sitä koe saavani. Haluan tietenkin olla haluttukin, mutta jos toisen vaatimukset sanoo "haluan sinua jos olet tälläinen-ja-tälläinen-ja-tälläinen, niin, ethän sinä sitä kuvitellut luonnostaan olevasi?! Tottakai minä haluan sinua,-jos muutat itseäsi..." minulle tulee paha mieli. Tosin: tähänkin voi vaikuttaa aikaisemmat kokemukset.
No, mutta. Totta, miehetkin sheivaavat, sen minäkin tiedän. Siinä kun naiselta sitä voi vaatia, mieheltä se on extraa ja ihana ylläri (niille, kenelle on... ja mielestäni siis kummaltakaan ei saisi vaatia), ja jos kainosti pyytää. Enivei, kuten sanottua, en ole minäkään nähnyt asiasta kyselyä. Vain naisista.
Mutta hyvä pointti tuo ilmaisu, ja joku tuolla puhuikin jo ihmisten kokemuksista. Mitkä tietenkin vaikuttaa asioitten kokemiseen.
Kun ei seurustele ja silti tykkää olla useimmiten enemmän posliinina, niin taustalla ei voi mitenkään olla halu miellyttää ketään muuta kuin itseään. Uimahallissa selviäisi vähemmällä tuijottelulla jos ei ajelisi karvojaan mutta sehän olisi taas niiden tuijaavien naisten miellyttämistä jos kuitenkin itse haluaa pitää posliinia.
En ole ikinä ajellut alapäätäni, eikö se ole hankalaa? Ja entäs sitten kun seuraavana päivänä on sänki.. Totta varmaan tuo uimahallissa ihmettely, on se kuitenkin vielä sen verran erikoista jos aikuisella naisella näyttäisi olevan lapsen pimppi. Tai eihän se pornossa ole!
eivät ole nähneet koskaan aikuisen naisen ulkoisia sukuelimiä esteettömästi ilman karvojen muodostamaa näköestettä (elleivät ole pornoa katsoneet). Muistan itsekin miten eksoottista oli ensimmäisen kerran nähdä omat elimensä ensimmäisen ajokerran jälkeen. Siinä tuijaamisessa voi olla kyse vain ihan silkasta uteliaisuudesta tyyliin "ai, tuollaisetko vehkeet ne siellä minunkin karvojeni takana ovat". Sänki tulee tietysti enemmin tai myöhemmin mutta en ole antanut senkään estää ajeluja. Päivittäin en sentään rupea ajelemaan, ei ihoni kestäisi sitä. Nautin täysillä edes niistä muutamista tunneista kun iho on aivan sileänä sieltä.
Toisaalta en minä oo nähnyt silmiänikään, että miltä ne mahtais näyttää ilman ripsiä..:D
sellainen tilanne tuleekin vastaan, että tarvitsisikin olla ajeltu ja sitten ei olekaan kun tietää olevansa sinkku ja ajelemisen olevan vaan omaan iloon. Minä ainakin sinkkuna otan kaiken pois, ihan hygienisistäkin syistä. Paljon miellyttävämpikin olo on ja jos joku haluaa suihkussa yleisissä uimahalleissa katsella, niin siitä vaan. Kyllä jokainen aina joutuu johonkin siellä uimahallissakin katsomaan... Siis yhteenvetona; olen samaa mieltä kuin Posliinia itsensä iloksi. Omasta ilosta se on kiinni.
musta tuntuu että tuo on iästä kiinni.kokemattomat nuoret tytöt varmaankin ensikokeiluistaan saavat sen kuvan,että seksin saamiseksi pitää olla tiptop pojan mieleen.ulkönäöstä aina henkisiin asioihin asti.siitä sitten voi kehittyä mielleyhtymä tytön päähän.eli näin minun naisenalkuna pitää käyttäytyä miehenalkua miellyttääkseni.siinä tulee se ensimmäinen väärä tienhaara.sitten aletaan jo jenkkimalliin miellyttää kaikkien miehien silmiä.tuosta oravanpyörästä kannattaa hypätä jo tuolloin pois.joskus nuorena meinasin sotkeentua ajattelemaan noin erään seurustelusuhteen aikaan.nykyisin jos miehet yrittävät talloa typerillä vallannäyttö elkeillään minua yli kolmekymppistä niin saavat nenilleen.
parisuhteissa on monenlaisia alistus keinoja ja ne olisivat oma lukunsa käydä läpi.kirjo keinoista alistaa miestä tai naista parisuhteessa on valtava ja monisyinen.eikä monikaan suhteessa oleva edes välttämättä tajua olevansa tampattavana.
Tämä posliini-ilmiö on kouluesimerkki siitä, miten media voi manipuloida ihmisiä. Kaksikymmentä vuotta sitten juuri kukaan nainen ei ajellut itseään posliiniksi, vaan alapään karvat olivat ihan luonnollinen asia eivätkä miehetkään sitä naisilta vaatineet. Harvat tulivat asiaa edes ajatelleeksi, mutta nyt siitä on yhtäkkiä tullut joku iso kysymys. Naurettavaa !
katseluhan senkin on aikaan saanut. Joskus aikoinaan ainakin seksi on pelannut, siitä osoituksena lapsilauma, eikä kukaan varmaan kysellyt posliinia.
Jos oletetaan nettipornon tai pornon yleensäkään vaikuttaneen merkittävästi naisten sheivailuun, niin eikö tuolla perusteella voi ajatella niinkin, että maitokin alkaa maistua paremmalta kun näkee maito-mainoksen? Mutta eihän se nyt niin mene, minusta, vaan kuka mistäkin tykkää ja jotkuthan tykkää vaihtelusta: kuka rasvattomasta ja kuka kevytmaidosta, toiset Arlasta ja toiset Valiosta, ja kuka mitäkin vieraalleen haluaa tarjota.
Eiköhän se mene niin päin, että naisten sheivailuun vaikuttavat miesten vaatimukset. Miesten vaatimuksiin taas vaikuttavat pornofilmit.
Ja, kyllä se vaan niin menee, että mitä enemmän jotakin tuotetta (vaikka sitten maitoa) mainiostetaan, sitä enemmän sitä myös kulutetaan.
Hyvä! Toivottavasti vaan kaikki kynnelle kykenevät jatkaa ainaista mielin kielin oloa ettei ikinä tule sellaista mahdollisuutta, jotta jotain voisi tehdä omaksi iloksi, toisen mieliksi tai vain vaihtelun takia.
Jos ajatellaan sheivailua, aivan sama miehen taikka naisen, niin kyllä minä luulen että mikäli kerran sheivataan, niin normitilanteissa se on noin suunnilleen molempien etu. Voi olla että on vähän enemmän toisen etu kuin toisen, mutta silti. Tai noinhan sitä äkkinäinen voisi luulla asioiden menevän. Joidenkin takaraivoissa vain kumisee ajatusmallit että aina ne pahuksen miehet on kaikenlaista vaatimassa, nyyh nyyh ja itku vie kun me naiset ollaan niin alistettuja. Onhan kusipää-miehiäkin, paljon, mutta pakkoko se on sellaista kenenkään katsoa? Niinpä. Osin onkin niin, että sitä saa mitä tilaa: kun antaa kusipäälle periksi, niin kusipäähän huomaa sen tepsivän eikä mitään tarvitse lainkaan muuttaa. Naiivia, kyllä, mutta ah, noinhan se taitaa osin mennä.
En muuten puhunut maidon kulutuksesta mitään, vaan siitä että muuttuuko se maidon maku mainostamisella miksikään, vai tekeekö ne vivahde-erot jotkut muut jutut ja kuka mistäkin vivahteesta tykkää. Jos ei olisi kuin täysmaitoa, niin sitähän sitä killitettäisiin. Joku vaan hoksasi aikoinaan että maito voi olla sinistäkin tai vaaleansinistä. Hölmöt ihmiset vielä tykästyivät siniseen ja vaaleansiniseen niittyviskiin.
Joskus olen täällä aiemmin ihmetellyt miksi aikuisetkin miehet katsovat oikeudekseen kommentoida nuoren naisenalun ulkonäköä. Mutta en minä enää sitä ihmettele, sillä vastaushan on niin yksinkertainen, että nämä (myös minä silloin) tytöt ovat vielä sen verran epävarmoja itsestään etteivät sano takaisin.
Miehet varmaan tahtoisivat, että naiset myös pysyisivät sellaisina. Kuulemma itsenäinen, vahva nainen pelottaa miehiä, tai ainakin niitä joilla on heikko itsetunto. En nyt väitä että itse olisin erityisen vahva, vahvempi vain kuin ennen ja itsenäinen, tottakai. Itsenäisellä en muuten tarkoita, että eläisin ilman miesseuraa.
mutta eikö lähes kaikki asiat mitä teemme ja sanomme ole jonkinasteen manipuloinnin tulosta? Miksemme me voi kesäsin kulkea alasti, kuten nudistit? ..Voivoi kun sitä manipulointia on aivan mieletön määrä..miksi pikkutyttöjenkin pitää peitää nänninsä jnejne..
Mä en tajua tota sun maitovertaustas. Siis aina on juotu maitoa, ok. Sitten mainostetaan jotain tiettyä maitomerkkiä, niin sitä juodaan enemmän kuin jotain toista mitä ei mainosteta, ok? Ja kuka joisi rasvatonta maitoa, jos sitä ei oltaisi ikinä mainostettu?
