Poikaystävälläni on tapana ostella yllätyslahjoja, mikä kai on ihan suloista, mutta siitä on tullut mulle kauhea stressi, kun olen itse huono valitsemaan lahjoja. Ostan aina takaisin jotain arviolta saman hintaista tai hiukan kalliimpaa, mutta nyt alkaa ideat loppua. Antakaa muutama vinkki, että mitä mies tahtoisi esim. kahdellakympillä, viidelläkympillä tai satasella?
Entä olisiko loukkavaa pyytää mieheltä, ettemme enää ostelisi lahjoja toisillemme ollenkaan?
Entä olisiko loukkavaa pyytää mieheltä, ettemme enää ostelisi lahjoja toisillemme ollenkaan?
Vastaukset 24
Vanhimmat
ongelmaa, toisilla vaan on tapana hukuttaa rakkaansa lahjoihin...
Ei ne lahjat sinällään ole se ongelma, vaan se, että on niin kauhean vaikea keksiä samanarvoisia lahjoja takaisin.
ei miun oo koskaan tullu mieleenkään et murun pitäs miul lahjoi hankkii vaik mie sen hukutan kaikkeen kummaan mitä mie sille keksin kummalla huumorillani.
Musta se on eri asia noinpäin, koska miehet ajattelee rahasta eri tavalla. Mä en halua olla senttiäkään "velkaa" miehelle, koska silloin kokisin, että mies kokee omistavansa minut.
miehiä on yhtä monenlaisia kuin meitä akkojakin. Rahalla ei rakkautta saa, eli ei materiallakaan.
En puhunutkaan rakkaudesta, vaan omistuksesta.
voi omistaa. Sinä et puhunu rakkaudesta, mut sie saat rakkaudella, ei omistamisella, annettuja lahjoja.
Itse asiassa me emme rakasta toisiamme, meillä on ihan muut syyt olla yhdessä. En tarkoittanutkaan, että hän kirjaimellisesti omistaisi minut, vaan että minusta tuntuisi siltä.
tunnet turhaa noin.
Ehkä, mutta siltä musta tuntuu ja se on myös periaate mulle.
lahjoja
kirpela on oikeessa, ei se toimi silleen että tuntee vastavuoroisuuspakkoa.
No ite en loukkaantus ollenkaan moisesta ehdotuksesta. Toisaalta pidättäisin itselläni oikeuden lahjoa naistani kun siltä tuntuu, mutta vailla kuvitelmia vastavuoroisuudesta.
Sekä sinulle, että edelliselle vastaajalle "...":lle: Mulla on se periaate, että ostan aina, siis AINA, ihan samanarvoisen lahjan tai mitä ikinä onkin, takaisin. Esimerkiksi kun yhtenä iltana olimme lenkillä eikä minulla ollut rahaa mukana ja oli kauhea jano, niin mies osti minulle kioskilta limsapullon, eikä antanut minun maksaa sitä kotona takaisin, niin kävin seuraavana päivänä ostamassa hänelle samanlaisen limsapullon. Tämä on sellainen juttu, josta en tingi senttiäkään. Se vain, että mun palkka ei ole mikään valtava ja kun sopivien lahjojen keksiminen on niin vaikeaa, ja mies ostaa joskus aika kalliitakin juttuja, niin tästä on tullut todellinen ongelma.
mun mielestä sulla on sitten kolme mahdollisuutta, näin äkkiseltään kelattuna.
1. Muokkaat periaatettasi
2. Kiellät miestäsi lahjomasta itseäsi
3. Hommaat paremman palkan
Mulla on ollut sellainen kumppani jolla oli vastaava periaate. Se oli aivan helvetin ahdistavaa, molemmille. Sittemmin se on muokannut periaatettaan, ainakin pikkasen.
Periaatteesta en luovu. Palkka tulee kyllä nousemaan, kunhan valmistun. Ja taidan puhua tästä miehelle suoraan, jos tähän vastanneet ovat sitä mieltä, ettei mies loukkaannu.
ongelma.
Hyvin havaittu, siksihän minä tänne kirjoitinkin! :)
kyllä asennevikaa :D
itsellesi tuosta ongelman.
Tarkoitatko, että on vääränlainen mies?
20e= 2kossupulloo,50e= 5kossupulloo,100e= 10kossupulloo.
on loukkaavaa jos et ota vastaan lahjaa.
ihan hyvä ajatus, jos mies ei juo kossua, ostaa jotain muuta. Vaikka kuukaudeksi nettipornosaittimaksun, mikäli mies katsoo pornaelokuvia.
Jaahas... Jos en kuitenkaan, mutta ihan kiva idea.
eikä mun rakkauttani ole kukaan mies halunnut ostaa omakseen.