Alkuvuodesta tutustuin mieheen netin kautta, juteltiin pari viikkoa monta tuntia päivässä, tavattiin parin vkon jälkeen ja treffit meni tosi hyvin. Sen jälkeen on pidetty yhteyttä lähes päivittäin, noin joka toinen päivä ainakin. Aluksi oli innokas tulemaan mun luokse (välimatka parisataa kilsaaa), mutta nyt sano että katsotaan rauhassa ja antaa tilanteen rauhottua kunnolla, kun olen ollut kuulemma liian hyökkäävä kun haluaisin tietää missä mennään yms. Koki sen painostuksena ja että ahdistaa toi kysely.. En enää viitsi pyytää kylään ja hänellekin sen sanoin, että ottaa sitten itse puheeksi jos haluaa tulla. Oonko mä ihan idiootti? Kun vielä sitä miestä mietin, on tosi mukava ja juteltavaa riittää aina, sanoi että on sitoutumiskammoinen.. Mutta kuinka rauhassa voi muka ottaa? Kun olen sanonut ettei tarttis ottaa stressiä siitä tapaamisesta, että ihan kaverina vaan.. Välillä tuntuu pelimieheltä mutta yleensä ei, mä en vaan ymmärrä tätä tilannetta ja jos kysyn että pelaatko sä mun kanssa niin en saa siihen vastausta.. Kaikesta muusta puhuminen menee tosi hyvin mutta jos erehtyy kysymään kyläilystä tai mitä musta haluaa niin puheenaihe vaihtuu samantien ihan eri juttuihin.. Mitä mä teen??! Ahdistaa ku oon niin ihastunut ja tunnen itseni ihan idiootiksi kun en saa toista pois mielestä.. :(
Tavataanko enää?
ikävä toista..
6191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ajattelisin, että aikansa kutakin voi varttua ja odotella. Mutta jos ei mitään ala tapahtua, niin jatka matkaa yksin. Turha ketään on pitää missään oressa killumassa sille varalle, että nappaan sen sieltä sitten, kun huvittaa. Jos ei miestä kiinnosta, niin kattele semmoi ketä kiinnostaa myös tavata. Ja elämä jatkuu. :)
kyllä yllättävän hyvin ahdistamaan miestä, että kun olette vasta tutustumassa, muttette vielä kunnolla tunne, niin alat jo epäilemään miestä ja luomaan paineita hänelle tapaamiseen painostamalla ja muutoin hoputtamalla.
Jos mies on susta tosissaan kiinnostunut ja alat luomaan hänelle paineita jonkun oman ahdistuksesi pohjalta täysin irrationaalisesti, niin miehestä voi alkaa tuntumaan, että hän ei jollain tavalla pysty täyttämään sun vaatimuksia ja se sun ahdistuksesi siirtyykin häneen päinvastaisena.
Sanotaan näin, että, jos oikein käteen toimit, niin onnistut manipuloimaan miehen toimimaan sun oman ahdistuksesi mukaan ja ahdistumaan sun ahdistuksesta. Toinen vaihtoehto on, että puhut hänelle avoimesti asiasta aina, kun siltä tuntuu.
vaikea sanoa.
Mahdollinen alkuhuuma mieheltä ohitse ja arki palasi elämään.
Jos pari kertaa kuussa ajaa parisataa km (yht. 400 km) se myös syö lämpsää eli lompsaa.
Sitoutumiskammoisuus? heh, tekosyy tuokin.
No, en tiedä millä mielellä olette alunalkaen tapailleet kuitenkin, jos mies alussa kertoo halusta tutustua sinuun enemmän ja tulee luoksesi usein. Vaikea ymmärtää sitoutumiskammoa.
Mikäli olette yltäneet rakkauden alastomaan kosketukseen ja sen jälkeen alkaa välttelemään, antaa kuvan pelimiehestä.
Miehen mielestä olet liian hyökkäävä. Kenen puolelta tulli puheeksi hänen tulonsa luoksesi?
Sinänsä, on täysin miehen itsensä päätettävissä, halusiko hän lähteä luoksesi vai ei.
Sen lisäksi kuvittelisi, jos puhutte tai ainakin puhuitte useita tunteja päivässä, tuo hyökkäävyys olisi ilmennyt jo siinä vaiheessa.
Siinä on perimmäisellä tavalla fiksu mies.
Epävarmuuskauden katkaiseva läheisyys ja saamasi huomio saa miehen vaikuttamaan aina niinä hetkinä 20 kertaa paremmalta kuin miltä hän tuntuisi jos tylsästi vakuuttelisi olevansa sinun. Saat kokea aitoja naisentunteita ja hiljaista voitokkuutta kun taas sait sen "vaikean miehen" taltutettua.
Fiksu mies on fiksu mies.
Tai... jos miestä ei satukaan kiinnostamaan niin naisen voi jättää kuin tyhjän kaljatölkin hankeen koska mitään ei ole luvannut ja muutenkin se poissaoleminen on ollut tyyli.
Fiksu mies on fiksu mies.
sen kai ainakin voi laskea plussaksi, että mies on ottanut häntä vaivaavan asian puheeksi ja ilmeisesti ainakin näennäisen avoimesti. Siitä jutun kehittymisestä voi jotkut ottaa stressiä senkin takia jos toinen on selvästi innokkaampi kuin mitä itse on. Pakkohan siinä on jarrutella tai muuten antaa liikaa periksi, mistä ei voi seurata hyvää. Jos toinen tai kumpikaan ei sitten ymmärrä sen vertaa toista, että osaisi handlata tilannetta ja tulla vastaankin, niin ei voi mitään. Sinne meni lapsi pesuveden mukana, voi voi.
Jos mies ei vastaile kysymyksiisi (oikeasti kysyt jotain etkä vain kuvittele miehen tajunneen sinun jotain kysyneen) niin joko sulatat kaiken sen epätietoisuuden, tai sitten heivaat sen tyypin. Ei sitä määräänsä enempää kannata katsella. Vastailemattomuuskin kun taitanee monesti, melko usein, ei kuitenkaan ihan aina ole pääsyynä, kertoa siitä, että eipä taideta täpöillä olla mukana, halutaan syödä ja säästää kakkua. Etenkin etäihmistä kun on niin kovin helppo pitääkin sellaisena.
Eli jos et halua heivata ukkoa kokonaan, niin mitä jos kokeilet ottaa vähän rauhallisemmin ja etäisyyttä. Näet miten mies reagoi.