Ja miten tää liittyy posliinivaatimuksiin? Tai peräsuoliseksivaatimuksiin? Niitä mainostetaan pornossa. Miehet katselevat pornoa ja tahtovat myös. Eli olisko nää posliini ja peräsuoliseksi sitä rasvatonta maitoa :D
että mainostamisella kyllä saadaan meitä kokeilemaan kaikenlaista, mutta jos kokeilun tuloksiin ei ole tyytyväinen, eli vaikkapa se punainen maito ei olekaan omaan pirtaan sopivaa, niin kuka sitä ostaa senkin jälkeen ykköskerrat pois lukien? Maitonahan se voi mennä siitä eteenkin päin ja kyläillessä kukapa sitä niin nirso viitsisi olla jos isäntä/emäntäväki itse käyttää juuri punaista maitoa, mutta eihän se tarkoita että se silti sen parempaa olisi tai etenkään että sitä kotiinsa kantaisi. Se olisi ainoastaan menettelevää sen sinisen tai vaaleansinisen maidon sijaan.
Eihän tuo aivan yks yhteen käy sheivailun tai vaikkapa anaaliseksin suhteen, niissä kun on toinen ihminen mukana ja on vittumaiset alistamiset ja valtataistot otettava myös huomioon, mutta pohjimmiltaan taitaa olla samoista asioista kuitenkin kyse; mitä halutaan, miksi halutaan, mikä miellyttää silmää, mikä aivoja ja halutaanko vaihtelua vai juodaanko sitä "punaista maitoa" hautaan saakka tai halutaanko millaiset maitoviikset vai onko välillä kivempaa ettei viiksiä jäisi ja juotaisiinkin vettä (olisiko tuo sitten viittaus suuseksiin, hmm). Vai eikö ole?
Kai sitä kohta tulee niitä mainoksia, ihan oikeestikin. Kun kuulemma on sellaisia aineita kehitetty, jotka puuduttaa naisen peräsuolen - "Because you're worth it"
daymin kanssa, että kyllä puolisoaan voi miellyttää. Mitä se on itseltä pois, jos poistaa omat karvansa, jos toinen sellaisesta tykkää? Kyllä meillä mieskin tekee sellaista, mistä tietää minun tykkäävän. Mies ei minua vaihtoon laittaisi vaikken sheivailisikaan, niin isosta asiasta ei kuitenkaan ole kyse. Kyllähän sitä tulee muutenkin tehtyä asioita toisen hyväksi, tekee ruokaa, kun tietää puolison tulevan töistä yms. en koe sitä mitenkään alistamisena, myös mies tekee, kun tietää minun olevan tulossa, jos aikataulut menevät noin. Ompa kyllä taas ihme keskustelu tämäkin. Kannattaa pysyä sinkkuna, jos tahtoo elää vain itselleen.
Onnekkuudesta ei voi tehdä universaalia mitta-asteikkoa eli se, että onko joku onnekas riippuu siitä mitkä ovat yksilön aiemmat kokemukset.
Islamilaisessa maailmassa nainen, joka saa siedettävän miehen voi olla onnekkaampi kuin nainen, joka saa täällä unelmien miehen.
Olet oikeassa, mitta-asteikkoa ei voikaan tehdä. Ja islamilaisessa maailmassa on onnekas, jos ei raiskatuksi jouduttuaan joudu itse ruoskittavaksi huoruuden (vai haureuden?) takia. Tai kivitettäväksi.
Onnekkaampi varmasti, silloin, kun elämä ja jopa henkiinjääminen tai pahoinpitelyjen määrä riippuu siitä, kenet arpaonni heittää kohdalle.
Siksi ihmettelenkin ilmiön elämistä täällä, missä naisen elämä ei todellisuudessa riipu miehestä. Tai miehen elämä naisesta. Kumpikin oikeastaan voi tehdä mitä haluaa, ja jos mies vaatii, nainen voi hyvin olla vastaamatta vaatimuksiin, jos ne eivät ole oma tahto. Täällä ei elanto ole toisesta kiinni ja vapaus on olemassa. Kuka sitä käyttää ja sen ottaa on toinen asia ja miksi, se on mielenkiintoista.
Ja miten, mikä sitä ilmentää.
Hyvä kirjoitus ja hyviä kysymyksiä. Otit esille arvomaailmakysymyksen, miten nainen itseään arvostaa ja arvottaa ja miten mies naisen näkee ja kokee. Tuntuu todella monta kertaa siltä, että naisen tarvitsee olla todella onnekas, jos aikoo löytää itselleen kumppanin, joka on tasavertainen naisen kanssa. Naisella on vieläkin mieheen nähden alistuva asenne, nainen tyytyy, kun mies vaatii. Kun nainen vaatii, niin mies lähtee. Nainen mukautuu miehen tarpeisiin paljon helpommin kuin mies naisen tarpeisiin. Naisen oletetaan olevan miestä varten ja kuuluvan miehelle vain miehen tarpeita tyydyttämään. Moni nainen kokee tämän riittäväksi, kun saavat olla miehelle miehen esine, täysin käsittämätöntä. Todella, mikä on tälläisen hinta, nainen menettää minuutensa ja oman persoonansa ja elää miehen kautta miehen elämää ja saa siitä tyydytystä, että mies on onnellinen. Voiko nainen olla onnellinen, jos ei saa olla oma itsensä ja hyväksytty omana itsenään?
Noin 100 naista ja noin 90 posliinia ja 10 karvasta.
Aika kattava otos
Ja mistäs piireistä, tilanteista, siviilisäädyistä ja ikäryhmistä tuon kattavan otoksen saitkaan?
Olet esittänyt asiallisen kysymyksen lopussa, mikä on kyllä, pointti: "Voiko nainen olla onnellinen, jos ei saa olla oma itsensä ja hyväksytty omana itsenään? "
Mitä itsekin mietin. Jos hyvin kohtelu, haluaminen ja rakastaminen on ehdollista ja seurausta siitä, että sen ansaitsee olemalla jonkun muun toiveitten mukainen, niin onko se edes hyvin kohtelemisesta, haluamista ja rakastamista? Sanottaisiinko näin, että olet asian ytimessä :)
Mutta siinäpä tämän asian outous tai, miten sen sanoisi, pohdittavuus onkin, että niin monelle se riittää, että saa olla edes se esine. Tai ehdollisesti hyväksytty, melkein yhtä hyvä.
Epäilen että pornofilmeistä.
Ikähaarukka 16-55v
Sinkkuja varattuja tyttöystäviä vaimoja avovaimoja
Kelpasko?
Baareista kadulta no mistä naisia nyt yleensä isketään...
...ihan pieni ja yksinkertainen asia?
Kun miehillä on miehyys ja naisilla naisellisuus. Jos toiselta viet sen ominaispiirteen, niin silloin ei teoriassa pitäisi olla tasapuolisuutta. Näin ajattelin, en tiedä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa. Pitää jättää noiden skenarioiden suunnittelu taka-alalle, tai voi muuten alkaa mielikuvitus laukkaamaan liiaksikin :D
"...nainen tyytyy, kun mies vaatii. Kun nainen vaatii, niin mies lähtee."
Silti se vaikuttaa. Yksilöllistä silti. Jos nainen vaatii mieheltä, niin voisi kuvitella sen vaatimisen olevan persoonan muuttamista. Tai ainakin tapojen.
Kun taas mies vaatii, niin se olisi muuttamista paremmaksi. Että nainen olisi sinäänsä ok, mutta voisi olla enemmänkin.
Näin siis putki- ja tippaleipäaivojen erot. Luulemma.
Aj niin!
Vielä se, mikä piti kai jo alussa sanoa:
Kun naiset voivat elää maailmassa ilman miehiä, ilmeisen helposti, niin miehet tahtovat naista jollain alitajuisella tavalla...biologisesti. Yksin elävä ja siementään pihtaileva mies ei ole mitään eikä jätä maailmaan mitään kuolleessaan. Nainen taas...hmm...noh, naisella on vaihtoehtoja.
Naisen vaatimukset miehelle = huono asia!
Miehen vaatimukset naiselle = hyvä asia!
Noin siis toimii putkiaivot.
Minun tippaleipäaivoillani kaikenlaiset vaatimiset, kenen tahansa puolelta, ovat negatiivinen asia. Toiveita voi esittää, mutta ei vaatimuksia.
Ovat siis kaikki ikään ja siviilisäätyyn katsomatta naisia, jotka lähtevät tuntemattoman kanssa seksipuuhiin kadulta tai ravintolasta. Pitäähän sitä prostituoidulla, myös harrastelijalla, olla varusteet kuin pornofilmeissäkin, muutenhan asiakas pettyy.
Sitä sitten päätettiin oikein väkisin nähdä mitä halutaan.
Medianlukutaito pitäisi kyllä olla kansalaisvelvollisuus.
Kuten sanoin, niin luulen, että ne erot vaatimuksista/toivomuksista/mistä tahansa, voivat tulla ilmi eri tavoin miehillä ja naisilla. d'uh!
Putkiaivot toimivat simppelisti, joten asiat on simppelisti huonoja
Tippaleipä-aivoilla taas simppelitkin asiat saadaan väännettyä vaikka kuinka harmaiksi.
Ja jos se nyt ei vielä selkiytynyt, niin minähän tarkoitin sitä, että miesten putkiaivot ovat HUONO ASIA. Luulemma.
Tietysti olisi kiva kuulla muidenkin mutu-tuntumaa, koska ei tällaisia asioita voi faktaksi todistaa. Ja se joka uskoo, että täällä joku julistaa oman keskustelu-viestinsä ainoaksi oikeaksi totuudeksi, ei todennäköisesti ymmärrä koko palstan tarkoituksta. Harmittavaa sinäänsä.
Niinköhän vain me nykynaiset tyydytään, kun kerran suurin osan eroista tulee meidän aloitteesta. miten se sitten voisi olla mahdollista, jos kerran vaan "tyydytään" hmm..:D
Aiemmat kommentoijat ovat jo ilmaisseet minunkin mielipiteeni, joten tartun nyt pikkuasiaan.
Kuka kumma keksi kutsua "posliiniksi" ilmiötä, joka on posliinista suunnilleen yhtä kaukana kuin kapinen kissa? Ajelemalla saa sileän jäljen vain osittain, karvankasvun suuntaa vastaan tuntee sängen aina, ja viimeistään ajelun jälkeisenä aamuna sänki alkaa jo tuntua kaikkialla ja kutittaa ihan helvetillisesti viikon, pari. Kemialliset karvanpoistajat tekevät huonoa jälkeä ja polttelevat ihon verille (ja ovat kiellettyjä intiimialueelle, tietysti, mutta kukapa ei olisi kokeillut). Vahaaminen, teki sen itse tai antoi ammattilaisten käsiin, on hetken aikaa siisti, mutta viikon sileyden jälkeen on odotettava monta viikkoa sänkisenä ja reilun karvaisena, jotta voi ottaa seuraavan käsittelyn. "Posliini" on siis pääsääntöisesti sänkinen, laikukas, kirjava sotku, ei se filmien ja kuvien kuulas ja viileä ihanuus, joksi niin moni mies sen kuvittelee.
Jotkut tietysti näpräävät ihan mielellään päivittäin kylpyhuoneessa terän kanssa ja kai joidenkin mielestä myös on kivaa maata ventovieraan edessä ketarat levällään revittämässä karvojaan juurineen irti. Jokainen tekee sen, minkä parhaaksi näkee. Jos kuitenkin rupeaa vaatimaan toiselta ihmiseltä jatkuvaa vaivannäköä ja kivun kestämistä, kannattaa ihan itse vetää jeesusteipillä kiveksistä karvat irti ja sitten vielä viimeistellä oikein kivaksi pinseteillä, ja katsoa sitten, mitä tulikaan vaadituksi.
Tähän on vaan pakko laittaa, että hyviä pointteja ja hauskasti kirjoitettu! Siis en oikeasti naura pilkatakseni yhtään, vaan siis tuo on niin kuvaavaa, tykkää sitten ajella/vahailla tai ei.
Lisäksi kirjoitus oli napakka, mutta asiallinen, way to go girl! Tästä pisteet kotiin.
Tätä aijon lainata tarpeen tullen, koska se on kertakaikkisen hyvin pointattu asia: "Jos kuitenkin rupeaa vaatimaan toiselta ihmiseltä jatkuvaa vaivannäköä ja kivun kestämistä, kannattaa ihan itse vetää jeesusteipillä kiveksistä karvat irti ja sitten vielä viimeistellä oikein kivaksi pinseteillä, ja katsoa sitten, mitä tulikaan vaadituksi."
Kiitos tästä päivän piristyksestä! :D
No, mikä vaiva siinä nyt on hoitaa alapääkarvoituksensa naisihmisellä siistiin kuntoon. Kuka nainen nyt haluaa pitää villiheinää jalkojensa välissä?? Posliini-look on siisti:)
ottaako päähän kun muut kepaavat vähemmällä nyppimisellä?
Sitä saa mitä tilaa.
Ajattelukin on sallittua.
Joo, ajattelu on sallittua. Ajattele sinä sillä alapäälläsi ja niillä karvoillasi :)
Mikäkö vaiva? Vahattaessa on oltava järjettömän noloissa asennoissa vieraan ihmisen edessä sen lisäksi, että se SATTUU HELVETISTI. Herkkäihoiselta melkein lähtee henki. Ja voihan jonkun mielestä varttitunnin raakkaaminen joka aamu olla mukavaa, mutta sitäkään ei kaikkien hermo ja iho kestä.
Olen pahoillani siitä, että sinulla kasvaa pöksyjen alla villiheinää. Minulla ei kasva mitään sellaista, jota ei kahdeksan millin koneella saisi käden käänteessä sekä siistiksi että mukavan tuntuiseksi.
Kyllä se villiheinä kasvaa joka naisen pöksyissä...sinunkin, ei sitä tarvitse yrittää olla jotenkin karvoista vapaa vaikka onkin nainen. Samalla tavalla se naisilla karvat rehottaa kuin miehillä ja on se vaan niin ällöttävää, jos nainen on alapäästään epäsiisti, hyh. Kun, joka päivä huolehtii ja poistaa karvansa, niin ei ongelmia pitäisi olla, se ei vie kuin muutaman minuutin iltatoimista. Ihoa pitää rasvata joka ajon jälkeen senhän sanoo jo järkikin. Olo on huomattavasti puhtaampi ja seksikkääpi, tangat voi huoletta pukea alleen, kun karvat ei rehota pulteista ja joka ravosta :)
kuulostat yksinkertaiselta, mutta jokainen tyylillään. Jos sinä haluat raakata karvasi ja viettää aikaasi siihen, ole hyvä ja anna muiden karvojen rehottaa. Miksi edes jaksat vaivata päätäsi muiden karvoilla? Ihme tyyppi. On naisissakin jos jonkinlaista menijää..
Naistenko karvat sua ällöttää? Miksi ihmeessä sä otat muiden naisten karvoista tuollaista tunnekuohua? Miesten alapään rehotusko ei sua yhtään vaivaa ja ällötä? Miksei? Etkös sä kuitenkin miesten kanssa touhua, etkä naisten?
Nainen on naiselle susi, siksi mies hallitsee maailmaa, näin se vaan on.
Sinulla on sitten sielläkin norsun nahka. Minun ihoni ei siedä ajelua enempää kuin kolmena päivänä peräkkäin (sitten on toivuttava toista viikkoa), sitten ihoni on jo kuiva ja hiertynyt ja sisäänpäin kasvaneita, tulehtuneita, hyvin hitaasti paranevia ihokarvoja on siellä täällä. Mikään voitelu ei auta, koska antiseptiset aineet kuivattavat ja muut muhivat muuten vain. Voit vain arvata, mitä muilla karvanpoistomenetelmillä saa aikaan, kokeiltu on.
Minäkin olen aina ihmetellyt, kestääkö joidenkin naisten iho oikeasti tuota jatkuvaa sheivaamista. Minulla on yhtä herkkä iho kuin sinullakin.
Ootteko oikeasti jostain maalta?, ajattelutavat on jotakuinkin navettapiikojen luokkaa, herttileijaa sentään!
Bimbo!
On mukavaa olla arvostettu nainen vaikka sitten karvojen kera. Kaikki naiset ei mielistele miehiä 24/7 vaikkeivät navettapiikoja olisikaan.
Mutta jokainen tyylillään, sen kus sheivaa tai on sheivaamatta. Maailmassa on muutakin ajattelemisenaihetta naisille kuin toisten naisten ( omat) karvat.
Tämä kaikki jatko on täysin asiatonta. Ei sinulla ole mitään oikeutta arvostella toisten ihmisten tapoja, ei se, kenelle nyt ensin vastannut puhunut sinusta eikä siitä, ettei kukaan saisi ajella. Sinä puutut toisten siisteyteen, ja haukut luonnollisia epäsiistiksi. Ei ole ihan asiallista.
Sinulla voi olla seksikkäämpi olo ja kaikkea mahdollista, mutta miksi aloit haastamaan riitaa ja puhumaan ihmisistä? Voisiko puhua asiasta?
Voit tehdä omat valintasi karvojesi suhteen, kuten jokainen ja olla huvittumatta mistä olet tai huvittua, mistä huvitut, mutta tämä sivuraide on turha ja asiaton ja jälleen kerran lähtee tälle "sinä olet sitä ja sinä olet tätä" syyttely&haukkumislinjalle. Se täällä on todella turhauttavaa.
"Ootteko oikeasti jostain maalta?, ajattelutavat on jotakuinkin navettapiikojen luokkaa, herttileijaa sentään! "
Tälläiset kommentit? Mitä yrität saavuttaa? Haukut ja levität pahaa mieltä etkä ollenkaan puhu asiasta. Lisäksi mielestäni puukotat toisia naisia selkään, ensin mietit ylhäällä naisten onnellisuuden kysymystä ihan fiksusti ja täällä puukko heiluu sen suuntaan, että sinunkaan mielestäsi nainen ei ihmisenä saa päättää millainen on.
Tälläiset keskustelun haukku-linjat syövät täällä joka kerran pohjan.
Katsoppa nyt tarkempaan tätä viestiketjua tuonne ylöspäin. Huomaat varmaan, että aivan asialliseen kommentiini nimetön nimimerkki vastasi "pidä huoli omista karvoistasi". Eli tämä ihminen provosoitui kommentistani, joka ei ollut mitenkään tarkoitettu kenellekkään arvosteluksi tai haukkumiseksi. Voit tarkistaa ihan vapaasti kommenttejani tuolta ylhäältä, mitä niissä sanotaan.
Aloituksesi pointtihan oli arvomaailma ja onnelliuus, ei suinkaan alapääkarvat ja posliini. Täällä ei monikaan näyttänyt sitä ymmärtävän, vaan ottivat puheeksi aiheen, jonka olit tarkoittanut pääteeman sivuaiheeksi.
Sitten, puhutaan nyt niistä karvoista. Alapään genitaali-iho on huomattavasti vahvempaa kuin kainaloiden iho, joten jos nainen kykenee ajamaan kainalokarvansa, joka tuottaa minulle ainakin kipua, niin varmasti hän pystyy ajelemaan alapääkarvansakin, jos ei ole niin lihava, ettei siihen kykene, eikä se ole yhtään sen helvetillisempää kuin kainaloiden ajaminenkaan. Eli väittämä siitä, että alapään toimenpide olisi niin tuskallista, että sitä ei kestä, on naurettava. Täällä joillakin naisilla on se luulo, että hygieniastaan huolehtiminen on pinnallista ja vain miesten miellyttämistä varten tehtyä, tämän halusin oikaista, että näin ei suinkaan ole.
Minusta kommenttisi on aiheeton ja lapsellinen. Jos, aikuiset ihmiset eivät siedä kritiikkiä, kun itse ensin provosoituvat ja aloittavat loan heiton, niin sille minä taas en voi mitään Miksi sinä heitä lähdet puolustelemaan? Ei kai sinun asiasi ole vahtia täällä, että naiset pitävät toistensa puolta aina ja ovat kaikessa samaa mieltä? Jokaisella on oikeus mielipiteenseensä ja jokaisen pitää kestää kritiikkiä ja pystyä perustelemaan oma kantansa. Täällä on tapana ollut kuten olen monasti huomannut, kun ei löydy perusteluja omille väitteille, niin alkaa loan heitto
Täällä nämä kaikista nurisiat, joita sinäkin puolustat levittävät itse kommenteillaan pahennusta Aloituksesi oli muuten ihan hyvä ja asiallinen.
Ööö... Joo-o. Luepa oma vastauksesi:
"No, mikä vaiva siinä nyt on hoitaa alapääkarvoituksensa naisihmisellä siistiin kuntoon. Kuka nainen nyt haluaa pitää villiheinää jalkojensa välissä?? Posliini-look on siisti:)"
Jaa ja mitenkäs tuo vastaus liittyy siihen aloitukseen, sinähän haukut heti kärkeen luonnollisen naisen. Mikä vaiva? No, juurihan se, kenelle vastasit kertoi, mikä vaiva se hänelle on. Muistaakseni hän sanoi, että jokainen saa tehdä mitä haluaa, ja että hän vaan kokee asian näin jämäkästi ja että vaatimalla vaatiminen on eri juttu.
Haastat taas vain riitaa.
Sinä et ollut kriittinen vaan loukkaava. Et esittänyt asiaa omasta puolestasi vaan kaikkien puolesta. "Täällä on tapana ollut kuten olen monasti huomannut, kun ei löydy perusteluja omille väitteille, niin alkaa loan heitto " Niin tuntuu alkavan: oletko huomannut, että nytkin itse aloitit sen, ja jatkoit sitä ja pahensit sitä ja edelleen haastat vain riitaa. En puolustele ketään tai sanonut että kaikkien täytyy olla samaa mieltä, vaan tuollaiset "oletteko maalta" kommentit ovat asiattomia: vai nekö sinun mielestäsi on se "oma perustelu" ja olet tässä heittämättä lokaa?
Lisäksi taas paasaat alapääkarvoituksesta ja hygieniasta. Minä olen aina ollut siisti ja puhdas, 15 vuotta sitten kun tästä muodista ei ollut tietoakaan ja nyt, kun tämä muoti on tiedossa. Siis, se merkitsee SINULLE hygieniaa, ja miksi, se on sinun asiasi, mutta mikään yleinen totuus se ei ole. Kyllä, joillekin posliiniksi ajeleminen merkitseekin pinnallisuutta ja miksi ei merkitsisi, kun sitähän se on. Ei sille ole mitään syvällisiä perusteluja, eikä oikeaa terveydellistä tai hygieniallista syytä. Toisaalta, vaikka se olisi kuinka pinnallista, miksi sä siitä älähdät? Etkös sä nimenomaan tee sitä omista syistäsi ja omasta halustasi, sanoi muut mitä hyvänsä?
"Alapään genitaali-iho on huomattavasti vahvempaa kuin kainaloiden iho, joten jos nainen kykenee ajamaan kainalokarvansa, joka tuottaa minulle ainakin kipua, niin varmasti hän pystyy ajelemaan alapääkarvansakin, jos ei ole niin lihava, ettei siihen kykene, eikä se ole yhtään sen helvetillisempää kuin kainaloiden ajaminenkaan."
No ei todellakaan ole huomattavasti vahvempaa ihoa. Todellakaan kainaloitten ajeleminen ei tuota pätkääkään kipua tai en tekisi sitä. Alapäässä sänki on miljoona kertaa helvetillisempi kuin kainaloissa ja todellakaan esimerkiksi itse en mitenkään pystyisi ajelemaan jokapäivä, no, kumpaakaan, mutta etenkään alapäätä. Mitä sä tiedät toisten sukuelimien herkkyydestä? Mitä sä tiedät toisten ihosta? Ja mitä sitten vaikka pystyisi? Kyllä mä olen pystynyt moneenkin asiaan ja pystyisin, mutta ei mun tarvitse niitä tehdä, jos en halua, eikä tarvitse kenenkään muunkaan. Kyllä sä voit trimmata pimppiäsi vaikka puolen tunnin välein, ei kukaan sitä ole kieltänytkään. Mutta sinä. Tee sinä sukuelimillesi ihan mitä haluat.
"Katsoppa nyt tarkempaan tätä viestiketjua tuonne ylöspäin. Huomaat varmaan, että aivan asialliseen kommentiini nimetön nimimerkki vastasi "pidä huoli omista karvoistasi". Eli tämä ihminen provosoitui kommentistani, joka ei ollut mitenkään tarkoitettu kenellekkään arvosteluksi tai haukkumiseksi. Voit tarkistaa ihan vapaasti kommenttejani tuolta ylhäältä, mitä niissä sanotaan."
Tarkistin, ja sinä se vaan jatkoit, vaikka vastaaja oli jo eri. Joten helppo on nähdä roska muitten silmässä ja vaikeaa nähdä malkaa omassaan.
Sinua ei leimattu pinnalliseksi siksi, että ajelisit tai olisit posliini.
Kaupunkilaisen tunnusmerkkikö on yltiöpäinen kiinnostus toisten (omaa sukupuolta olevien) häpykarvoja kohtaan?
Siinä tapauksessa mä olen kyllä mielummin maalainen.
Mä, joka olen vielä tähän saakka jättänyt vastaamatta, kerron nyt sulle lottamari_1, että mä olen ihan oikeasti jostain maalta ja voit ihan koska tahansa haastaa mut verbaaliseen akrobatiaan ja jäädä vastaustesi tasosta päätellen kakkokseksi. Olen myös ollut navetassa.
Lisäksi haluaisin vielä sanoa, että minun alapäässäni ei kasva villiheinää, vaikka en joka päivä karvojani ajelekaan.
No minä en oo kokeillu, enkä tuon luettuani varmasti kokeilekaan. Saksillä lyhentelen vaan pidempiä karvoja, ettei haise kuselle.
Siksi niin moni miessovinisti esiintyykin naisena. Mutta mikä onkaan miesten osa miesten hallitsemassa maassa? Ei riitä mainetta ja mammonaa kuin murto-osalle ja loppuja sorretaan, joten miten se menikään se susijuttu?
näyttää kaikki olevan kiinnostuneita toistensa karvoista, sinäkin, kun tämän koko keskustelun edes avasit.
keskustelu oli ikäänkuin hyökkäys posliinia vastaan. Koska posliini koetaan miehen miellyttämiseksi ja pinnalliseksi. Näin ainakin tästä kappaleesta ymmärsin.
"Toisessa jutussa, jälleen kerran oli posliini aiheena. Ihmeellistä, että naisen pimppi tuntuu olevan tapetilla koko ajan, arvostelevassa mielessä. No, jokatapauksessa, toinen sanoi tasa-arvon ottaneen tämän muodin myötä takapakkia hurjasti ja että naisen mielistely on taas naisen arvo. Tosiasiahan on, että suurin osa tekee sen vain ja ainoastaan mielistelläkseen miestä. Toinen kyseenalaisti ja kysyi miksei sitten voisi miellyttää miestään, jos haluaa... Hmm. No, mietin tätäkin, että niin. Jos nainen itse haluaa olla mielistelevä, palvella, niin miksi ei sitten voisi? Ja mikä siitä on todella vapaaehtoista, omaa halua. Onhan sekin omaa halua, että haluaa miehen, hinnalla millä hyvänsä ja että pitää minkä tahansa retkun, vaikka turpaan ottaen: itsehän sitäkin haluaa ja sen valitsee. Onko siihen syytä puuttuakaan. Jos nainen miehensä eteen laittaa, kaunistuu, ajelee, pitää ulkonäköään suurimpana arvonaan ja sitä, voiko mielyttää miestä, niin toisaalta, onhan hänellä siihen oikeus? Mitä, jos ei vaan ole muuta annettavaa?"
Mä olen tätä mieltä:
Yleisesti ottaen mies/nainen, joka on löytänyt kumppanin, joka arvostaa häntä ihmisenä ja kohtelee hyvin on onnekas. Kyseessä ei ole ainoastaan onni vaan myös ihmisten teot. Kuten myös ihminen, joka nauttii työstään ja kaiken lisäksi saa sillä rahoitettua elämänsä. Kyllä tuollaisista asioista saa olla onnellinen.
Se on sitten eri asia, jos oikeasti ei parisuhde ollekaan onnellinen ja osapuolet eivät koe olevansa onnekkaita. Jos ihmiset ovat onnettomia, ei yksi pieni hyvä (joka joltain ulkopuoliselta ehkä voi puuttua) tee suhteesta onnellista.
Mitä tulee noihin posliini-juttuihin, niin jos mielyttääkseen haluaa ajella posliiniksi ja kokee ettei se tee hänestä onnetonta tai ole haitallista itselleen ja saa iloa aiheuttaessaan iloa, niin who cares. Aika normaalia, että vielä aikuisinakin ihmiset haluavat miellyttää ja aiheuttaa iloa läheisilleen, vaikka itse eivät koe saavansa siitä muuta hyötyä kuin sen toisen mielihyvän. Oli se sitten herkkujen, kehujen, selkähieronnan, ravintolaan viemisen, seksikkäiden alusvaatteiden jne. tai vaikkapa sen posliinin muodossa. Tätä tekee sekä miehet että naiset.
Se on eri juttu sitten, jos ei oikeasti haluaisi miellyttää mutta kokee olevansa pakotettu siihen. Siinä tullaan juuri siihen, että on erilaisia parisuhteita kuten myös erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole sillä pohjalla, että toisiaan kunnioitetaan ihmisinä ja molemminpuolisesti halutaan aiheuttaa mielihyvää arjen keskellä toisilleen, koska halutaan toisen onnea - unohtamatta omaa hyvinvointia ja onnellisuutta. Kaikki parisuhteet eivät myöskään ole sellaisia, joissa on jonkinlainen sukupuolien taisto meneillään kuten tällä palstalla tuntuu olevan. Eli en usko, että naisia esineellistetään yleisesti ottaen parisuhteessa - mutta sitäkin tapahtuu varmasti. Löytyy parisuhteita, joissa toisen hyvinvointi ja onnellisuus tallotaan jalkoihin ja he voivat olla sekä naisia että miehiä.
Kyllä mä olen onnellinen, että mulla on just sellainen puoliso kuin hän on. Kuten koen olevan onnekas työstäni, lapsistani, ystävistäni ja harrastuksistani. Ja tiedän, että mies kokee olevansa onnekas myös.
mies on onnekas, jos vaimo tukee ja kannustaa hän työurallaan tmv., mies on onnekas kun on saanut vaimokseen naisen, joka ei nalkuta. Mies on onnekas, kun vaimo suostuu ajelemaan alapään miehen mieliksi ja seksielämän piristykseksi.
Mitä sitten?
Kun asiat esittää omalta näkökulmaltaan ja asenteellisesti saa naisenkin /tai miehen) kuullostamaan miltä vain. Minä ei näe mitään ongelmaa esittämissäsi asioissa tai kyselyissä. Sinä itse näet niissä ongelman ja se on täysin subjektiivinen käsitys.
Olen 50 nainen ja posliini, ennen kaikkea siksi, että mieheni pitää siitä ja haluan häntä miellyttää; asia toimii toisinkin päin myös mieheni tekee asioita sen perusteella mikä minua miellyttää. Kumpikaan meistä ei koe olevansa mikään esine tai objekti, tai miksei mutta hyvässä mielessä. Minun arvoni ja naiseuteni riippuu täysin omien korvieni välistä, eli miten koen itseni.
Joillekin naisille huono mies on parempi vaihtoehto kuin yksinäisyys ja he tekevät tietoisesti (huonon) valinnan, mutta saavat sisältöä elämäänsä, tästä syntyvät nämä ihmettelyt naisista jotka jäävät väkivaltaisen miehen luo. Tietynlaista marttyyrin osan haluamista ja saahan sillä huomiota...
NO, joka tapauksessa, olen onnekas koska mieheni rakastaa minua ja kunnioittaa minua sekä näyttää nämä tunteet arkielämässä eri tavoin. Sama koskee minua.
Lisään vaan tähän, että niin, subjektiivinen on sekin näkemys, että et näe siinä ongelmaa.
Subjektiivistahan täällä asiat usein ovat. Koska harvoinpa sitä objektiivinenkaan pystyy oman päänsä sisällöstä olemaan.
Hassua tässä on se, että kun luen yläosan kirjoituksesta, en lue sitä, kuten samaa naisista. Siis, tarkoittaen, että kaikkiin vaikuttaa myös ne asenteet mitä muualta tulee. Että mies on onnekas, kun saa työuraansa tukevan naisen. Miten niin? Naisethan ovat aina tukeneet miehiään urallaan, jokaisen menestyvän miehen kotoonta löytyy kaikesta muusta huolehtiva nainen. Mies on onnekas, kun saa vaimon joka ei nalkuta. Suurinosa naisista ei nalkuta suhteen alussa, toki poikkeuksia löytyy. Mies on onnekas kun nainen ajelee karvansa miestä mielyttääkseen. Onko? Sekö sitä seksielämää piristää... Hmm. Mietin vaan aina, että kun eroluvut ovat niin suuret ja sekin on jo ääneen todettu, että parisuhteitten suurin riidanaiheuttaja on seksi, ja kuitenkin... Nykyään tämä karvojen ajelu piristää. Kokemus tuo varmuutta. Porno piristää, tuo vaihtelua ja auttaa. Välineitä ja vempeleitä ostetaan enemmän kuin koskaan. Naiset suostuvat anaaliseksiinkin nykyään... Siis nämä ovat väitteitä. Niin miten sitten ongelmia on kaikkien näitten ihanien ja piristävien juttujen keskellä enemmän kuin koskaan? Jokin tässä mättää. Mutta! Ehkä vika onkin vain siinä, että ei todella olla vaan koskaan tyytyväisiä mihinkään: silloinhan on sama mitä tekee, tai jättää tekemättä.
"Minun arvoni ja naiseuteni riippuu täysin omien korvieni välistä, eli miten koen itseni. " Tässä olenkin täysin kanssasi samaa mieltä, että kyllä, se on siellä yläpäässä eikä alapäässä.
Totta on myös se, että kaikki kenellä on rakkautta ja jotka voivat sitä antaa ovat onnekkaita.
mieltä, että karvoitus ei kuuluu itsestään huolehtivalle naiselle. Se on kauhean rahvaanomaisen näköistä ja epähygieenistä.
Näin se menee. Joillekin se on pinnallista puuhaa.
Olen naisena sitä mieltä, että kenenkään toisen naisen sukuelimet eivät kuulu sinulle tai muille pätkän vertaa, ei niitten arvostelu eikä niitten leimaaminen rahvaanomaisiksi eikä epähygienisiksi. Jos puhutaan terveistä aikuisista, jokainen osaa kyllä peseytyä. Minun mielestäni sinä ja muut, voivat määritellä vain ja ainoastaan itsensä osalta, koska kokevat itsensä itsestään huolehtiviksi ja kuuluuko heille itselleen karvoitus. Sinun ei tarvitse tuijotella, katsella eikä arvostella kenenkään toisen naisen pimppiä. Sinulle ei kuulu toisen ihmisen kehon osat eikä niitten arvostelu. Eikö se, että arvostelee toisen sukuelimiä ole rahvaanomaista?
No, ainahan me toisiamme arvostelemme. Ihminen saa olla posliini tai karvainen ja silti olla ihan yhtä hyvä ja kaunis. Noin yleisesti; itse en pidä siis karvattomuudesta, mutta en sitä tuomitse sinänsä. Omalla kohdallani koen sen epämiellyttävänä, ja en pidä sen lapsenomaisesta ulkonäöstäkään. En sängestä, eikä se hygienia ole olemassa, jos sitä ei ole, ja hygieninen taas on jos on. Ei se karvoista ole kiinni! Ja, koen itseni naisellisemmaksi, kun saan olla kuka olen. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni. Mielestäni ihminen on ihminen ja saa ollakin.
Mikäli alapään karvoitus on epähygienistä eikä sitä voi pesemälläkään parantaa, pitäisi hygienian takia olla kaikkialta kalju, myös päästä. Mielestäni sen väitteen lapsellisuus on käsitelty jo niin monta kertaa, että sitä voi vapaasti jokainen pitää omalla kohdallaan oikeana tunteena, mutta se ei ole minkään valtakunnan yleispätevä väite eikä asiallista ollenkaan. Joten jälleen kerran, voi puhua vain omalla kohdallaan.
Edelleen närii tuo sinun asiaton kommentoimisesi täällä ja puuttumisesi toisten kommentteihin. Nim; sininen 1977 antoi oman asiallisen mielipiteensä, jonka sinä taas väänsit joksikin arvosteluksi ja kritiikiksi muita vastaan. Voisitko lopettaa seriffinä toimisen täällä, se ei mitenkään ole sinun asiasi kritisoida muiden mielipiteitä tällä palstalla. Täällä kai jokaisella on oikeus saada sanoa mielipiteensä, vähän vaikka karrikoidustikin.
Lottamari, sinä itse yrität nyt sensuroida minua. Sinua varmasti harmittaa, se, että en nyt ole samaa mieltä kanssasi tai tämän 77 kanssa, mutta en ole. On aika omituista, että sanot "Täällä kai jokaisella on oikeus saada sanoa mielipiteensä, vähän vaikka karrikoidustikin. " mutta minulla sitä oikeutta ei sitten olisi?
En kritisoinut hänen mielipidettään olla posliini tai että tykkäisi posliinista, vaan sitä, että sitten täytyy se toisenlainen leimata heti joksikin. Jos sanoo, että kaikkien niiden sukuelimet näyttävät rahvaan omaisilta ja ovat epähygienisiä, paitsi niitten, joilla on posliini (kuten ehkä jo huomasitkin: hän sanoi), niin silloin ei puhukaan enää omasta puolestaan vaan leimaa kaikki ja puuttuu toistenkin valintoihin. Jos itse arvostelee kaikkia, saa myös siitä kaikkien arvostelusta sanoa.
Lisäksi sanoin hygieniväitettä lapselliseksi, en häntä. En puhunut siis ihmisestä, vaan asiasta ja väitteestä, siinä on vissi ero.
Sinua varmasti närii, että kaikki kommenttini ovat asiallisia, ja sinua varmasti kovastikin nyt ärsyttää, koska puutuin aikaisemmin sinun "maalais ja heinä" kommentteihisi. Jos sinua ärsyttää paljonkin, olet täysin vapaa siirtymään muihin keskusteluihin eikä sinun tarvitse ottaa kantaa tämän aiheen mihinkään osaan ollenkaan. Puhumattakaan kokonaisuudesta. Sinua ei mikään pidättele tämän keskustelun parissa, eikä sinun tarvitse sitä sietääkään. Voit siirtyä eteenpäin. Se valinnan mahdollisuus meillä kaikilla on. Mutta nyt kun mainitsit seriffinä toimimisen, niin mitäs sinä nyt itse teet? Pyydät minua muokkaamaan kommentointiani sinun mielesi mukaiseksi. Ei voi toteuttaa. Sinun täytyy vaan kommentoida sinuna ja minun minuna, ei siinä muu auta. Aina voimme tietenkin pyytää jotain muuta, mutta tuskinpa tulemme saamaan.
Sinulla on minun mielestäni hieman suppea näkemys keskustelusta ja mielipiteitten vaihdosta. Olet nyt hieman kiihkoontunut, koska sinun kanssasi ei nyt olla samaa mieltä, mutta ei ihmiset vaan aina ole. Minkäs sille tekee. Ehdottaisin kuitenkin, että mietit, miksi sinua niin kovasti pistää harmittamaan, jos joku ei halua posliinia, miksi se kysymys on niin suuri sinulle. Olisi hauska tietää. Tai miksi juuri sen kritisointi kirvoittaa heti kiperää tekstiä, jos mielipide on yhtään ehdottomampi ei. Tässäkin keskusteltiin niin paljon suuremmasta aiheesta... Mikä onkin mielenkiintoista.
(yleisesti)
Mihin ihmiset takertuvat? Mikä oli aihe? Mihin kiinnitit huomioon? Mistä alkoi arvostelu? jne.
Nuo kummatkin ovat palstan poikia, älä mene halpaan, vaikka tulevat tähän perään muuta inttämään, kuuluu tyyliin. Ei tässä muuta.
No se selittääkin miksi ne molemmat ovat niin kiinnostuneita kaikkien naisten häpykarvoista!
Itse asiassa tiedän tuon aloittajan olevan mies. Olen hänen kanssaan käynyt tätä typerää sanasotaa ennenkin. Vänkää loputtomiin ja vääntää toisen sanomiset aivan muuksi, en viitsi edes kommentoida noin tyhmiin kommentteihin.
Niin, minä olen todellakin nainen.
Minä en alunperinkään ottanut kantaa alapää karvoitukseen, vaan naisen arvostukseen ja onnellisuuteen, älä vedä typeriä johtopäätöksiä, jos et ole lukenut koko viestiketjua.
Olen lukenut koko viestiketjun.
Jos haluat, että kannanottojasi arvioidaan vain ensimmäisen mukaan, olisit pysynyt sitten siinä. Miksi rupesit meuhkaamaan alapääkarvoista, jos niitä kannanottojasi eivät muut saa kommentoida?
Jep, typerä sanasota on tosiaankin sinun ominta alaasi.
Mitä jos menisit vaikka pisulle ja pesulle.
"Itse asiassa tiedän tuon aloittajan olevan mies. Olen hänen kanssaan käynyt tätä typerää sanasotaa ennenkin. Vänkää loputtomiin ja vääntää toisen sanomiset aivan muuksi, en viitsi edes kommentoida noin tyhmiin kommentteihin."
Ööö... Ja jälleen sä esität olettamuksiasi tosina. Sinä TIEDÄT oikein... Tai sitten et tiedä.
Oletko ajatellut sellaista, että usein, kun ihminen ajautuu samankaltaisiin tilanteisiin kerta toisensa jälkeen, vika ei olekaan muissa, vaan hänessä itsessään? Että hän itse provosoituu ja provosoi samanlaisia tilanteita, ottaa osaa samalla tavalla, ottaa aina saman asenteen jne. ja se edesauttaa tuttujen tilanteitten syntymistä väkisinkin. Se, että olet jälleen kerran ilmeisesti sinulle tutussa sanasodassa, ei kerro minusta mitään, mutta sinusta kyllä.
edes kirjoitit avauksessasi posliinista, kun olet tätä mieltä? Olisit jättänyt koko posliinin pois ja puhunut vain onnekkuudesta noin muuten, jos siitä halusit puhua.
"Olen naisena sitä mieltä, että kenenkään toisen naisen sukuelimet eivät kuulu sinulle tai muille pätkän vertaa, ei niitten arvostelu eikä niitten leimaaminen rahvaanomaisiksi eikä epähygienisiksi. Jos puhutaan terveistä aikuisista, jokainen osaa kyllä peseytyä. Minun mielestäni sinä ja muut, voivat määritellä vain ja ainoastaan itsensä osalta, koska kokevat itsensä itsestään huolehtiviksi ja kuuluuko heille itselleen karvoitus. Sinun ei tarvitse tuijotella, katsella eikä arvostella kenenkään toisen naisen pimppiä. Sinulle ei kuulu toisen ihmisen kehon osat eikä niitten arvostelu. Eikö se, että arvostelee toisen sukuelimiä ole rahvaanomaista?"
/ketjun loppu
Eikö niin?
Jos ei muuten se räksytys lopu, niin lopetetaan tämä koko ketju.
Eihän toki! Kyllä maailmaan räksytystä mahtuu, mutta asioihin voi ottaa asiallisenkin kannan ja puhua asioista asioina. Ei sentään sensuuria tarvitse, kyllähän me räksytystäkin kestetään, eikös totta?
Suomalaiseen kulttuuriin muuten kuuluu usein oikeasti huono keskustelukulttuuri. Jos tulee vähäänkään ristiriitaa, aletaan yleistämään ihmisiin tai haukkumaan ihmistä. Ei meinata pysyä asiassa. Otetaan henkilökohtaisesti asioita ja toisaalta, hyökätään henkilökohtaisuuksilla, kun pitäisi pysyä asiassa. Se on vaikeaa totta! Etenkin, jos kolahtaa. Mutta täällä ei oikein tunneta "asiat riitelevät" pohjaa, mikä hyvin usein on totta. Mitä intiimeimmistä asioista puhutaan, sitä enemmän kukakin voi puhua vain omasta puolestaan, koska sitä enemmän aletaan mennä yksilötasolle. Ja veikata voi, kysyä voi, omasta puolestaan puhua ja oma kantahan pitääkin olla: jokainenhan päättää omat asiansa itse, mutta ei ehkä ole soveliasta sitten enää räksyttää, että muittenkin pitää, koska minäkin.
No, kyllä se siitä, kuten sanottu, jokainenhan voi valita mihin keskusteluun osallistuu.
koko ketju siis
Nettikeskustelujen syvää olemusta käsitelty kaiketi tv1:n ihmisten puolue sarjassa lauantaina 6.3. Harmi, kun ei tullut katsoneeksi, ja areenaankin tullut jo seuraava päälle. Yksi foorumikin esimerkkinä mainittu sivumennen, suomi24. Joka tapauksessa ohjelmassa poliittisaiheinen asia-avaus on muhinut erilaisten kääntymysten kautta niin, että eri logiikoilla kautta rantain on päädytty lopputulemaan, että aloittajan täytyy olla homo.. Pitää toivoa, että ohjelma tulisi vaikka juutuupiin joskus :)
Eipä silti, tässäkin, kun osaa tulkita intohimoiset, tahattomastikin humoristiset sivujuonteet omaan 'kokoluokkaansa', niin sisältä suodattuu usein asiantynkääkin, jota on hyvä pohdiskella. Esim. nykyisin sukupuolten entistä suurempi riippumattomuus toisistaan toimeentulomielessä ja hyvinvoinnin mukanaan tuoma 'kranttuuntuminen' (mitä ne aiheuttaa parisuhteeseen) ja elämän (seksielämänkin) 'sirkustuminen'.
En tiedä, viittaatko ap-aiheeseen, ilmeisesti siis..? Mutta että ei ole telsulla nyt siis sen erikoisemmin ollut tuo pohja, tai en tiedä, varmaan sieltä nettikeskusteluitakin tulee,-ja yleltähän ne kannattaa katsoa, jos mitään asiallista keskustelua aikoo katsoa (kyllä, ihan vaan mun mielipide :) ), mutta siis lehtijutut, puheet, kaverit, oma elämä jne. jne. on pohjana ollut.
Kyllä täällä aina asiaakin tulee, ja tahtomattaan sitäkin. Jokainen kertoo jotain.
tähän ap-aiheeseen ollut mitään yhteyttä; onpahan vaan ollut sketsin tekoa siitä, kun keskusteluissa pyritään mielellään puhumaan ihan muuta kuin otsikon aiheesta.
Päinvastoin, eiköhän tässä nimenomaan otsikon kärjistys liene virittänyt pitkät puheet! :) Ja omana itsenään oleminen muuten (poisluettuna karva-asia siis) jäänyt enempi taustalle.
Ps. taitaa muuten tuo rinnalla kulkeva kahvikuppiketjukin olla jo siinä vaiheessa, että ainakin jokunen osallistuja (ellei aloittajakin) on lesbo... :D
Miehenä olen sitä mieltä että jos kyse on miesten miellyttämisestä, niin toivoisin todella että senkin sheivaamiseen käytetyn ajan voisi käyttää jonkinlaiseen muuhun huomioimiseen.
Joskus ihmetyttää kun naiset sanovat tehneensä kaiken miellyttääkseen miestä, mutta aloitteet on silti jätetty miehelle, samoin kuin lähes kaikki muukin mitä seksiin kuuluu. Ilmeisesti se "kaikkensa tekeminen" on ollut jotain tällaista sheivaamista, kuntoilua, yms. kaunistautumista?
Voi, halleluja..ensin ne miehet valittaa naisten ulkonäköä, liian lihavia, liian laihoja, liian vanhoja, liian ryppyisiä tai rupsahtaneita ja vaativat kaunista naista itselleen. Miehillä on käsitys, että se nainen aina vaan pysyy yhtä nuorena ja kauniina, eikä kauneuden säilymisen eteen tarvitse tehdä mitään. Kas, kuinka se nyt noin vanheni ja rupsahti. Jos, nainen ei hoida itseään, niin ei ne miehetkään perään huutele. Koittakaa nyt hyvät urpot tajuta, että naisen itsensä hoitaminen näkyy naisen hyvinvointina ja siinä sivussa teidän miestenkin hyvinvointina. Miten luulet rupsahtaneen naisen miellyttävän sinua, eipä taitaisi kelvata?
Heh...tämä urpo ei voi puhua kuin omasta puolestaan, mutta heti tulee mieleen aika monta parempaa keinoa ilahduttaa miestä kuin karvojensa nyppiminen.
Naisilla on se käsitys että kauneutensa hoitaminen on avain kaikkeen. Sitten saa maata rauhassa hyvillä mielin ja antaa miehen tehdä loput...
Miksi on pitänyt juuttua tuohon karvojen nyppimiseen, miksi siitä yhtäkkiä on noussut elämää suurempi asia? Niin, ja se aika monta tapaa on sinulle ilahduttaa miestä on, seksi edestä ja takaa, suihin otto, perse pano seksiä, seksiä ja seksiä. Ettehän te miehet muusta tiedäkkään, ja naisen pitää olla tietenkin hyvännäköinen, mutta hän ei saa itseään tietenkään hoitaa, vaan nainen on niin ihmeellinen olio, että se aina vaan kukoistaa, kun hän saa antaa miehelle seksiä. Seksi riittääkin pitämään naisen kauniina ja vetreänä, kun sitä harrastaa paljon. Eihän sitä naista muuhun tarivitakkaan.
Mikä sinulle se käsitys sitten on? Kauniiden naisten perässä sinäkin juokset, eikä mikään lihava maalainen sinulle kelpaakkaan, vaan pitää olla hoidettu ja kaunis ja nuori. Äläkä vaan sano, että sisäinen kauneus riittää, kiltti ja empaattinen ja sitä rataa, se on taas sitä potaskaa, mikä todellisuudessa ei pidä yhtään paikkaansa.
Herää sinäkin prinssi jo unestasi ja usko, että aitoja prinsessoja ei ole, vaan ne kaikki nyppii niitä karvojaan sieltä täältä saadakseen kunnon miehen, eikä mitään urpoa.
Jos nyt sitten ihan vakavasti kerron mitä mieltä olen. Naiset nyppivät karvojaan, koska ajattelevat miesten niin toivovan. Miehet varmaan toivovatkin niin, koska ovat sekaisin, kuten naisetkin, eivätkä enää ymmärrä mistä ihmisen onni koostuu. Kaikki nyppivät ja hyppivät neuroottisina ja harva on tyytyväinen enää mihinkään.
Sisäinen kauneus ei riitäkään jos ei ole välittämistä, toisen kunnioittamista ja parhaassa tapauksessa rakastamista. Ulkoinen vielä vähemmän. Pitää olla hyvä olo toisen lähellä, ennen kuin on hyvä olo hänen sisällä. Ja silloin kun rinnassa on lämmin ja pakahduttavan hyvä tunne toisen kanssa, on karvat viimeinen asia joka tulee mieleen.
Tämä oli todella aidosti ja kauniisti sanottu:"Sisäinen kauneus ei riitäkään jos ei ole välittämistä, toisen kunnioittamista ja parhaassa tapauksessa rakastamista. Ulkoinen vielä vähemmän. Pitää olla hyvä olo toisen lähellä, ennen kuin on hyvä olo hänen sisällä. Ja silloin kun rinnassa on lämmin ja pakahduttavan hyvä tunne toisen kanssa, on karvat viimeinen asia joka tulee mieleen."
Loppujen lopuksi jokainen saa tehdä mitä tykkää, mutta että sitä, mikä on totta ja todellista ei mikään pinta muuta kuitenkaan. Tärkeimmät asiat ensiksi.
Niin, sitä luulisi että homma menee noin, mutta todellisuus on tarua ihmeellisempi. Kuten täälläkin on todettu miesten osalta, niin kauhea ruikutus on ollut, kuin vaimolla on pari kiloa jäänyt ylimääräistä lapsen syntymän jälkeen. Eihän sitä läskiä voi millään enää katsella, eikä pidellä saati naida. Nykyajan miehestä on tullut ihan yhtä metroseksuaali karvojen nyppijä ja salilla hyppääjä, kun naisistakin ja miehet ne on niitä, jotka vaativat naisilta täydellistä kauneutta ja täydellistä luonnetta.
Kyllä totuus on se, että harvassa on ne miehet, jotka oikeasti arvostavat hyvää kunnon vaimoa, joka on tavis joka tavalla. Sellainen ei vaan kelpaa enää nykymiehelle. Pornoleffat ovat täynnä upeita nuoria pornotähtiä ja illalla, kun pitäisi mennä sen mursun viereen, niin kyllä siitä pakahduttava tunne on kaukana.
Itse en meikkaa, enkä juokse parturissa, mutta muuten haluan olla huoliteltu ja hoidettu, niin että olo tuntuu hyvältä, eikä siihen tarvita tuntitolkulla aikaa.
Miesten pitäisi ensin hyväksyä naiset kaikkine karvoineen ja liikakiloineen päivineen, eikä vaatia naisilta sitä sun tätä, niin loppuisi se kaikenmaailman nyppiminen.
Jos pornotähdet ja karvat näyttelee kovinkin olennaista osaa suhteessa, niin saan varmaan sanoa että kaikki ei ole kunnossa, eikä siihen auta mikään laihdutus eikä sheivaus. Monet ihmiset on sekaisin, kuten jo kirjoitin, mutta jokainen voi itse olla lähtemättä mukaan kaiken maailman järjettömyyksiin.
Sitten kun löytyy se ihminen jonka kanssa on hyvä olla karvaisena tai karvattomana, niin voi huoletta nyppiä ja puunata ja jumpata, ilman että se vaikuttaa toisen tunteisiin millään tavalla. Suhteen perustukset pitää olla paljon syvemmällä, reilusti routarajan alapuolella.
Olet oikeassa. Näin se pitäisi mennä.
ei tatuoitu.
Miehenä kommentoin seuraavasti: Miehelle se on aika sama onko karvoja tai ei. Ehkä suuseksissä karvattomuus on plussaa...
Mulla tilanne, että naiseni haluaa ajaa posliiniksi. Kerran kyselinkin syytä, johon sain vastauksen, että niin on puhtaampi / mukavampi olla. Hän on tietoinen, että minulle on yhdentekevää ajaako hän karvojaan vai ei (siisti pitää olla).
Uskon, että useille naisille nykypäivänä on muodostunut posliini tavaksi eikä siinä ole kysymys sinänsä siitä mitä mies haluaa vaan miltä naisesta itsestä tuntuu (kokeeko itsensä haluttavammaksi, puhtaammaksi yms.) ja ehkä myös siitä että tiedostaa ettei pimppiä tarvitse pitää välttämättä "piilossa", vaikka se ehkä joskus olisi jopa suotavaa ;) (yhdelle sopii parta ja toiselle ei)
Sanon vaan tähän väliin, en nyt vaan sinun kirjoituksesi takia, tai sitä kritisoidakseni, vaan ihan, koska tähän väliin tämä nyt sattuu tulemaan, että kuinka moni huomasi, että kyse ei ollut pelkästään karvoista?
Mutta tämä tulee lisäkommenttina, että en ole samaa mieltä, suurimmalle osalle naisia se on nimenomaan luulo siitä, että mies välittää ja että miestä mielytetään, pelko pornotähtien ja mallien kanssa kilpailusta jne. Sehän ei siis ole sinun vikasi, eikä ehkä pelkästään miestenkään, joku tuolla hyvin totesi, että jokainenhan itse valitsee, mihin hössötykseen lähtee mukaan, mutta kyllä naisilla on edelleen hyvin kovaa takaraivossa se, että miestä pitää mielistellä. Olen aika useinkin huomannut sitä ympäristössä, että kyllä se jollain ihmeellisellä tavalla naisille edelleen syötetään, että mitä vaan voit olla, ja miten vaan voit olla, mutta on jotain, mikä on ylitse muiden. Onhan siinä sekin, miksi nainen kokee itsensä likaiseksi ollessaan luonnollinen, kun se ei totta ole, siis lähtökohtaisesti kaikki nyt peseytyy kuitenkin jne. Että sekin monesti liittyy siihen pimpin likaisuuteen joillain.
Suurimmaksi osaksi kyse on nimenomaan siitä, mitä kuvitellaan, että mies haluaa. Ja osa oikeasti yrittää vaatia.
Mutta enivei, joo, hyvä, ettei teillä ole niin. Ja olet oikeassa, yhdelle sopii parta ja toiselle ei, se oli hyvin tiivistetty :)
(PS. Kukaan ei sitten edelleenkään ole muuten nähnyt lehtijuttua tai haastattelua, missä miehiltä olisi tiedusteltu intiimiasioista omien karvojen ajelua tms... Ei taida löytyä ;)
Kun on ajellut karvansa yli 20 v uoden ajan, niin on tosi vaikeaa palata enää siihen puska-malliin. Ihan sama mitä muoti tms. sanoo asiasta. Mieheni hyväksyy mielellään myös karvattomuuteni.
Tän mä sanon vähän sun vastauksen takia, sori, huumoria nyt tässä kohtaa, ihan pakko:"Sanon vaan tähän väliin, en nyt vaan sinun kirjoituksesi takia, tai sitä kritisoidakseni, vaan ihan, koska tähän väliin tämä nyt sattuu tulemaan, että kuinka moni huomasi, että kyse ei ollut pelkästään karvoista?"
Ei ilmeisesti kovin moni :D
Kirjoitin tuohon jo aiemminkin ihmettelyni miksi se miesten mielistely (jos sitä esiintyy) ilmenee juuri tällaisena kaunistautumisena ja sitten kaikki muu huomioiminen jää sivuseikaksi? Itsekin olen tuntenut naisia, jotka ovat ajelleet itsensä ja pitäneet kaikin puolin huolta itsestään, mutta kaikki muu aloitteellisuus ja huomioiminen sängyssä puuttuu.
En tarkoita että miestä pitäisi mielistellä, mutta jos näin kuitenkin tapahtuu, niin miksi ei voisi mielistellä tavalla josta olisi enemmän iloa miehelle?
ole niin että posliini on automaattisesti lahna sängyssä. Luulisi juurikin toisinpäin. Itsestään huoltapitävä nainen yleensä myös kokee itsensä kauniiksi ja kehtaa myös esitellä itseään, ei tarvitse vehdata peiton alla pimeässä.
huomasihan kaikki että tämä on siis melko pitkälle mutu, että melko moni nainen taitaa olla pohjimmiltaan passiivinen sängyssä. Juuri edellisen mainitsema aloitteellisuus ja huomioiminen, sellainen tietynlainen spontaanius voi olla vähän liiankin vähäistä. Näin ollen, vaikkakin ehkä vähän liian karusti tulee nyt vedettyä parit mutkat ojan kautta, niin jotkut naiset saattavat kuvitella ja toivoa mielessään, että sheivaamisella saavat hoidettua omia velvoitteitaan kun saa(ne)vat sillä miehet innostumaan sänkyhommista.
Meneehän tuo osin oikein tuohon miehen mahdolliseen innostumiseen asti, mutta kun minusta nainenkin voisi olla aloitteellinen ja aidosti miestä miehenä huomioiva. Kuka mistäkin tykkää, mutta voisi kuvitella että jos normiasetelma sängyssä on se, että mies tavallaan "aina" joutuu viemään sitä koko hommaa, niin voi olla että montaa miestä alkaa puuduttamaan.
Mutta niin. Samaan syssyyn mainitsen siitäkin, että mikäli moni nainen on pohjimmiltaan liian passiivinen sängyssä, niin taitaa kyllä moni mieskin olla ns. huono sängyssä, eli sitä naista ei naisena huomioida koska oma etu on se tärkein, vähän sormia pöksyihin tai peiton alle ja pari tökkäsyä perään. Tai jyystöä miehen omilla ehdoilla, eli tavallaan naista vain käytetään välineenä.
Kuinkahan moni ei omaa henkistä laiskuuttaan tai estoisuuttaan edes halua opetella tuollaisista tavoista pois... Itse kun kuvittelen, että kun molemmat huomioi toista parhaansa mukaan, eli ts. epäitsekkäästi vuorovaikuttaen, niin siten päästänee parhaimpaan ja MOLEMPIA tyydyttävään seksielämään.
"Ei tuo kuitenkaan ole niin että posliini on automaattisesti lahna sängyssä. Luulisi juurikin toisinpäin. Itsestään huoltapitävä nainen yleensä myös kokee itsensä kauniiksi ja kehtaa myös esitellä itseään, ei tarvitse vehdata peiton alla pimeässä. "
Käyn suihkussa aina aamulenkin jälkeen. Teen joka aamu aamulenkin, ja liikun. Käyn pienemmällä pesulla kun tulen töistä, että virkistyn ja illalla ennen nukkumaan menoa. Pesen hampaani aamuin illoin ja tarvittaessa. Olen hyväkroppainen, siis normaali/hoikka, urheilullinen ja kaikinpuolin näpsäkän näköinen, vaikka itse sanonkin. Meikkaan kohtuudella, mutta töihin en lähde miten sattuu, vapaalla voin ottaa rennomminkin. Käytän deodoranttia ja kohtuudella hajuvettä. Ihon hoitoon käytän kuorintaa (teen sen muuten kyllä itse, hunaja, oliiviöljy ja kahvinpavut ovat loistava keksintö!) ja kosteusvoidetta. Raspaan jalat, ettei tule kovettumia. Koska liikun säännöllisesti, myös venyttelen ja käyn hierojalla säännöllisesti. Tykkään olla jaksava, hyvässä kunnossa. Syön pääosin terveellisesti ja katson, että saan ravinnosta kaiken tarvittavan, -sitten voi joskus vähän mässäilläkin, eikä tunnu missään! Pidän huolta siitä, että vaikka tykkään työstäni ja teen mielelläni töitä paljon, on myös vapaa-aikaa ja aikaa ystäville, että voin joskus pitää hauskaakin. Mielen ravinnoksi mielellään musiikkia, konsertteja, teatteria. Vaatteeni ovat aina siistit ja kivat, joskin myös istuvat ja rennot: en pidä itsensä kiduttamisesta. Maksan laadusta ja laatu tuntuu hyvältä. Olen ansainnut kaiken itse, omalla työlläni, ja velkani maksan myös itse. Olen kiva ihminen muuten, ja minulla on ystäviä ja kavereita... Ihan näin vaan sivuhuomautuksena :)
Ja niin edelleen. Kaikki siksi, että minulla on parempi olo ja tykkään olla. Voin hyvin.
Mutta sinun väitteesi mukaan, minä en ole "itsestäni huolehtiva" koska en nyhjä pimpin karvojani irti ja olen "luultavimmin lahna", koska häpeän itseäni?
Nyt, salli mun nauraa :D
No, tämä kohta:" ...kehtaa myös esitellä itseään, ei tarvitse vehdata peiton alla pimeässä." Kertoo sen, että niin, että siis itseään kuuluu hävetä luonnollisena ja että itseään voi "esitellä" kunhan täyttää riittävät ehdot, -mitkä siis esimerkiksi minulla ei täyttyisi. Jotensakin, kun luen sinun väitteesi ja oman listani, mietin, että jos itseään alkaa häpeämään ja muita mielistelemään, voiko itseensä olla koskaan tyytyväinen? Jos syyt tehdä asioita on väärät, ei ne tuota oikeaa lopputulosta.
Seksiin aktiivisuutta saa heittäytymällä, tuntemalla, uskaltamalla olla intohimoinen ja aito, välittömyydellä, uteliaisuudella, välittämällä. Seksissä pystyy olemaan avoin, kun hyväksyy itsensä ja toisen ihmisenä. Seksissä kun ollaan alasti, siinä on kiimaliimaa jos jonkinmoista, hassuja ilmeitä ja asentojakin. Siinä pitää uskaltaa tunnustaa, että haluaa toista ja jos aikoo saada kaiken kattavan orgasmin, täytyy uskaltaa mennä syvemmälle, kun pinta. Siinä ei itsensä esittelyt ole asiana eikä suorittaminen muutenkaan.
Ehkä nämä miehet ovat oikeassa... Mutta naisten on vaikeaa uskaltaa olla seksissä aktiivinen, haluava, aito, heittäytyvä, koska jos koko ajan täytyy ajatella kelpaako, näyttääkö, onko hyvin esillä, niin eihän siitä mitään tule. Siihen, että osoittaa aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, täytyisi uskaltaa luottaa omaan kelpaamiseensa juuri sillä hetkellä ja osoittaa halua, jopa torjutuksi tulemisen uhalla. No, jos koko itsetunto on siinä, että "kelpaanko minä nyt ja nyt ja kelpaanko, kelpaanko???" niin aika suuren riskinhän siinä ottaa. Jos toinen sanookin että ei. Ja etenkin, kun seksi, haluaminen, kiihko, niin... Siinä voi menettää hallinnankin ja näyttää joltain, mitä ei tiedä.
Naiset myös murehtivat aina ja iänikuisesti "teenkö nyt oikein?" Se on sitä samaa kelpaamista, mutta eri kysymyksellä.
Minulla tuota ongelmaa ei ole... Se on yksi harvoista ongelmista, mitä minulla ei ole ollut :D
itsestäsi. Puhuin tuossa sellaisista ihmisistä, jotka eivät huolehdi itsestään ja silloin on useimmiten heikonmi itseluottamus myös. Olisi ehkä pitänyt tuo viimeinen lause laittaa omaan kappaleeseen, niin olisi selvempi viesti ollut. Ja niin vastasin -M- viestiin alunperin.
17.3.2010
Posliini näyttää, tuntuu ja maistuu paremmalta kuin karvainen. Eli selvästi paras vaihtoehto.
itseä eli siis toisia naisia varten ne ajetaan, ei miehiä. tuskinpa foorumin nimettömiä lukuunottamatta kellään on kiinnostusta vaatia sitä naiselta.
karvaton kertoo että elää jännittävää seksielämää. samoin kuin tatska kertoo että ei ole nössö vaikka onkin hoitsu/juristi/ope jne. tai siis kertoo kantajalleen itselleen, eihän niitä muut juuri näe ja vielä vähemmän noin asiasta ajattelee